Oikaisu

Lääkärilehdessä 25–32/2017 julkaistussa artikkelissa MS-taudin hoito ja seuranta (s. 1641–5) taulukossa 1 todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaatti Copaxone pistetään lihakseen. Oikea antotapa on ihon alle. Lisäksi kappaleessa Raskaus ja imetys (s. 1644–5) todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaattihoitoja voi käyttää, kunnes raskaustesti on positiivinen. Glatirameeriasetaatti ei kuitenkaan ole enää (4/2017 lähtien) millään annosvahvuudella vasta-aiheinen raskauden aikana. Virheet on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?

Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Antikoagulaatio on usein hyödyllinen myös iäkkäille eteisvärinäpotilaille

Iäkkäitä eteisvärinäpotilaita on osallistunut varsin vähän satunnaistettuihin antikoagulaatiohoitotutkimuksiin. Korkea ikä ja hauraus lisäävät verenvuotokomplikaatioiden riskiä, ja siksi hoitoa on varottu. Nyt laaja ruotsalainen rekisteritutkimus näyttää, että aivoinfarktin jälkeen aloitettu antikoagulaatiohoito on ilmeisen hyödyllistä entistä useammalle iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabin teho näkyy rintasyöpäpotilailla 11 vuoden jälkeenkin

HER2-reseptori löytyy 15–20 %:sta rintasyövistä, ja sen lukitseminen monoklonaalisella vasta-aineella trastutsumabilla parantaa syövän ennustetta. Rintasyövän hoitotutkimuksissa tarvitaan pitkä seuranta-aika, ja nyt on ensimmäisistä trastutsumabitutkimuksista jo yli 10 vuotta. Laaja monikansallinen tutkimus osoitti selvän hyödyn HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Hannu Paajanen

Astmapotilaiden ASA-siedätys  on turvallista

Astmapotilaiden ASA-siedätys on turvallista

ASA-yliherkkyys, nenäpolyypit ja astma samanaikaisesti ovat tyypillisiä piirteitä särkylääkeyliherkille potilaille. Vaikka noin 20 % astmaatikoista on särkylääkeyliherkkiä, vain 2 % saa vaikeita oireita. Miehillä tautimuotoa on enemmän, mutta naisten tauti on hankalampi. ASA-siedätyksen on esitetty tuovan lievitystä sekä nenän että alahengitysteiden oireisiin, mutta potilaiden oireilu siedätyksen aikana on hillinnyt sen käyttöä.

Heikki Ekroos

Antibiootti halvempi hoito umpilisäketulehdukseen kuin leikkaus

Poistoleikkaus on ollut standardihoito umpilisäketulehdukseen, mutta nykyään uskalletaan alkavaa tulehdusta hoitaa myös antibiootilla. Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen antibioottihoidon hyödyn selvittämiseksi. Taannoin kuudessa suomalaisessa sairaalassa satunnaistettiin yhteensä 530 umpilisäkepotilasta joko avoimeen poistoleikkaukseen tai mikrobilääkehoitoon. Vuoden seurannassa 73 % antibioottiryhmästä parani ilman leikkausta ja keskimääräinen sairausloma oli lyhyempi kuin leikkausryhmässä (7 vs. 19 vrk).

Hannu Paajanen

Varenikliinin käyttäjien tuki ja hoidon arkivaikuttavuus tupakasta vieroituksessa

Varenikliinin käyttäjien tuki ja hoidon arkivaikuttavuus tupakasta vieroituksessa

Lähtökohdat Tehokkainta tupakasta vieroitusta on lääkehoito ja siihen liitetty tuki. Varenikliini on nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettu lääkeaine, jolla on sairausvakuutuskorvattavuus. Sen käyttöön tulee liittää neuvontaa ja tukea. Suomessa ei ole tutkittu varenikliinin arkivaikuttavuutta eikä neuvonnan ja tuen sisältöä.

Juha Laine, Juha Turunen, Inka Puumalainen, Kari Linden

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030