Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Ihmisaivojen kognitiivisten toimintojen perustana olevien hermoverkkojen neuromagneettinen kuvantaminen

27.5.2000, Helsingin yliopisto

Tommi Raij

Akillesjänteen magneettikuvaus

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Pertti Karjalainen

Verisolujen viestintäjärjestelmä

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Jaakko Kaukonen

Verta sisältävä sydämen suojausliuos ja eräät lisälääkkeet sepelvaltimo-ohituksen aikana

31.5.2000, Tampereen yliopisto

Timo Rinne

Finrotsoli, uusi hormoneihin vaikuttava lääke

31.5.2000, Turun yliopisto

Outi Ahokoski

Syövän mallintaminen: kasvaimen kehitys kokeellisissa malleissa

31.5.2000, Oulun yliopisto

Tommi Jussila

Lyhyesti: Nimenomaan lateraalinen ST-lasku on huono ennusmerkki sydäninfarktipotilailla

Espanjalainen tutkijaryhmä selvitteli ST-laskun sijainnin ennusteellista merkitystä 432 potilaan aineistossa. Potilaat oli otettu hoitoon ensimmäisen non-Q-infarktin takia. Paljastui, että ainoastaan lateraalisilla (I, aVL, V5, V6) ST-laskuilla oli itsenäistä ennusteellista merkitystä. Sydänkatetrisaation perusteella huono ennuste näytti selittyvän sillä, että näiden kytkentöjen ST-laskut liittyvät tavallista useammin huonoon sydämen pumppaustoimintaan ja vaikeaan sepelvaltimotautiin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Äidin varhainen menarke altistanee lapsen allergioille

Naissukuhormonien, erityisesti estrogeenin määrän on epäilty vaikuttavan allergiariskiin. Asiaa tutkittiin suomalais-englantilaisena yhteistyönä pohjoissuomalaisten aineistossa, jossa 5 188 henkilön tietojen analyysi aloitettiin jo raskauden ajalta ja sitä jatkettiin aina 31 ikävuoteen saakka. Atopian esiintyminen selvitettiin ihotestein (miehillä 33 % ja naisilla 28 %). Esiintyminen oli yhteydessä äidin kuukautisten alkamisikään, miehillä jopa vakioimattomassa logistisessa mallissa: mitä nuorempana äidin kuukautiset olivat alkaneet, sitä suurempi oli jälkeläisen atopiariski. Astman suhteen tällaista yhteyttä ei havaittu. Tulokset vihjaavat jälleen kohdussa viettämämme ajan merkitykseen, jopa myöhempien allergioiden saannin kannalta.

Hannu Puolijoki

Ahtautuneet kaulavaltimot kuntoon ilman verisuonikirurgia?

Vaikea aivohalvaus on valtimotaudin ikävimpiä komplikaatioita. Ahtautuneen kaulavaltimon kirurginen nuohoaminen, endarterektomia, on valikoiduissa potilasryhmissä pelkkää lääkehoitoa tehokkaampi hoitomuoto aivohalvauksien ehkäisyssä. Jo pitkään on tiedetty, että pallolaajennus metalliverkon asentamisineen (stenttaus) on teknisesti mahdollista myös kaulavaltimoahtaumien hoitamiseksi.

Juhani Airaksinen

Pieniannoksinen inhalaatiosteroidihoito estänee astmakuolemia

Kanadassa Saskatchewanin alueella selvitettiin, suojaako inhalaatiosteroidin käyttö astmakuolemalta. Aineisto koostui kaikista 5-44-vuotiaista astmalääkkeitä vuosina 1975-91 käyttäneistä (kohortin suuruus 30 567), ja potilaita seurattiin vuoteen 1997 tai muuhun päätetapahtumaan, kuten mm. kuolemaan tai maastamuuttoon, saakka. Kyseessä oli tapaus-verrokkianalyysi.

Hannu Puolijoki

Anemian hoito auttaa sydämen vajaatoiminnassa

Kaikille sydämen vajaatoimintapotilaita hoitaville on tuttua, että lievä anemia on yleinen varsinkin vaikean taudin yhteydessä. On kuitenkin epäselvää, miten anemiaan tulisi tässä tilanteessa suhtautua.

