Kivespussit lämpiävät autoillessa

Useista maista on raportoitu spermatogeneesin häiriöiden lisääntymisestä. Syynä tähän on pidetty endokriinisten ja ympäristötekijöiden ohessa elämäntapamuutoksia. Spermatogeneesin tärkeä säätelijä on testiksen lämpötila, johon puolestaan vaikuttaa kivespussin anatomia ja sen iholta haihtuva lämpö. Normaali testiksen lämpötila on 32-35 C, ja jo 1-2 asteen nousu huonontaa sperman laatua. Normaali autoiluasento puristaa kivespussit reisien väliin ja ehkäisee kivespussien ihon pinta-alan laajentumista, joka on eräs fysiologinen lämmön haihtumista edistävä mekanismi. Terveiltä miehiltä tehty kivespussin iholämmön jatkuva rekisteröinti osoittikin, että normaaliin kävelyyn verrattuna autoilu lisäsi merkitsevästi (noin 2 C) kivespussien iholämpöä muutoin vakioiduissa olosuhteissa. Testiksen lämpö korreloi suoraan iholämpöön, ja iholämmön lisäys voikin selittää aiempia havaintoja, joissa on todettu ammattiautoilijoilla heikentynyt siitoskyky. Tämä vaikutus näkyy huonosti rutiininomaisessa spermatutkimuksessa, mutta viitteitä siitä on huomattu eläinkokeissa. Autoillessa voivat siis kärähtää muutkin kuin proput yläpäästä, joten on syytä todella uskoa liikennevalistajia, jotka suosittelevat riittäviä taukoja ja jaloittelua pitkän matkan aikana. Usein on hyvä antaa vaimon ajaa...

Pertti Kirkinen

Paraneeko vanhusväestön terveys? Helsinkiläisvanhusten toimintakyky ja avun tarve 1989 ja 1999

Merkitseekö pidentyvä elinajan odote ikääntyvien parempaa terveyttä ja vähäisempää avun tarvetta, vai kasvaako hoidon tarve vanhusväestön määrän lisääntymisen myötä? Kotona asuvien 75-, 80- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisvanhusten otoksille vuosina 1989 ja 1999 tehdyissä kyselytutkimuksissa muutokset olivat pieniä, mutta johdonmukaisesti samansuuntaisia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että iäkkäiden vanhusten toimintakyky olisi paranemassa, avun tarve vähenemässä ja elämänasenteet muuttumassa optimistisemmiksi.

Kaisu Pitkälä, Jaakko Valvanne, Sara Kulp, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Onko neuroottisten pelkojen hoito tuloksellista?

Kliinisesti merkittävän sosiaalisten tilanteiden pelon elinaikainen esiintyvyys on noin 3 %, ja määräkohteinen pelko on yhtä yleinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelon tehokkaimmat hoitomuodot ovat altistusterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia sekä lääkehoito, ja kustakin hoitomuodosta hyötyy merkittävästi yli puolet potilaista. Nykyinen käypä hoito on psykoterapia yhdistettynä joko paroksetiiniin tai moklobemidiin. Määräkohteisten pelkojen ainoa tehokkaaksi osoitettu hoitomuoto on altistaminen eri muodoissaan. Altistamisessa voidaan käyttää apuna virtuaalitodellisuutta, ja siitä näyttää hyötyvän valtaosa potilaista.

Tero Taiminen

Säärimurtumien nykyhoito

Suurin osa säärimurtumapotilaista on nuoria miehiä. Potilaat ovat yleensä hyväkuntoisia ja haluavat päästä nopeasti viettämään normaalia elämää. Hoitolinja riippuu murtuman vaikeusasteesta. Leikkauksella päästään nopeammin hyvään lopputulokseen kuin perinteisellä kipsauksella. Nykyään leikkaushoito perustuu pitkälti ydinnaulaukseen. Vaikeissa avomurtumissa voidaan käyttää ulkoista kiinnitystä, joka helpottaa pehmytkudosten hoitoa.

