Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Aivohalvauksen riskitekijät ja ehkäisy E-vitamiinilla ja beetakaroteenilla

5.1.2000, Helsingin yliopisto

Jaana M. Leppälä

Astman ja heinänuhan perheittäisestä kasautumisesta ja riskitekijöistä nuorilla suomalaisilla kaksosilla

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Maija Räsänen

Cohenin oireyhtymä

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Satu Kivitie-Kallio

Aivojen tapahtumasidonnaiset herätevasteet lasten tarkkaavuushäiriössä

14.1.2000, Kuopion yliopisto

Riitta Kilpeläinen

Matala luuntiheys ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla

14.1.2000, Tampereen yliopisto

Maria Backström

Keskosena syntyneiden lasten keuhkojen toiminta kouluiässä

21.1.2000, Helsingin yliopisto

Anna Pelkonen

Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä

Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mäkikuisma ei ole harmiton sivustakatsoja

Mäkikuisman väitetään parantavan depressiota. Niin luontaisvalmiste kuin se onkin, mäkikuisma ei suinkaan ole vailla farmakologisia vaikutuksia. Se voi näet vaikuttaa hyljintälääkepitoisuutta vaarallisesti vähentävästi. Mäkikuisma indusoi CYP450-isoentsyymiä 3A, jota mm. siklosporiini käyttää metaboloituakseen. Kahdelle potilaalle tuli akuutti sydänsiirrännäisen hyljintä, kun he olivat ottaneet mäkikuismaa - toinen lääkärin määräyksestä! Mäkikuismakuurin aikana siklosporiinipitoisuus pieneni yli 50 % ja taso palautui heti, kun luontaislääkitys lopetettiin. Cavete collegae!

Robert Paul

Lyhyesti: Siedätyshoidossa suun kautta ei tehoa pölypunkkiallergiaan

Siedätyshoito pistosten sijasta suun kautta vaikuttaisi mukavalta. Italialaiset kokeilivatkin tätä huonepölypunkkiallergiaa sairastaville 75 nuhapotilaalle kahden vuoden ajan; sarjasta tosin putosi tehottomuuden takia pois 8/37 aktiiviryhmästä ja 15/38 lumeryhmästä. Ryhmien välillä ei todettu eroja oireistossa tai lääkkeiden käytössä. Sen sijaan seerumin IgE-vasta-ainepitoisuus pölypunkkia kohtaan suureni aktiivihoidossa, mutta ei verrrokeilla; suojaavaksi katsotuissa IgG4-pitoisuuksissa ei havaittu eroa. Vakavia sivuvaikutuksia ei raportoitu. Tutkijat eivät siis havainneet vastetta, mutta epäilivät saneeraustoimien osittain sekoittaneen tulosten luotettavuutta. Näin ollen joudumme edelleen tyytymään perinteisen saneerauksen ohella lääkkeisiin ja pistoksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koulukiusaaminen liittyy oppilaan pituuteen

Wessexissa on seurattu tiettyä lapsikohorttia jo toistakymmentä vuotta. Aineistosta selvitettiin, miten pituus liittyy koulukiusaamiseen vertaamalla 92:ta noin 14-vuotiasta lyhyttä oppilasta 117 normaalipituiseen verrokkiin. Lyhyet oppilaat olivat keskimäärin 1,9 SD alle keskipituuden. Lyhyet pojat kokivat tulleensa kiusatuiksi sekä ala- että yläasteella. Kiusatut olivat myös enemmän yksikseen, vaikka kaverien lukumäärä oli sama pituudesta riippumatta. Tutkimus viittaa siihen, että pituuskasvulla on psykososiaalinen merkitys.

Robert Paul

Uusi astman hoitomuoto - laihdutus

Pääkaupunkiseudun kollegat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen painon pudotuksen merkityksestä astman hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 38 ylipainoista (BMI 30-42 kg/m2) astmaatikkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin painonpudotusneuvontaa, johon kuului 12 ohjelmoitua laihduttamiseen tähtäävää ryhmäistuntoa (ohjelman kesto 14 viikkoa) ja 8 viikon mittainen vähäenergiainen ruokavalio (Nutrilett, 1 760 kJ/pv). Verrokkiryhmällä oli samat istunnot, mutta keskustelunaiheet valittiin ryhmän kesken vapaamuotoisesti.

Hannu Puolijoki

Paklitakseli testissä

Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin.

Heikki Joensuu

Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa.

Per Ashorn

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Lääkärilehti ryhtyy julkaisemaan potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja Lautakunta haluaa tuoda esiin uuden lain mukaisia linjauksia

Potilasvahinkolautakunta ryhtyy tänä kesänä julkistamaan ratkaisujaan Suomen Lääkärilehdessä. Potilasvahinkolakiin tehtiin vuosi sitten merkittäviä muutoksia, ja lautakunta haluaa sekä tuoda esiin uusien säännösten mukaisia linjauksiaan että ylipäätään parantaa lääkärien tietoisuutta lain sisällöstä.

Suvi Sariola

Väkivaltaisille psyykkisesti sairaille lapsille ja nuorille halutaan oma hoitoyksikkö

Psykiatrisissa sairaaloissa vastaan tulee joka vuosi muutama lapsi tai nuori, jonka hoidossa on suuria vaikeuksia. Hän on psykoosissa tai sairastunut huumausaineista ja käyttäytyy erittäin väkivaltaisesti sekä itseään että muita kohtaan. Hänelle on vaikea löytää oikeaa hoitopaikkaa.

Ulla Järvi

Kansliapäällikkö Markku Lehto: Kaikkiaan 1990-luvulla on mennyt paremmin kuin pelättiin

- Kaikkiaan on terveyspalvelujen osalta viime vuosina mennyt paremmin kuin 1990-luvun alussa pelättiin. Silloin tuntui, että maailma kaatuu niskaan ja kaikki luhistuu. Mutta palvelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisen hyvinä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko