Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Johtava lääkäri Martti Nissilä: EVO-rahat olivat Heinolan reumasairaalalle tunnustus vuosikausien tutkimustyöstä

Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa EVO-rahoja tutkimustyöhön myös yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Reumasäätiön sairaala Heinolassa oli yksi saajista. Tarkoitus on jatkaa tutkimusperinnettä ja pitkiä projekteja. Yksi kiinnostava uusi hanke on huippukylmähoidon tutkimus.

Ulla Järvi

Huippukylmähoitoa tutkitaan tieteellisesti

Yksi Heinolan sairaalan EVO-varoin rahoitettavista tutkimushankkeista on huippukylmähoidon (-110 C) vaikuttavuuden tutkiminen reumasairauksien kuntoutuksessa.

Ulla Järvi

Osastonylilääkäri Markku Kauppi: Heinolassa korostuvat pienen sairaalan edut

Reumatologian ja sisätautien erikoislääkäri, dosentti Markku Kauppi tuli Heinolaan talvella 1992. Sairaala oli tuttu, koska Kauppi oli suorittanut siellä erikoistumisjaksoaan. Kotikaupunki Oulu kuitenkin kutsui työuran alkuvuosiksi, mutta muuttoaan Heinolaan Kauppi ei ole katunut.

Ulla Järvi

Tules-vuosikymmen käynnistyy Suomessa: Tavoitteena lisätä ihmisten tietoutta ja lääkärien ammattitaitoa

Vain joka kymmenes suomalainen tietää, mitä tarkoittaa lyhenne Tules. Tuki- ja liikuntaelinten oireista on kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt puolet suomalaisista aikuisista.

Ulla Järvi

Tilkkutäkin tilalle toivotaan kokonaan uudistettua lääkekorvaus-järjestelmää

Ei ainakaan enää uusia korvausluokkia, listoja, omavastuita, eikä myöskään poikkeussääntöjä. Näin tiivistyvät terveyskeskuslääkärin terveiset lääkekorvausjärjestelmän uudistamistarvetta pohtimaan ryhtyvälle työryhmälle. Tähän saakka lääkekorvausjärjestelmää on uudistettu ja ajantasaistettu kuin tilkkutäkkiä. Olisiko nyt aika uudistaa koko järjestelmä? Ainakin sitä voitaisiin pelkistää, nykyistä järjestelmää pidetään erittäin monimutkaisena.

Suvi Sariola

Aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden kartoitus vuosina 1986 ja 1997 Jämsän seudulla Psykiatrisen avohoidon muutoksia 80-luvulta 90-luvulle

Jokilaakson mielenterveyskeskuksessa kartoitettiin Jämsän seudulla vuosina 1986 ja 1997 aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneet uudet asiakkaat. Kartoitusten asiakasprofiileja vertailtiin keskenään. Hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui samaan aikaan kuin myös hoitohenkilökuntaresurssit kaksinkertaistuivat. Diagnostisen arvioinnin mukaan mieliala- ja ahdistushäiriöiden määrä yhteensä nelinkertaistui. Samalla vertailtiin vuositilastojen sairaala- ja avohoitojen määriä ja kustannuksia ja hoidon vaikuttavuutta työkyvyttömyyseläkkeitten valossa.

Timo Valtakoski, Arja Valtakoski

Oikaisu artikkeliin: Lastenpsykiatrian korvamerkityt rahat jaettiin

Suomen Lääkärilehden numerossa 13/2000 sivulla 1493 julkaistussa taulukossa Valtionavut sairaanhoitopiireittäin oli virhe. Taulukko liittyi kirjoitukseen lastenpsykiatrian korvamerkityistä rahoista. Taulukossa olivat sanat ²lasten lukumäärän perusteella² siirtyneet väärän sarakkeen alle. Oikeassa muodossaan taulukossa esitetään valtionavustuksen laskennallinen osuus lasten lukumäärän perusteella, kunkin sairaanhoitopiirin hakema rahamäärä, päätöksen mukainen valtionavustus sekä päätöksen ja hakemuksen erotus. Julkaisemme ohessa taulukon oikeassa muodossaan.

