Kroonisen kiveskivun syy voi olla lonkkanivelperäinen

Kroonisella kiveskivulla tarkoitetaan ajoittaista tai jatkuvaa, yli kolme kuukautta kestänyttä toispuolista tai molemminpuolista kiveksen tai kivespussin alueen kipua. Anamneesi, kliininen status, laboratoriotutkimukset ja kivespussin kaikututkimus todennäköisesti selvittävät vaivan urogenitaaliperäisen syyn. Kiveskipu voi kuitenkin olla myös heijastumaa saman puolen lonkan alueelta. Jos kivun syy ei löydy kiveksestä tai nivuksen alueelta, täytyy tutkimuskenttää laajentaa lonkkiin. Urologisen oireen takana voikin olla ortopedinen vaiva.

Ossi Lindell

Vanhaa vai uutta antikoagulanttia?

Asenteet vanhusten antikoagulanttihoitoa kohtaan ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Vuonna 2007 julkaistu BAFTA-tutkimus muutti suhtautumisen vanhusten eteisvärinän antikoagulaatiohoitoon, koska varfariini puolitti aivoinfarktiriskin verrattuna asetyylisalisyylihappoon. Vaikka tutkimus tehtiin varfariinilla, ollaan vanhustenkin hoidossa siirtymässä yhä enemmän uusiin antikoagulantteihin, jotka eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa. Antidoottien puute verenvuototilanteessa on kuitenkin saanut monet kliinikot miettimään niiden turvallisuutta vanhuksille.

Kaisu Pitkälä

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Vuonna 2009 ilmestyneessä artikkelissa kirjoittajat nimittivät vuosina 2002–2003 yli 30 maahan levinnyttä SARS-epidemiaa (yli 8 000 raportoitua tapausta, 774 kuollutta) mielenterveyden katastrofiksi (1). 30 kuukauden seurantatutkimuksessa SARS:sta toipuneilla psykiatristen häiriöiden esiintyvyys oli 33,3 %. Neljäsosalla potilaista oli traumaperäinen stressihäiriö ja 15,6 %:lla oli masennushäiriö. Potilaiden elämänlaatu oli useilla osa-alueilla merkittävästi heikentynyt.

Antero Leppävuori

Idiopaattinen haimatulehdus johtunee useimmiten mikrokiteisestä sappikivitaudista

Idiopaattisen pankreatiitin syyksi on ehdotettu sappinesteen mikrokiteitä tai sakkaa, ja vastikään suomalainen gastrokirurgien monikeskustutkimus osoitti, että laparoskooppinen sappirakon poisto estää usein haimatulehduksen uusimisen. Nyt tulos on varmistettu laajassa meta-analyysissä, johon hollantilaiset kirurgit keräsivät 10 tutkimuksen tulokset; ainoa satunnaistettu vertailututkimus oli Suomesta.

Hannu Paajanen

Hiipuuko vasta-ainevaste koronaan nopeasti vai ei?

Hiipuuko vasta-ainevaste koronaan nopeasti vai ei?

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamassa koronapandemiassa on edelleenkin paljon epäselvää. Esimerkiksi taudin aiheuttamasta immuunivasteesta on kirjavia tuloksia. Epävarmuutta lisäävät raportit uudelleensairastumisesta. Taustalla on myös kokemus flunssia aiheuttavien muiden koronavirusten kyvystä sairastuttaa toistuvasti. Ymmärrystä eivät näytä suuresti lisäävän tuoreet tutkimuksetkaan: toisen mukaan vasta-aineet vähenevät sukkelaan kolmessa kuukaudessa, toinen taas sanoo niiden säilyvän hyvällä tasolla ainakin viisi kuukautta.

Heikki Arvilommi

Uutta tietoa aspiraatiopneumonioista

Monikeskustutkimuksessa, johon rekrytoitiin 2 606 pneumoniapotilasta eri puolilta maailmaa, aspiraation riskitekijöistä tärkeimmiksi osoittautuivat aivoinfarkti, dementia, psykiatrinen sairaus, alipaino, nenä-mahaletku ja happirikastinhoito. Vuodepotilaana olo ja asuminen hoivakodissa sekä miessukupuoli olivat myös riskitekijöitä. Potilaista 70,8 %:lla oli aspiraation riskitekijöitä. Aspiraatiopneumonia oli 7,4 %:lla.

Heikki Ekroos

Gerasteenisten vanhusten verenpainetavoite

SPRINT-tutkimus osoitti, että yli 75-vuotiaiden systolinen verenpaine kannattaisi saada mieluummin tasolle 120 mmHg kuin 140 mmHg. Gerasteenistenkin potilaiden osoitettiin hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta. Tutkimuksesta kuitenkin suljettiin pois laitospotilaat, muistisairaat, diabetesta tai munuaisten ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat sekä aivohalvauspotilaat. Nyt Britanniassa on selvitetty, millainen verenpaine olisi gerasteenisille optimaalisin, sulkematta pois huonokuntoisimpia.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030