Mikko Manninen, Eero Hirvensalo, Erkki Tukiainen, Ole Böstman

Nuoren toistuva alaselkäkipu Lannerangan varhainen välilevyrappeuma voi olla syy

Nuoren pitkittyvään ja varsinkin etenevään selkäkipuun tulee suhtautua vakavasti. Jos etenevä kipu painottuu erityisesti yöaikaan, voi se aiheutua kasvaimesta tai tulehduksesta. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia kivun syitä avohoitolääkärin vastaanotolla. Jos alaselkään paikantuva kipu pahenee lannerangan alimpien välilevyjen kuormituksessa (nostelu, kumartelu, raju liikunta ym), voi välilevyn pullistuma olla kivun aiheuttaja.

Jouko J. Salminen

Hammashuollon laajennuksesta tulossa tiukka kiista budjettiriiheen

Hammashuollon laajentaminen vanhempiin ikäluokkiin aiheuttanee tiukan kiistan kohta alkavassa budjettiriihessä. Otetaanko varat suun sairauksista kärsiville muilta sairailta?

Ulla Järvi

Emeritusarkkipiispa puhuu kasvattajien puolesta Vahva yhteisö tukee kasvattajia

Mitä tapahtuu, kun lapset eivät enää saa olla lapsia eivätkä aikuiset uskalla olla aikuisia?

Tuula Vainikainen

Gerbera kukkii ihmisarvoiselle vanhuudelle

- Ihminen nousee barrikadeille surusta, toteaa runoilija. Me olemme perustaneet hyvän vanhuuden puolesta työskentelevän Gerbera-yhdistyksen, koska suremme sitä, ettei vanhuksistamme yhteiskunnassamme välitetä tarpeeksi, tiivistää osastonhoitaja Liisa Väätäinen, Gerbera ry:n puheenjohtaja.

Tuula Vainikainen

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa I: Hoito- ja korvauskäytännöt sekä toimintojen keskittäminen

Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa palveluja joudutaan tavalla tai toisella rajaamaan. Lääkäreiden, hoitajien ja päättäjien asennoitumista ehdotettuihin muutoksiin kartoitettiin kaksiosaisessa kyselytutkimuksessa. Toimintojen keskittämistä kannatti suurin osa vastaajista. Lääkärit kannattivat myös leikkaus- ja muiden hoitojen jälkikontrollien siirtämistä terveyskeskuksiin sekä Kelan korvausten porrastamista hoidon vaikuttavuuden mukaan. Päättäjät kannattivat useita muutosehdotuksia selvästi laajemmin kuin lääkärit tai hoitajat. Tutkimuksen toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Yleissairaalapsykiatria ja sen tehtävät

Yleissairaalapsykiatria tarkoittaa kaikkea yleissairaalan yhteydessä harjoitettavaa psykiatrista toimintaa. Välitön potilastyö ja yhteistyö potilaan somaattisesta hoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa muodostavat sen pääasiallisen sisällön. Yleissairaalasta on tullut vähitellen merkittävä psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kanava. Yleissairaalapsykiatria on toiminut Suomessa neljännesvuosisadan ja hakenut toimintamalliaan psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastossa. Kesäkuussa 1999 yleissairaalapsykiatriasta tuli Suomen Lääkäriliiton erityispätevyys. Kuvaamme artikkelissamme alan kliinistä sisältöä.

Sari Kuisma, Tuula Pesonen, Pirkko Hiltunen, Erkki Äärelä, Pentti Sorri Antero Leppävuori, Johannes Lehtonen