Suvi Sariola

Potilaiden kokemuksia videokonsultaatiosta käyttöönottovaiheessa

Videoneuvottelujärjestelmän välityksellä järjestetty konsultaatio terveyskeskuksesta keskussairaalan erikoislääkärille sai potilailta myönteisen vastaanoton. Tosin yli puolet potilaista valitti, että konsultaatioon osallistuvia ei esitelty. Uuden tekniikan käyttö on sekä potilaille että henkilökunnalle uutta ja se vie alussa huomion. Potilaiden mielestä videoneuvottelutekniikka oli kuitenkin toimivaa. Ajan säästö ja vähenevä matkustaminen olivat tärkeimpiä etuja.

Heli Kirvesoja, Anu Oikarinen, Ulla Hiltunen, Seppo Väyrynen

Fysioterapiataksa ja määräyslomake uudistuvat

Fysioterapian korvaamista koskeva uusi taksapäätös tulee voimaan 1.6.2000 alkaen. Samalla tulee käyttöön uusi fysioterapian tutkimus- ja hoitomääräyslomake. Tärkeimmät uudistukset koskevat hoitokohteen määrittelyä ja ICD-10-koodin käyttöä, lisäksi tavallisimpia toimenpiteitä on yhdistetty hoitokokonaisuudeksi.

Tiina Telakivi

Arviointi uudessa erikoislääkärikoulutuksessa

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty kansainvälisesti katsottuna laadultaan hyvänä ja monipuolisena. Kuitenkin eurooppalaisittain suppeiden erikoisalojen koulutus ns. reunakoulutuksineen on ollut kestoltaan pitkä ja tarvetta koulutusohjelmien tehostamiseen on ollut. Erikoislääkärikoulutus on ollut käytäntöpainotteista ja useimmilla erikoisaloilla toteutettu toimimalla koulutusviroissa keskus- ja yliopistosairaaloissa. Kiireisen käytännön työn rinnalla ovat koulutuksen tavoitteet saattaneet jäädä erikoistuvalle lääkärille ja myös kouluttajalle epäselviksi.

Jussi Merenmies, Juha Pekka Turunen, Pertti Kekki

Jehovan todistajien terveyskäsitys

Suomessa on 20 000 ja maailmassa kuusi miljoonaa Jehovan todistajaa 235 maassa. Kristillisenä Raamattuun uskonkäsityksensä perustavana uskontona meidän terveyskäsityksemme on raamatullinen ja luonnonmukainen. Uskomme Jumalan luoneen ihmiselämän ja sille edellytykset tekemällä sopivan elinympäristön, luonnon ja sopivan ravinnon sekä antamalla elämäntapamallin.

Veikko Leinonen

Ravitsemusneuvonta parantaa lasten rasva-arvoja

17.12.1999 Turun yliopisto

Pia Salo

Katepsiini K:lla tärkeä rooli luun aineenvaihdunnassa

17.12.1999 Turun yliopisto

Juho Rantakokko

LDL-hiukkasten kertyminen valtimon seinämään valtimonkovettumataudissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Markku Pentikäinen

Lisämunuaiskirurgia: kliininen tutkimus sattumalta löydetyistä lisämunuaismuutoksista, aldosteronia tuottavista lisämunuaiskasvaimista ja tähystyskirurgisesta lisämunuaisleikkauksesta

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Jukka Sirén

Soluvälitteisen immuniteetin ja tulehdusreaktion merkkiaineita keuhkopussin sairauksissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Terhi Söderblom

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos odotettua yleisempi

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos, Lewyn kappale, esiintyy aivokuorella odotettua yleisemmin. Runsas Lewyn kappaleiden esiintyminen aivokuorella liittyi muistin ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikkenemiseen. Lisäksi muutokset aivojen asetyylikoliini- ja dopamiinivälittäjäainejärjestelmässä olivat voimakkaampia niillä Parkinson-potilailla, joilla oli kognitiivinen häiriö. Väitöstutkimuksessa Alzheimer-tyyppisiä neuropatologisia muutoksia todettiin 40-43 %:lla potilaista, mutta niiden läsnäolo ei ollut välttämätöntä kognitiivisen häiriön esiintymiselle.

Petri Mattila