Akillesjännerepeämän leikkaushoito palauttaa pohjelihaksen isokineettiset voimat nopeammin

Recovery of calf muscle isokinetic strength after acute Achilles tendon rupture

Juuso Heikkinen

Syvää endometrioosia ei aina tunnisteta

Invalidisoivista kivuista kärsii joka sadas hedelmällisessä iässä oleva nainen.

Tiina Huttu

Tietoa työkyvystä on vaikea saada tietojärjestelmästä

Työterveyshuollon potilastietojärjestelmät tukevat huonosti työkykytiedon saatavuutta.

Suvi Sariola

Maksakirroosi kehittyy vaivihkaa – tunnista ajoissa

Maksa-arvotkin voivat pitkään olla normaalit.

Tiina Huttu

Lyhytkin interventio auttaa särkylääkepäänsärkyyn

Norjalaistutkimuksessa tarjottiin särkylääkepäänsärystä kärsiville lyhyttä interventiota. Yksipäiväisen päänsärkykoulutuksen saaneet yleislääkärit arvioivat tiheistä päänsäryistä kärsivien potilaiden särkylääkkeiden käyttöä erityisellä kyselyllä. Lääkärit antoivat kyselystä empaattisen palautteen yhteistyötä korostavalla tavalla ja kertoivat, mitä hyötyä särkylääkkeestä vieroituksesta olisi ja mitä vaikeuksia olisi odotettavissa. Lääkkeiden käyttö voitiin lopettaa heti tai asteittain, ja tarvittaessa käytettävistä lääkkeistä, seurannasta ja mahdollisesta lyhyestä sairauslomasta voitiin sopia yksilöllisesti.

Pertti Saloheimo

Statiinien aiheuttamat lihasoireet ovat usein noseboa

Lihasoireet ovat statiinien yleisin haittavaikutus, ja niitä ilmenee 5–10 %:lla käyttäjistä. Suuri lääkeannos, korkea ikä, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta, lihassairaudet ja D-vitamiinin puute lisäävät lihassivuvaikutuksia. Toisaalta lihasvaivat ovat muutenkin yleisiä ja syy-yhteyttä statiinihoitoon on usein vaikea osoittaa. Laaja, pääosin pohjoismainen tutkimus osoittaa, että taustalla onkin usein negatiivinen lumevaikutus eli nosebo-ilmiö.

Juhani Airaksinen

Diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Yli puolet diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastuneista paranee R-CHOP-hoidolla, joka sisältää rituksimabia ja solunsalpaajien yhdistelmän (syklofosfamidi, doksorubisiini ja vinkristiini). Kyseessä on kuitenkin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden biologinen tausta ja taudinkulku poikkeavat toisistaan. B-solun signaalireittejä ja geeniperimää tutkitaan, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten sairautta pitäisi hoitaa. Uusi tieto ja siihen perustuvat uudet hoidot olisivatkin tarpeen, näyttää siltä että perinteisillä hoidoilla ei päästä eteenpäin. Satunnaistetussa tutkimuksessa intensifioitu induktiohoito ja kantasolusiirto eivät parantaneet huonon ennusteen potilaiden elossaoloa.

Sirkku Jyrkkiö

Hepariinin laukaisemaa trombosytopeniaa ei aina tarvitse hoitaa

Kaikkien hepariinivalmisteiden käyttöön liittyy vasta-ainevälitteisen trombosytopenian (HIT) riski, jonka tunnistamista on helpotettu kliinisellä riskilaskurilla (4T). Trombosyyttitasojen merkittävä lasku vähintään viiden hoitopäivän jälkeen ilman muita syitä on usein riittävä syy epäillä sitä, mutta todennäköisyyttä lisää tukostapahtuma. Seulontakokeen helppous tänä päivänä lisää HIT-epäilyjen määrää, ja viimeistään positiivinen löydös pakottaa harkitsemaan antikoagulaatiota uudelleen.

Marko Vesanen

Lasten hätätilanteet ja niiden hoito

•Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia.

Pertti K. Suominen

Hikoilu ja karvoitus ennen murrosikää

•Aikuistyyppinen hienhaju, ihon ja hiusten rasvoittuminen sekä kainaloiden ja/tai genitaalialueen karvoitus alle 8-vuotiaalla tytöllä tai alle 9-vuotiaalla pojalla viittaa ennenaikaiseen adrenarkeen eli lisämunuaiskuoren steroidihormonien tuotannon aktivoitumiseen.

Marja-Terttu Saha

Oikaisu

Lääkärilehdessä 25–32/2017 julkaistussa artikkelissa MS-taudin hoito ja seuranta (s. 1641–5) taulukossa 1 todettiin virheellisesti, että daklitsumabi Zinbryta pistetään lihakseen kerran kuukaudessa. Oikea antotapa on pistos ihon alle kerran kuukaudessa. Virhe on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Masennuslääkkeiden hyödyt ja haitat depression hoidossa

•Masennuslääkkeitä on tutkittu sadoissa kliinisissä kokeissa. Niiden tehosta ja haitoista depression hoidossa käydään usein keskustelua julkisuudessa.

Erkki Isometsä

Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä?

Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (1).

Tuula Pienimäki, Juha Saltevo

Kuva masennuslääkehoidon tehosta on johdonmukainen

Lääkkeiden kliininen teho on riittävä, jotta niitä voidaan suositella osaksi hoitoa.

Tiina Huttu

Lasten elvytystilanteet ovat harvinaisia

Syynä on lähes aina hengitysvaikeus, ei sydänongelma.

Marianne Jansson

Hikoilu ennen murrosikää

Pienen lapsen hienhaju herättää vanhemmissa hämmennystä.

Suvi Sariola

Eteisvärinä esiin EKG:n omarekisteröinnillä

Potilaan kahdesti viikossa rekisteröimän EKG:n etäluennalla päästiin eteisvärinädiagnoosiin useammin kuin rutiinitarkastuksissa.

Marianne Jansson

Magnesium on vain lumeen veroinen yöllisissä suonenvedoissa

Magnesiumia syödään sitkeästi suonenvetoon, vaikka näyttö on vähäinen.

Kaisu Pitkälä

Omamittaukset eivät parantaneet tyypin 2 diabeteksen tasapainoa

Verensokerin omamittausten asema tyypin 2 diabeteksen seurannassa jakaa mielipiteitä. Uusi amerikkalainen tutkimus tuo lisänäyttöä siitä, että omamittauksista ei ole hyötyä hoitotasapainon kannalta diabeetikoille, joilla ei ole käytössään insuliinihoitoa.

Helena Liira

Lapsettomuushoitojen komplikaatiot

•Lapsettomuushoidot ovat nykyisin tavallisia ja yleensä varsin turvallisia.

Maria Tuominen, Aila Tiitinen