Tyypin 1 diabeteksen kliinisiä, immunologisia ja geneettisiä ominaispiirteitä

8.4.2000, Kuopion yliopisto

Jorma Komulainen

Kiihtyvyysvoimilta suojaavat varusteet lisäävät lentoturvallisuutta

14.4.2000, Kuopion yliopisto

Simo Siitonen

Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume lapsilla

14.4.2000, Turun yliopisto

Pia Toikka

Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa

15.4.2000, Tampereen yliopisto

Hannu Rintanen

Uutta tietoa Parkinsonin taudin lääkehoidosta

15.4.2000, Turun yliopisto

Valtteri Kaasinen

Alportin oireyhtymä Suomessa

19.4.2000, Helsingin yliopisto

Heli Pajari

Lyhyesti: Elektiivisiä leikkauksia kannattaa lykätä pallolaajennuksen jälkeen

Pallolaajennushoidon yhteydessä sepelvaltimoon usein asennettava stentti (metalliverkko) vaatii 4 viikon tehokkaan antitromboottisen hoidon. Teksasilaiset tutkijat löysivät jälkikäteen 40 potilasta, joille oli tehty suuri yleisanestesiaa vaativa leikkaus 4 viikon kuluessa stentin asentamisesta. Leikkauskomplikaatioita ilmaantui katastrofaalinen määrä, jos leikkaus tehtiin 2 viikon kuluessa stentin asentamisesta, ja vakavia vuotoja esiintyi usein vielä 2 viikon jälkeenkin. Siis kaikki elektiiviset leikkaukset on syytä siirtää vähintään kuukauden päähän pallolaajennuksesta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Keuhkoklamydia-vasta-aineisiin kompleksoitunut lipoproteiini (a) erityisen aterogeeninen?

Uumajalaiset tutkijat ovat löytäneet sydäninfarktipotilaiden verestä merkittävästi normaalia useammin immuunikomplekseja, jotka koostuvat keuhkoklamydiaan kohdistuneista IgG-luokan vasta-aineista ja lipoproteiini (a):sta. Kompleksien esiintymiseen liittyi kaikkien sekoittavien tekijöiden eliminoinnin jälkeen kolminkertainen sydäninfarktin riski. Ilmiön taustalla voi olla antigeeninen ristireaktio keuhkoklamydian ja lipoproteiinin välillä. On myös mahdollista, että keuhkoklamydian antigeenien ja niihin kohdistuneiden vasta-aineiden kasauma kerää epäspesifisti mukaansa lipoporteiinia. Ilmiöllä voi olla merkitystä klamydian aterogeenisuuden kannalta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Digoksiinia sappileikkauspotilaiden hengityslihasten heikkouteen?

Ylävatsan alueen leikkausten on todettu heikentävän hengityslihasten toimintaa, ja vastaavasti vanhan kunnon digoksiinin on inotrooppina sitä todettu muissa yhteyksissä parantavan. Kreikkalaiset kollegat päättivät kokeilla 23:lla avoimessa sappileikkauksessa hoidetulla, vaikuttaisiko suoneen annettu digoksiini (0,25 mg) sisään- tai uloshengityslihasten toimintaan sappileikkauksen yhteydessä; 11 sai vaikuttavaa ainetta ja 12 lumelääkettä. Digoksiini ei vaikuttanut spirometria-arvoihin, mutta kylläkin selvästi lihasvoimiin. Johtuuko havainto suorasta lihasvaikutuksesta vai onko osansa minuuttivolyymin muuttumisella tai neuraalisilla mekanismeilla, jää selvityksessä avoimeksi. Havainto on mielenkiintoinen, ja jos se todennetaan, kustannusvaikutukset tuskin järkyttäisivät minkään talousvaikeuksissa kipuilevan kuntayhtymän lääkebudjettia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Irakilaisten lasten terveys

Persianlahden sodan jälkeen Irak asetettiin kauppasaartoon, jonka tarkoituksena oli taivuttaa maa tottelemaan YK:n rauhanehtoja. Tavoitteessa on osittain onnistuttu, joskaan kukaan ei tiedä esimerkiksi sitä, valmistetaanko Irakissa vielä kemiallisia aseita. Saarron seuraukset ovat joka tapauksessa selvästi nähtävissä irakilaisten elämässä. Erityisen raskaasti ovat kärsineet pienet lapset: imeväiskuolleisuus ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuusluvut, jotka ennen sotaa olivat ainoastaan 47 ja 56/1 000 elävänä syntynyttä, ovat nyt 108 ja 131. Autonomisella kurdi-alueella, jossa väestö voi vaihtaa öljyä ruokaan, kuolleisuusluvut ovat laskussa. Politiikkaa lasten kustannuksella?

Per Ashorn