Tunneloitava pleuradreeni maligniin pleuranesteilyyn

Pahanlaatuiseen tautiin liittyvä pleuranesteily on usein aikamoinen ongelma. Maligni pleuranesteily voidaan hoitaa toistuvin pleurapunktioin, talkkipleurodeesilla tai tunneloitavalla pleuradreenillä. Toistuvia pleurapunktioita tarvitaan alussa pleuranesteilyn aktiivisuuden tason määrittämiseksi. Menetelmien paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole selvää näyttöä varsinkaan suhteessa sairaalahoidon kestoon. Australialaiset tutkijat selvittivät avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa, onko talkkipleurodeesi vai tunneloitava pleuradreeni parempi estämään sairaalahoitoja. Potilaita oli 146 ja seuranta-aika oli vuosi.

Heikki Ekroos

CAR-T-soluista tehoa lymfooman hoitoon

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on varhaisessa vaiheessa usein parannettavissa nykymenetelmin, mutta laajasti levinneisiin huonoennusteisiin tautimuotoihin ei vielä tunneta parasta hoitoa ja taudin uusiutumien hoito on haasteellista. Kimeeristä vasta-ainemolekyyliä ilmentävät CAR-T-solut näyttävät tehoavan varsin hyvin itsepintaiseen tautiin, ja niistä on hyvin todennäköisesti tulossa sovellus kliiniseen käytäntöön.

Sirkku Jyrkkiö

Verenpaine laskee ennen kuolemaa

Verenpaine laskee ennen kuolemaa

Poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset ovat antaneet ristiriitaisen kuvan siitä, mikä on verenpaineen tai kolesteroliarvojen merkitys hyvin vanhoilla henkilöillä. Hyvin iäkkäillä korkea verenpaine ja korkea kolesterolitaso ovat näyttäneet suojaavilta tekijöiltä, kun taas matalat paineet ja pieni kolesteroliarvo ovat olleet huonon ennusteen merkki. Tästä syystä on myös pelätty, että korkean verenpaineen ja hyperkolesterolemian hoito johtaa huonompaan ennusteeseen.

Kaisu Pitkälä

Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi

Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi

Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).

Mikko Syvänne, Timo Strandberg

Laihdutus voi onnistua ja diabetes parantua

Suomalainen tutkijaryhmä osoitti yli 15 vuotta sitten, että tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elämäntapojen muutoksilla. Vain keskimäärin 4,2 kg:n laihdutus ja kolmesti viikossa tapahtuva säännöllinen liikunta johtivat siihen, että interventioryhmässä tyypin 2 diabeteksen kolmen vuoden ilmaantuvuus oli yli puolet pienempi kuin vertailuryhmässä. Nyt selvitettiin Skotlannissa, voisiko tablettidiabeetikoiden laihduttaminen johtaa jo olemassa olevan diabeteksen remissioon.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotauti­­kohtauksen antitromboottinen hoito entistä yksilöllisempää?

Nykyiset eurooppalaiset hoito-ohjeistukset suosittelevat ensisijaisesti tikagreloria tai prasugreelia asetyylisalisyylihapon rinnalle vuoden ajaksi sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Nämä tehokkaammat lääkkeet lisäävät kuitenkin jonkin verran vuotokomplikaatioita ja saattavat vähentää hoitoon sitoutumista. Uuden selvityksen mukaan lääkkeen vaihto klopidogreeliin jo kuukauden kohdalla näyttää olevan suurelle osalle potilaista turvallista.

Juhani Airaksinen

Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin

Äidin depression merkitys nuoruusikäisen masennuksen riksitekijänä on ollut jo pitkään tunnettu, ja äitien masennuksen tunnistamiseen onkin panostettu. Sen sijaan isien masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän. Nyt tehdyssä kahta prospektiivista aineistoa yhdistävässä tutkimuksessa osoitettiin myös isän depression itsenäinen merkitys nuoren masennusoireita lisäävänä tekijänä.

Hanna Raaska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030