Geenitutkimuksen tukirakenteita rakennetaan lainsäädännössä

Niin loistavia mahdollisuuksia kuin geenitutkimus Suomelle tarjoaakin, on kansalaisten edun ja suojaamisen oltava ensisijainen päämäärä.

Heikki Saxén

Elämänlaadun säilyttäminen voi olla hyvä tulos iNPH:n hoidossa

Health-related quality of life in persons with idiopathic normal pressure hydrocephalus

Antti Junkkari

Leptiini välittää lihavuuden ja nivelrikon yhteyttä

Adipocytokines in osteoarthritis

Anna Koskinen-Kolasa

Ympäristömyrkyt yhteydessä lapsettomuuden ja kivessyövän riskiä lisäävään piilokiveksisyyteen

Clinical studies on testicular growth and descent

Jaakko Koskenniemi

Hoitajien koulutus vähensi laitoksissa asuvien vanhusten haitallisten lääkkeiden käyttöä

Educationally intervening the use of potentially harmful medication among residents in institutional settings

Anna-Liisa Juola

Uutta tietoa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten muista autoimmuunisairauksista

The phenotype and genotype of children with newly diagnosed type 1 diabetes in relation to family history of type 1 diabetes and other autoimmune diseases

Anna Parkkola

Sydänfilmi antaa tietoa syystä, uusimisriskistä ja kuolleisuudesta nuorilla aivoinfarktipotilailla

The electrocardiogram in young adult ischemic stroke

Jani Pirinen

Apteekkikysely osoittaa suomalaisten astman lieventyneen

Lääkkeiden käyttö ja niihin kuluva raha häiritsivät arkielämää enemmän kuin oireet.

Marianne Jansson

Pikkulapsen astma on hankala diagnosoida

Keuhkotoiminnan mittaukset taaperoikäisiltä eivät vielä onnistu.

Marianne Jansson

Emättimen mikrobiomin siirtoa sektiovauvoille ei suositella

Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä (vaginal seeding) otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.

Pertti Kirkinen

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että masennus on yhteydessä vähäiseen liikuntaan ja että liikunta lievittää masennusta. Tähän saakka syy-seuraussuhde on kuitenkin ollut epäselvä: aiheuttaako masennus liikunnan vähenemistä vai liikunnan puute masennusta? Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti etenevässä epidemiologisessa tutkimuksessa liikunnan ja masennuksen kausaalisuhdetta.

Tero Taiminen

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Astman hoidossa on vakiintunut tavaksi kaksinkertaistaa inhaloitavan steroidin annos flunssan aikana. Käytännön lääkärit saattavat neuvoa myös keuhkoahtaumapotilaitaan tuplaamaan inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan annoksen flunssassa, vaikka näyttö asiasta on ollut miltei olematon. Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.

Heikki Ekroos

Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat harvinaisia

Urheilusuorituksen aikana ilmaantuvat äkkikuolemat ovat traagisia ja saavat osakseen runsaasti julkisuutta, varsinkin kilpaurheilun yhteydessä sattuessaan. Niiden ehkäisemiseksi on suositeltu erilaisia seulontaohjelmia, mutta hyödyt näyttävät kyseenalaisilta.

Juhani Airaksinen

Keuhkoahtaumatautipotilaiden ryhmäliikunta kannattaa

Lähtökohdat Tavoitteena oli osoittaa, että vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavia voidaan kuntouttaa turvallisesti avohoidossa.

Joni Niskanen, Sirpa Leivo-Korpela, Leena Seppi, Tiina Luukkaala, Kirsi Laasonen, Lauri Lehtimäki

Muista tubulaarinen proteinuria munuaistautien diagnostiikassa

Jos virtsassa on runsaasti valkuaista ja plasman albumiinipitoisuus on lähellä normaalia, on syytä epäillä tubulaarista munuaistautia. Tällöin tulee määrittää virtsan a1- ja b2-mikroglobuliinien pitoisuudet.

Mari-Johanna Riipi, Matti Nuutinen

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koetteli terveydenhuollon valmiutta

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu vuosina 2015–2016 testasi terveydenhuoltojärjestelmän ­valmiuden ja yhteistyökyvyn.

Otto Helve, Karolina Tuomisto, Paula Tiittala

Oma työ kehittyi tutkimuksen avulla

Kun LL Eva Helaskoski aloitteli väitöskirjaansa kymmenkunta vuotta sitten, häntä viehätti ajatus kehittää tutkimuksen avulla omaa työtään Työterveyslaitoksessa.

Anne Seppänen

Digitaalipatologia – mitä se on?

Patologian diagnostiikka on mikroskoopin keksimisen jälkeen muuttunut hämmästyttävän vähän. Ohuita, kudoksesta leikattuja, kahden lasin väliin puristettuja leikkeitä on ainakin 200 vuoden ajan tutkittu valomikroskoopilla. Kuvien digitalisaatio mullisti radiologian diagnostiikan, ja nyt saman muutoksen edessä on patologian erikoisala.

Juha Näpänkangas

Tärkeintä on voittaa pelot

Liikuntaan liittyvien pelkojen voittaminen on tärkeää keuhkoahtaumatautipotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa.

Suvi Sariola

Turvapaikanhakijoiden aalto testasi terveydenhuollon

Lapset joutuivat maksamaan suurimman hinnan ristiriitaisesta ohjeistuksesta.

Tiina Huttu