Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa

Silmänpohjan ikärappeuma, joka jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon, on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava ikäihmisten silmäsairaus länsimaissa.

Kati Kinnunen, Kai Kaarniranta

Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot

Laskimoveritulppa on toiseksi yleisin silmän verenkiertohäiriö.

Sulevi Kaipiainen

Ikänäön kirurgiset hoitovaihtoehdot

Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmien heikentynyttä akkommodaatiokykyä, eli kykyä saada verkkokalvolle optisesti tarkka kuva lähellä sijaitsevasta kohteesta.

Ilpo S. Tuisku, Kari Krootila

Verisuonten kasvutekijän estäjät diabeettisen retinopatian hoidossa

Diabeettinen retinopatia on diabeteksen yleisin komplikaatio; silmämuutoksia todetaan yli 20 vuoden sairastamisaikana useimmilla potilailla. Näköä heikentävä keskeisen verkkokalvon eli makulan turvotus todetaan yleisemmin tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

Johanna Liinamaa, Nina Hautala

Laseravusteinen kaihileikkaus

Ultralyhyttä femtosekuntilaseria hyödyntävä kaihileikkaus saattaa olla merkittävä kehitysaskel täydentämään perinteistä ultraäänellä tehtävää leikkausta.

Petri Järventausta, Paula Niinimäki, Kari Krootila

Silmätautien palvelujen kysyntä 2010-luvulla

Kysynnän ja voimavarojen kasvavan epäsuhdan kohtaaminen ja hyväksyminen sekä viisas päätöksenteko ovat osa julkisen terveydenhuollon perustehtävää.

Anja Tuulonen

Alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa

Väitöstyössä selvitettiin keisarileikkauksiin liittyviä välittömiä komplikaatioita ja niiden riskitekijöitä.

Nanneli Pallasmaa

Wnt-11 signaalitien tehtävät sydämen ja munuaisten kehityksen säätelyssä

Alkion sisäelinten kehityksen aikana esisolut lisääntyvät ja erilaistuvat muodostaen tarkoin määriteltyjä monisoluisia rakenteita. Muodostuvan kudosrakenteen määrittelyssä erilaiset solusignaalit ovat keskeisessä asemassa. Yksi näistä on niin kutsuttu Wnt-signaaliperheen jäsen Wnt-11, jonka tehtävät tunnetaan huonosti. Wnt-11 ilmeisesti säätelee solujen järjestäytymistä kudoksessa niin kutsuttujen planaaristen solupolariteettireittien kautta.

Irina Nagy

Vaikeissa kasvovammoissa aivovammat yleisiä

Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti erilaiset vammat ovat johtava kuolinsyy yli 1-vuotiailla lapsilla ja alle 40-vuotiailla aikuisilla. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vie runsaasti myös terveydenhuollon resursseja.

Ulla Perheentupa

Uudet spektrometriset menetelmät eturauhassyövän ja virtsatieinfektion diagnostiikassa

Merkittävä osa eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä muotoja, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita tämän elinaikana. Tällöin hoitotoimenpiteet saattavat aiheuttaa potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta aggressiista syöpää sairastava potilas hyötyy hoidosta selvästi. Nykyään laajalti käytetty prostataspesifinen antigeeni erottelee huonosti näitä kahta tautimuotoa ja siksi uudet diagnostiset menetelmät ovat tarpeen.

Antti Roine

Hengityskatkosten vakavuuden huomioiminen tarkentaa uniapnean diagnostiikkaa

Nykyinen uniapnean diagnostiikka ja luokitus perustuvat lisääntyneen päiväväsymyksen lisäksi unen aikana todettavien poikkeavien hengitys- ja hapetushäiriötapahtumien pelkkään lukumäärään tunnissa.

Anu Muraja-Murro

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö lisää iäkkäiden miesten murtumien riskiä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikaista käyttöä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla hoidossa olevilla potilailla. Kolmasosa 2004-2005 tutkitusta 154 potilaasta käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %.