Juhani Airaksinen

Prostataspesifisen antigeenin merkitys eturauhasen syövän ja hyvänlaatuisen liikakasvun diagnostiikassa ja seurannassa

Prostataspesifinen antigeeni (PSA) soveltuu eturauhassyövän riskin ja levinneisyyden arviointiin sekä hoitovasteen seurantaan, mutta myös eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun ennusteen arviointiin ja hoidon valintaan. Ikäspesifiset viitearvot parantavat PSA:n luotettavuutta syöpäriskin arvioinnissa, samoin kuin vapaan PSA:n osuuden määritys. Hyvänlaatuisessa liikakasvussa PSA-pitoisuus korreloi selvästi eturauhasen kokoon, mutta eri ikäryhmille on omat viitearvonsa. PSA-arvolla on merkitystä sekä hoidon tarpeen arvioinnissa että lääkehoidon valinnassa.

Teuvo Tammela, Olavi Lukkarinen, Ulf-Håkan Stenman

Äkillinen huimaus - syiden ja tutkimusmenetelmien evaluointia

Huimauksen yleisyys lisääntyy ikääntymisen myötä väestössämme. Näin ollen on tarkoituksenmukaista yrittää luoda mahdollisimman helppokäyttöinen ja kattava tasapainotutkimuksen peruspaletti vastaanottotyötä tekevän lääkärin käyttöön. Tässä yhteenvedossa esitetään tavallisimpien kyseeseen tulevien tasapainohäiriöiden testaustapoja. Näiden osana kuvataan kirjoittajan 1998 kehittämä RahkoWRW-testi, jonka etuna on suurempi herkkyys ja helppo käytettävyys vaakasuoran kaarikäytävän hyvänlaatuisen huimauksen diagnostisoinnissa. Testillä löydetään aiemmin havaitsemattomia, lievempiä tasapainohäiriöitä.

Tapani Rahko

Skitsofrenian lääkehoidon mahdollisuudet

Lääkehoito ja vuorovaikutuskeskeisen hoidon eri muodot muodostavat skitsofrenian hoidon perustan. Hyvin usein molempien hoitomuotojen käyttö on perusteltua. Aiemmin neuroleptihoidon keskeisenä ongelmana ovat olleet mm. hoitomyöntyvyyteen oleellisesti vaikuttavat haittaoireet ja eräiden psykoosioireiden niukka vaste tavanomaisille neurolepteille. Epätyypilliset psykoosilääkkeet tarjoavat uusia hoitomahdollisuuksia mm. potilaille, joiden hoitovaste on puutteellinen ja niille, joiden oireiden pääpainopiste on negatiivisissa tai kognitiivisissa oireissa.

Hannu Koponen

Infektio suussa - yleisterveys vaarassa

Hammaslääketieteen ja lääketieteen eriytyminen omiksi aloikseen on vuosien saatossa vääjäämättömästi johtanut tieteellisen tutkimuksen ja potilashoidon kannalta valitettaviin haittoihin. Kumpikaan ammattikunta ei opiskeluaikanaan, eikä myöhemminkään, ole saanut tarpeeksi tietoa toistensa reviiriin kuuluvista sairauksista. Yhä ilmeisemmäksi on käynyt, että suun alueen infektioilla, etenkin parodontaalisilla sairauksilla, voi olla huomattava merkitys useiden, vakavienkin yleissairauksien kehittymiselle, kuten tietyille kardiovaskulaari- ja hengityselinsairauksille sekä diabetekselle.

Matti A. Lamberg

WHO:n Tupakka-ohjelman johtaja Derek Yach: Suomi on tupakkavalistuksen mallimaa

Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maaliskuussa neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta tupakoinnin rajoittamiseksi. Tupakka-ohjelman johtaja, tohtori Derek Yach, sanoo piskuisen Suomen olevan monella tapaa keskeinen tekijä ohjelman laatimisessa.

Ulla Järvi

Yliopisto-opiskelijoiden sikarinpolton yleisyys yllätti USA:n tutkijat

Yhdysvaltalaiset tutkijat yllättyivät tutkiessaan viime vuonna yliopisto-opiskelijoiden tupakointia.

Ulla Järvi

Kudos- ja elinsiirtoja koskeva laki uusitaan

Elimien ja kudosten lääketieteellistä käyttöä koskevaa lainsäädäntöä ajantasaistetaan. Eduskunnalle annetussa lakiesityksessä mm. laajennetaan nykyisen lain soveltamisalaa, kevennetään lupamenettelyä ja tarkennetaan säädöksiä.

Suvi Sariola