VEGFR3 and Notch signaling in angiogenesis

In this study we investigated the role of VEGFR3 signaling in blood endothelial cells, tip cell specification, as well as the interplay of the receptor with the VEGFR2 and the Notch signaling pathways during angiogenesis.

Georgia Zarkada

Unenaikainen sähköinen status epilepticus

Tutkimuksessa selvitettiin epilepsiakirurgian vaikutusta 13:lla lääkehoidolle vastaamatonta CSWS-oireyhtymää sairastavalla lapsella, joilla oli rakenteellinen aivojen poikkeavuus.

Maria Peltola

Hiilihappoanhydraasien (CA)II, CAIX ja CAXII esiintyminen gynekologisissa kasvaimissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin immunohistokemiallisesti hiilihappoanhydraasien (CA)II:n, CAIX:n ja CAXII:n esiintymistä gynekologisissa kasvaimissa, kuten munasarjasyövässä, kohdunrungon syövässä, leiomyoomissa, eri sarkoomatyypeissä ja normaalin kohdun limakalvolla. Koska CAIX- ja CAXII -entsyymien on todettu esiintyvän myös perinnöllisissä syövissä, tutkittiin niiden esiintymistä myös Lynchin oireyhtymää sairastavien potilaiden suoli- ja kohdunrungon syövissä.

Piritta Hynninen

Itusolukasvaimet Suomessa

Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma, on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.

Satu-Liisa Pauniaho

Pään kallistuminen ja impulssitesti tasapainon tutkimisessa

Tutkimuksessa arvioitiin pään kallistuksen mittaamisen ja motorisoidun pään impulssitestin, mHIT:n sopivuutta tasapainotoiminnan määritykseen eri otoneurologisissa potilasryhmissä.

Topi Jutila

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen

Von Willebrand -potilaan vuotoriskin arviointi on tärkeää

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen vuototautimme. Sitä sairastaa hyvin heterogeeninen ryhmä henkilöitä, joiden vuotoalttius ei ole aina pääteltävissä verikokein. Verenvuototaipumuksen arviointi yksinkertaisen riskitaulukon mukaan on viisasta ja myös näyttöön perustuvaa. Se helpottaa esimerkiksi toimenpiteisiin valmistautumista.

Marko Vesanen

Teollisuusyhteistyö vaikuttaa tutkimusasetelmiin

Teollisuuden kanssa läheisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa ensisijainen päätetapahtuma on usein epäsuora, kuten laboratorio- tai radiologisen tutkimuksen tulos, sen sijaan että olisi käytetty jotakin kliinistä päätetapahtumaa. Lisäksi tutkimusten heikkoudet jätetään artikkelien pohdinnoissa usein käsittelemättä.

Pertti Saloheimo

Liikaa tietoa lääkehoidon haittavaikutuksista

Tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista tarjotaan liikaa, tieto on epäjohdonmukaista ja usein heikosti esitettyä. Oireista suurin osa on arkipäiväisiä pikkuoireita vailla todellista merkitystä lääkehoidon kannalta.

Katariina Korkeila

Unen pituus keski-iässä vaikuttaa kognitioon vanhana

Liian vähäisen nukkumisen ja toisaalta hyvin pitkien yöunien tiedetään olevan yhteydessä mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Huonoon unenlaatuun keski-iässä liittyy myös kognition heikkeneminen. Vähemmän on tutkittu unen pituuden vaikutuksista kognitioon.

Kaisu Pitkälä

Munuaissyövän hoito ja ennuste

Munuaissyövän ensisijainen hoito on kasvaimen poisto, myös silloin kun tauti on levinnyt. Pienen paikallisen kasvaimen hoidossa voidaan käyttää toimenpideradiologisia tekniikoita, mikäli kirurgiaan liittyy liikaa riskejä.

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.

Outi Mantere, Susanna Pajakko

Olkanivelen luksaation akuutti- ja jälkihoito

Olkanivelen sijoiltaanmenon tunnistaminen ja akuutti- sekä jatkohoito kuuluvat joka lääkärin taitoihin.

Jarkko Pajarinen, Ville Äärimaa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla.

Heli Tuppurainen, Päivi Kivistö, Eila Repo-Tiihonen, Jari Tiihonen

Kohtuu kaikessa - suolan välttämisessäkin?

Liiallisen suolan käytön vähentäminen on yksi verenpainetaudin hoidon perusasioita. On kuitenkin epäselvää, kuinka hyvin vähäinen suolan saanti vaikuttaa verenpaineeseen ja ennusteeseen väestötasolla. Nyt laajassa väestötutkimuksessa todetaan liiallisen ja toisaalta hyvin vähäisenkin suolan käytön yhdistyvän suurempaan sydäntapahtumien ja kuoleman vaaraan kuin suolan kohtuukäytön.

Juhani Airaksinen

FiDD apuna antikoagulaatiohoidon lopettamisessa

Laskimotukoksen jälkeisen antikoagulaatiohoidon pituus määräytyy uusintariskin mukaan. Italialaistutkijat ovat ottaneet mukaan D-dimeerin potilasvalintaa helpottamaan.

Marko Vesanen

Seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta -epätietoisuus lisääntyy

Eturauhassyöpäkuolleisuus väheni PSA-tutkimukseen kutsuttavilla miehillä 21 % laajan ERSPC-monikeskustutkimuksen (European randomised study of screening for prostate cancer) päivitetyssä 13 vuoden seurannassa. Vastaava luku 9 vuoden seurannan jälkeen oli 15 % ja 11 vuoden kohdalla 22 %. Seulontakutsua noudattaneilla eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus väheni jopa 27 %. Tuloksen merkitystä korostaa 9 ja 13 vuoden välillä tapahtunut kehitys: yhden eturauhassyöpäkuoleman estämiseksi tarvittiin 1 410 seulontakutsun sijasta 781 kutsua ja uusia karsinoomia piti diagnosoida 48:n sijasta 27.

Ossi Lindell

Liikunta vähentää vanhusten toiminnanvajeita

Vanhusten liikunnasta on tehty pitkälti toistasataa satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta. Kaksi kolmesta tutkimuksesta osoittaa, että liikunta on hyödyllistä toiminnanrajoitteiden ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä. Yksikään aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole pitänyt primaarina päätetapahtumana toiminnanvajeen ilmaantumista, vaan kaikki ovat olleet tähän liian pieniä ja parhaimmillaankin päätetapahtuma on jonkin toimintakykymittarin numeerinen parantuminen.

Kaisu Pitkälä

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila

Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa

Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita.

Jari Ylinen, Riku Nikander