Interstitiaaliset keuhkosairaudetKeuhkonsiirto interstitiaalisen keuhkosairauden hoitona

Interstitiaalinen keuhkosairaus on nykyään yleisin keuhkonsiirron aihe. Idiopaattinen keuhkofibroosi on näistä sairauksista yleisin ja huonoennusteisin.

Maija Halme

Gastrokirurgin ura huipentui väitöstilaisuuteen

Martin Purdy jäi kesällä eläkkeelle ja väitteli syyskuun puolivälissä.

Anne Seppänen

Interstitiaaliset keuhkosairaudet – monimuotoinen ja haastava tautiryhmä

Nykyisin tunnetaan yli 300 interstitiaalisista keuhkosairautta (interstitial lung disease, ILD), ja lähes kaikki ovat ilmaantuvuuden perusteella luokiteltavissa harvinaissairauksiksi. Yksittäisten sairauksien harvinaisuudesta huolimatta niitä sairastavat muodostavat merkittävän osan keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon potilaista. ICD-10-diagnoosiluokituksessa ei ole omia koodinumeroita osalle näistä sairauksista. Sen vuoksi esimerkiksi idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF) ilmaantuvuus tai kuolleisuus ei ole suoraan selvitettävissä rekisteritietojen perusteella. Sen diagnoosikoodina on yleensä J84.1, jota käytetään myös monista muista keuhkofibrooseista. Osittain tämän vuoksi monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat perustaneet IPF-rekisterin (1).

Riitta Kaarteenaho

Uutta tietoa eturauhassyöpäpotilaiden ennusteen arvioinnista

Diagnostic and predictive tools in localized prostate cancer: biopsies, magnetic-resonance imaging, and tissue markers

Kanerva Lahdensuo

Vatsalihaksen tuppeen annettu puudutus lisää vatsaleikkauspotilaan tyytyväisyyttä

Rectus sheath block after midline laparotomy

Martin Purdy

Uusia työkaluja mitokondriotautien diagnostiikkaan

New tools for mitochondrial disease diagnosis: FGF21, GDF15 and next-generation sequencing

Jenni Lehtonen

Idiopaattisille interstitiaalisille pneumonioille tarkempi luokittelu

Idiopaattiseen keuhkofibroosiin kehitetyt lääkkeet edellyttävät täsmällistä diagnostiikkaa.

Marianne Jansson

Keuhkonsiirtojen tulokset Suomessa hyvät

Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.

Marianne Jansson

Uusi verikoe helpottaa päätöstä eturauhas­biopsiasta

Eturauhassyövän seulonnassa ja diagnosoinnissa tavallisimmat menetelmät, kokonais-PSA:n määritys ja eturauhasen sormitutkimus, ovat epäspesifisiä ja johtavat usein tarpeettomiin biopsioihin. 4Kscore-testi koostuu neljän prostataspesifisen kallikreiinin pitoisuuden määrityksestä verestä (kokonais-PSA, vapaa PSA, intakti PSA ja kallikreiini 2). Yhdistämällä sen tulokset potilaan ikään, sormitutkimuslöydökseen ja aikaisempaan negatiiviseen biopsiatulokseen saadaan laskennallinen algoritmi, joka antaa todennäköisyyden aggressiivisen eturauhassyövän löytymiselle, mikäli biopsiat otettaisiin. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella algoritmin ennustearvo ei kärsi, vaikka sormitutkimusta ei olisi tehty.

Ossi Lindell

Selekoksibia vai naprokseenia verisuonitautipotilaalle?

Tulehduskipulääkkeitä pyritään välttämään ikäihmisten hoidossa. Etenkin koksibeja on pidetty ongelmallisina valtimotautia sairastaville, naprokseenia ja ehkä ibuprofeenia turvallisimpina.

Kaisu Pitkälä

B3-vitamiinista tuskin ratkaisua sikiön epämuodostumiin

Huomiota saanutta australialaistutkimusta ei ole syytä pitää erityisen merkittävänä.

Pertti Kirkinen

Milloin likainen haava suljetaan?

Perinteisesti likainen haava jätetään mekaanisen puhdistuksen ja revision jälkeen auki muutamaksi päiväksi ja suljetaan sitten, kun haavan pohja on puhdas. Entäpä traumalaparotomian tai peritoniittileikkauksen jälkeen, kun haavan reunoille on tullut bakteerikontaminaatiota? Jotkut kirurgit ovat varovaisia ja jättävät tällaisessa tilanteessa ihohaavan auki ja sulkevat vain faskian, toiset taas sulkevat ihonkin ja luottavat mikrobilääkkeen tehoon. Sulkutekniikan vaikutusta haavainfektoihin ei ole kunnolla aiemmin tutkittu, mutta nyt aiheesta tehtiin 348 potilaan prospektiivinen tutkimus.

Hannu Paajanen

Luottamus lääkäriin auttaa luopumaan turhista seulonnoista

Syöpäseulontojen vaikutus kuolleisuuteen vähenee merkittävästi iän karttuessa. Jos potilas ja lääkäri ovat sitoutuneet seulontakäytäntöihin, tutkimusten lopettaminen voi olla vaikeaa. Suomessakin monet yli 70-vuotiaat käyvät mammografiakuvauksissa, vaikka lakisääteinen seulonta ei enää heitä koske. Rintasyövän sairastaneille on ollut tapana suositella seulontaa loppuiäksi, vaikka hyödystä ei ole tarkkaa tutkimustietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä

Lähtökohdat Sähköisten potilastietojärjestelmien hyödyntämisessä on ongelmia. Tietoja on vaikea löytää, eivätkä ne aina vastaa tarvetta. Työterveyshuolto tarvitsee tietoja muun muassa työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

Sari Nissinen, Tuula Oksanen, Kinnunen Ulla-Mari, Timo Leino, Simo Kaleva, Kaija Saranto

Syvän endometrioosin hoidon haasteet

Syvää endometrioosia esiintyy noin 1 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Satu Tarjanne, Päivi Härkki

Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansantautimme varhain

Maksakirroosi yleistyy Suomessa ja kuolleisuus siihen on Euroopan suurimpia.

Fredrik Åberg, Perttu Arkkila

Uniapnean ja hengitysvajeen etähoito ei ole etäällä

Etälääketiede vaatii toimintatapojen muutosta, kirjoittaa Tarja Saaresranta.

Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen

Geenitutkimuksella uusia lääkevaikutuskohteita sepelvaltimotautiin ja Crohnin tautiin

Genetic dissection of the pathophysiology of cardiovascular risk factors

Ari Ahola-Olli

Pieniannoksinen aspiriini estää tehokkaasti pre-eklampsiaa

Prediction and prevention of pre-eclampsia

Pia Villa

Liikunnallisuus voi olla yhteydessä pienempään selkänikaman murtumariskiin naisilla

Search for lifetime determinants of midlife vertebral size. Emphasis on lifetime physical activity and early-life physical growth

Petteri Oura