Endogeeniseen insuliinin­tuotantoon saatiin vaikutusta tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa

Proinflammatorisella sytokiinilla TNF-α:lla on rooli usean autoimmuunitaudin kehittymisessä ja etenemisessä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa TNF-α:n estäjä golimumabia saaneilla tuoreilla tyypin 1 diabeetikoilla endogeeninen insuliinintuotanto säilyi pitempään ja eksogeenisen insuliinin tarve oli pienempi kuin lumelääkettä saaneessa verrokkiryhmässä.

Nina Kaseva

Aikuisväestön ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin muutokset vuosina 1997‒2017: kansallinen FinRavinto-tutkimus

Lähtökohdat

Niina E. Kaartinen Erikoistutkijaheli Tapanainen Tilastoasiantuntijasatu Männistö Tutkimuspäällikköheli Reinivuo Erityisasiantuntijasuvi M Virtanen Tutkimusprofessoripekka Jousilahti Tutkimusprofessoriseppo Koskinen Tutkimusprofessoriliisa M Valsta Tutkimuspäällikköterveyden Ja Hyvinvoinnin Laitos, Hyvinvointivaikuttajat

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2021 Kommentteja
Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta?

Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta?

Julkisessa keskustelussa huoli asioiden tilasta tiivistyy usein käsitykseen mielenterveyshäiriöiden yleistymisestä. Keskusteltaessa työelämän pirstaloitumisesta tai nuorten syrjäytymisestä tuntuu oikeutetulta olettaa aikamme muutosten lisäävän mielenterveyshäiriöitä. Ajatus on siinä mielessä perusteltu, että juuri mielemme sopeuttaa meidät ympäristön muutoksiin, jotka juuri nyt saattavat näyttää melko kaoottisilta ja kuormittavilta. Päätelmä on kuitenkin melko suorasukainen, sillä sen enempää fyysiset sairaudet kuin mielenterveyshäiriötkään eivät suoraan ilmaise ulkoisten tekijöiden muutoksia, vaan ne ovat yleensä lukuisien riskitekijöiden monimutkaisia lopputulemia.

Sami Pirkola

Avoin artikkeli Pääkirjoitus, tiede 5/2021 Kommentteja
Yleispätevä influenssarokote haussa

Yleispätevä influenssarokote haussa

Influenssarokotteiden tehon perusongelma on seurausta kahdesta asiasta: viruksen muuntumiskyvystä ja arvauksesta. Rokotteissa on viruksen pinnasta sojottavien nuijien glykoproteiini, hemagglutiniini, jolla virus tarttuu soluihin. Se on hyvä kohde suojaaville vasta-aineille, mutta nuijien nuppi on myös erikoisen hanakka muuntumaan. Arvauksen osuus taas on sitä, että tulevan influenssakauden rokotteen virusvalikoima pitää ennustaa noin puoli vuotta etukäteen, eikä ennustus aina osu kohdalleen.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030