Sydäninfarktin hoitoa Tsekinmaalla

Prahassa on neljä sairaalaa, joissa hoidetaan uhkaavat ST-nousuinfarktit suoraan pallolaajennuksella. PRAGUE-tutkimuksessa satunnaistettiin 300 läheisiin (välimatka < 75 km) paikallissairaaloihin uhkaavan ST-nousuinfarktin takia hakeutunutta potilasta kolmeen hoitomuotoon: kolmasosalle annettiin paikan päällä streptokinaasihoito, kolmasosa kuljetettiin heti trombolyysin jälkeen pallolaajennukseen, ja kolmasosa kuljetettiin välittömästi ilman trombolyysia pallolaajennukseen Prahaan. Jälkimmäisessä ryhmässä ei ollut keskimäärin 30 minuuttia kestäneen kuljetuksen aikana komplikaatioita, trombolyysiryhmässä jouduttiin hoitamaan 2 kammiovärinää. Kuukauden seurannan aikana päätetapahtumia (kuolema, uusintainfarkti ja aivohalvaus) ilmeni merkittävästi vähemmän pallolaajennushoitoryhmässä kuin trombolyysiryhmässä (8 % vs 23 %, p < 0,02). Yhdistelmähoitoryhmässä päätetapahtumia esiintyi 15 %:lla.

Juhani Airaksinen

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22/2000 Kommentteja

Koksibit - uusi lääkeaineryhmä kliinikon käyttöön

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat suolistohaitat on maailman vakavin lääkkeiden käyttöön liittyvä haittavaikutus, ja uusia turvallisempia lääkemolekyylejä on kehitetty aktiivisesti. Uuden lääkeaineryhmän, koksibien, vaikutus perustuu tulehduksen indusoiman ja kivun patogeneesissä tärkeän syklo-oksigenaasi- isoentsyymi 2:n selektiiviseen estoon. Koksibeista ja vastaavista yhdisteistä odotetaan merkittävää edistysaskelta tulehduskipulääkkeiden vakavien haittavaikutusten eliminoimisessa. Tähänastiset tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

Olavi Airaksinen, Pekka Hannonen, Olavi Pelkonen

Milloin lähetän refluksipotilaan kirurgille ja miten hoidan mahdolliset jälkivaivat?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka kestää koko eliniän. Tauti voi ilmetä ruokatorvitulehduksen, ruokatorven kurouman, Barrettin ruokatorven tai kroonisten hengitystieoireiden muodossa. Lieväoireisia potilaita voidaan hoitaa pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkitykseen tai kirurgiseen hoitoon. Leikkaushoidosta on apua 80-90 %:lle potilaista. Leikkauksen jälkioireet, kuten nielemishäiriö ja ilmavaivat, häviävät yleensä viimeistään puoli vuotta leikkauksen jälkeen.

Jari Ovaska

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien kiinnitysmateriaalit Osa 2

Perinteisesti lonkkatekonivelien osat on kiinnitetty ympäröivään luuhun luusementin avulla. Sementin käytön eduksi onkin laskettava pitkä käyttökokemus, lisäksi viime vuosina sementointitekniikat ovat kehittyneet huimasti. Vuosien saatossa sementistä irtoavien murusten on kuitenkin todettu aiheuttavan proteesien irtoamista osteolyysiin johtavan vierasesinereaktion takia.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jari Salo, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Maailma sairastaa - löytyvätkö lääkkeet?

Yli kolmanneksella maapallon väestöstä ei ole ulottuvillaan edes olennaisimpia lääkkeitä, kuten perusantibiootteja, insuliinia tai verenpainelääkkeitä, ja perusterveydenhoitojärjestelmä puuttuu tai toimii vajavaisesti. Neljäsosa maapallon väestöstä eli teollisuusmaiden väestö käyttää noin 80 % koko lääketuotannosta. Sairauksien aiheuttamasta kuormituksesta kuitenkin yli 90 % kohdistuu köyhiin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Halkiopotilaiden myöhäisleikkauksiin hakeutuminen eri sairaanhoitopiireistä

Suomessa on huuli- ja suulakihalkioleikkauksiin erikoistunut keskus, jonka toiminta alkoi yli puoli vuosisataa sitten. Eri sairaanhoitopiireistä hakeudutaan varsin tasaisesti Helsingissä sijaitsevaan keskukseen myöhäisvaiheen korjausleikkauksiin. Erikoissairaanhoitolain tuoma maksusitoumusmenettely on vaikeuttanut keskuksen ylläpitoa ja uhkaa siirtää osan korjausleikkauksista joidenkin yliopistosairaaloiden omiin pieniin halkioyksiköihin. Samaan aikaan muualla Euroopassa on havaittu keskitetyn hoidon tuoma korkealaatuisempi leikkaustulos ja EU:n rahoittama Eurocleft-projekti suosittaa hoidon keskittämistä harvempiin keskuksiin.

Jorma Rautio

Lyhyesti: Suojaako helikobakteeri refluksitaudilta?

Helikobakteerilla on yllättäviä piirteitä. Kaiken aiheuttamansa pahan ohella se saattaa olla myös hyväksi. Vahvistusta sen uumoillusta yhteydestä gastroesofagiaaliseen refluksitautiin tulee kanadalaistutkimuksesta. Kun helikobakteerin häätö onnistui, vuoden kuluttua 29 %:lla potilaista oli refluksitaudin oireita. Niistä, joille bakteeri vielä jäi, oli oireita vain 8 %:lla. Endoskopialla todetuissa esofagiiteissa oli samansuuntainen ero. Helikobakteeri siis voisi suojata refluksitaudilta, mutta miten? Teoriassa vähentämällä haponeritystä tai neutraloimalla happoa ureaasillaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Keuhkoklamydia tappaa sammakoita

Yli 90 % Afrikasta Yhdysvaltoihin tuoduista Xenopus tropicalis -lajin sammakoista kuoli yleistyneeseen infektioon. Sammakoiden maksakudoksesta löytyi elektronimikroskoopilla bakteereja sisältäviä rakkuloita, jotka muistuttivat keuhkoklamydian aiheuttamia inkluusioita. Keuhkoklamydia saatiinkin kasvamaan muutamien sammakoiden maksoista. Bakteerin identtisyys ihmisessä esiintyvän keuhkoklamydian kanssa varmistettiin ulkokalvoproteiinin geenin sekvenssin perusteella. Chlamydia pneumonie infektoi ainakin koalakarhuja ja hevosia. Sammakoiden infektioista on raportoitu aikaisemminkin. Tämä sammakkoyhteys saattaa avata täysin uusia näkymiä keuhkoklamydian ekologiaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Olutkin suojaa sydäntä

Viinikö vai sen alkoholi suojaa sydäntä? Tsekin tasavallassa on ihmisiä, jotka juovat alkoholinsa vain oluena, ja sikäläiset kollegat selvittivät, miten olut vaikuttaa sydänsairausriskiin. Ilmeni, että päivittäin tai lähes päivittäin olutta juovat henkilöt saavat parhaimman sekundaaripreventiivisen suojan infarktiresidiiviltä (riski raittiisiin nähden 0,38; 95 %:n luottamusväli 0,19-0,75). Viikoittainen kulutusoptimi sydäntä ajatellen oli 4-9 litraa (0,34; 0,19-0,64). Kirjoittajat eivät kommentoi oluen energiapitoisuutta, mutta toteavat, että juomien etanoli näyttää olevan ratkaiseva sydänriskiä ajatellen eikä niinkään juoman laatu.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030