Janne Nurminen

Laadun eri näkökulmat unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Maisa Kuusela

Kännykkä voi vaikuttaa miehen hedelmöityskykyyn

Brittiläisessä Exeterin yliopistossa tehdyn meta-analyysin mukaan altistuminen matkapuhelimen sähkömagneettiselle säteilylle on miehillä yhteydessä 8,1 %:n vähenemiseen siittiöiden liikkuvuudessa ja 9,1 %:n vähenemiseen elinkykyisten siittiöiden määrässä. Kolmannen hedelmällisyyden kannalta tärkeänä pidetyn muuttujan, siittiötiheyden, suhteen löydös oli epävarma.

Ossi Lindell

Vanhusten bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan vähentää

Jopa kolmannes ikääntyneistä käyttää säännöllisesti bentsodiatsepiineja. Ne altistavat lihasheikkoudelle, kaatumisille, murtumille sekä kognition heikentymiselle. Usein ikääntyneet bentsodiatsepiinien käyttäjät ovat käyttäneet niitä vuosia, mitä pidetään vieroituksen kannalta haasteellisena. Äskettäin julkaistu suomalainen, Porissa tehty tutkimus osoitti, että vapaaehtoiset ikääntyneet pystyvät lopettamaan bentsodiatsepiinien käytön ainakin lyhytaikaisesti.

Kaisu Pitkälä

Lisää vaihtoehtoja rintasyövän liitännäishoitoon

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vaikka rintasyövän ennuste on hyvä, se on kuitenkin naisten yleisin syöpäkuoleman syy ja uusia tehokkaampia hoitovaihtoehtoja tarvitaan. Joka viides rintasyöpään sairastuva nainen on premenopausaalinen. Premenopausaalisen naisen hormonireseptoripositiivisen rintasyövän liittännäishoitoon käytetään ensisijaisesti tamoksifeenia. Korkean riskin potilaalle uutena vaihtoehtona on munasarjasuppressio ja eksemestaani.

Sirkku Jyrkkiö

Riittääkö 140 mmHg systolisen verenpaineen hoitotavoitteeksi?

Epidemiologisten tutkimusten mukaan korkea verenpaine lisää sydänsairauksien ilmaantumista progressiivisesti aina systolisen verenpaineen tasolle 115 mmHg saakka. Hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sairastumisriskiin, mutta optimaalinen tavoitetaso on vielä epäselvä. Uuden pitkäaikaisseurannan mukaan näyttää siltä, että systolinen painetaso 120-140 mmHg riittää hyvin keski-ikäisten potilaiden hoidossa, eikä matalampi paine tuo lisähyötyjä.

Juhani Airaksinen

Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria

Tutkimuksessa selvitettiin koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kehitystä 30-74-vuotiailla suomalaisilla vuodesta 2000 vuoteen 2011.

Kirsi Talala, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Sakari Karvonen, Tomi Mäki-Opas, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Päivi Sainio, Harri Rissanen, Otto Ruokolainen, Antero Heloma, Seppo Koskinen

GLP-1-analogihoidon kohdentaminen potilaan verensokeriprofiilin ja kliinisten piirteiden perusteella

Hoitavan lääkärin tulisi valita tyypin 2 diabeetikolle hoitomuoto kliinisten piirteiden ja verensokeri-profiilin pohjalta sekä arvioida valitsemansa hoidon teho kriittisesti tavoitteenaan kustannustehokas ja turvallinen hoito.

Saara Metso

Oikaisu: Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö -artikkelissa Lääkärilehdessä 35/2014 (s. 2099-104) oli virhe yhden kirjoittajan titteli- ja työpaikkatiedoissa. Anri Tienhaara on LT, kliinisen kemian erikoislääkäri ja vs. hematologian laboratorion osastonylilääkäri ja hänen toimipaikkansa on Tykslab.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen