Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Liiallisella ruutuajalla on yhteys leikki-ikäisen psykososiaalisiin vaikeuksiin

Shanghaissa tutkittiin 3–4-vuotiaiden lasten (n = 20 324) ruudun ääressä viettämää aikaa (televisio, tietokone, älypuhelin, tabletti jne.). Keskimäärin lasten ruutuaika oli 2,8 tuntia vuorokaudessa (95 %:n LV 2,7–2,9), ja 79 % ylitti yhden tunnin ja 53 % kahden tunnin rajan.

Nina Kaseva

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi

ESBL:ää tuottavien suolistobakteerien oireeton kantajuus Etelä-Suomessa

Lähtökohdat Laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavien bakteerien kantajuudesta tarvitaan tietoa hoitosuosituksia ja infektioiden torjuntaa varten.

Esa Rintala, Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela, Emilia Lönnqvist, Mikko Talja, Kaisu Rantakokko-Jalava, Jaana Vuopio

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa

Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.

Reetta Huttunen, Antti Hakanen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Cochrane peruuttaa kroonista väsymysoireyhtymää koskevan katsauksen

Katsauksen laatinutta työryhmää johtanut tutkija vastustaa päätöstä.

Pertti Saloheimo

Mikrobilääke-resistenssin mekanismit

Mikrobilääkeresistenssin mekanismit ovat kehittyneet evoluution muovaamina miljardien vuosien kuluessa.

Suvi Sariola

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suvi Sariola

Infektiotorjunta-suosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Tuomas Keränen

Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Tiiamari Pennanen

Crohnin taudin leikkaushoidossa syytä suosia suolta säästävää leikkausta

MRE-kuvantaminen on hyödyllinen suunniteltaessa Crohnin tautia sairastavien potilaiden leikkaushoitoa.

Tuomas Keränen

Haimasyövän hoidossa eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.

Ulla Toikkanen

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen

Leukosytoosi lisää essentielliä trombosytoosia sairastavan tukosriskiä

Myeloproliferatiiviset sairaudet – kroonista myelooista leukemiaa lukuun ottamatta – ovat parantumattomiksi syöpätaudeiksi varsin vähäoireisia ja hitaasti eteneviä. Kuitenkin niin laskimo- kuin valtimotukosriskiäkin arvioitaessa ne ovat kärkipaikalla. Korkeaa hemoglobiinitasoa tai tuhansiin kohonnutta trombosyyttilukemaa on helppo syyttää hyytymisjärjestelmän manipuloimisesta, mutta leukosyytit eivät ole sen viattomampia.

Marko Vesanen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi

Entsalutamidi pitkittää kastraatioresistentin eturauhassyövän etäpesäkkeiden kehittymistä

Kun potilaalla on etäpesäkkeetön kastraatioresistentti eturauhassyöpä ja PSA-arvon nousu on ainoa merkki taudin etenemistä, on tehtävä tärkeä päätös: aloittaako lisähoito vai jatkaako pelkkää androgeenideprivaatiota siihen saakka, kunnes etäpesäkkeitä on havaittavissa kuvantamistutkimuksissa. Hoidon päämäärä on estää etäpesäkkeiden kehittymistä mahdollisimman pitkään, lievittää taudin oireita ja pidentää potilaan elinaikaa.

Ossi Lindell