Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma – yksilöllistettyä hoitoa odotetaan edelleen

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) voi parantua CD20-vasta-ainehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmällä, mutta valitettavasti kahden vuoden kuluessa diagnoosista 40 % potilaista kuolee tautiin. Uusia hoitoja tarvittaisiin. Yksilöllistetyltä hoidolta on odotettu uusia avauksia, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaisuja.

Sirkku Jyrkkiö

Älykellot eivät häiritse tahdistimen toimintaa

Nykyaikaiset älykellot ja niiden latausyksiköt lähettävät sähkömagneettista säteilyä. Niiden ohjekirjasissa on kehotettu pitämään tarkemmin määrittelemätöntä turvaetäisyyttä laitteiden ja sydämentahdistimen välillä. Näyttää kuitenkin siltä, että älykelloihin liittyvä säteily on niin vähäistä, ettei se voi vaikuttaa millään tavalla nykyaikaisten tahdistimien toimintaan.

Juhani Airaksinen

Sukupuolten tasa-arvolla yhteys toiminnanvajeiden kehittymiseen

Miehet ja naiset eivät ole tasavertaisia vanhetessaan. Miehet kuolevat edelleen keskimäärin viisi vuotta aiemmin, pitempään elävät naiset kärsivät enemmän toiminnanvajeista ja muistisairauksista. Aiempi tutkimus on pohtinut toiminnanvajeiden erojen johtuvan sairastavuuden ja kehon koostumuksen erosta. Sukupuolten tasa-arvon vaikutusta on pohdittu harvemmin; useimmissa yhteiskunnissa naisilla on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Tämän tutkimuksen mukaan myös yhteiskunnan makrotason erot voivat vaikuttaa toiminnanvajeisiin.

Kaisu Pitkälä

Lasten raudanpuute ilman anemiaa – ravitsemusohjaus toimii

Raudanpuute vaikuttaa haitallisesti aivojen kasvuun ja kehitykseen ja altistaa raudanpuuteanemialle. Raudanpuutteessa ilman anemiaa ravitsemusohjaukseen yhdistetty lisärauta ei kuitenkaan parantanut taaperoikäisten kognitiivisia taitoja verrattuna pelkkään ravitsemusohjaukseen, vaikka lisärautaa saaneilla rautavarastot olivat suuremmat.

Nina Kaseva

HUS:n vuodeosastoilla keväällä 2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden kliininen kuva ja hengityslaitehoitoa ennustavat tekijät

HUS:n potilailla mikään tulovaiheen muuttuja ei ennakoinut hengityslaitehoidon tai kuoleman riskiä.

Tiina Mattila, Katriina Pihlajamaa, Pia Kivelä, Hanna-Riikka Kreivi

Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala

Poski turvoksissa, suu ei aukea: akuutit hammasperäiset infektiot

Akuutti hammasperäinen infektio voi tuoda potilaan lääkärinkin vastaanotolle.

Heli Jäsberg, Jari Kellokoski

Väitökset 15

Uutta tietoa maksan sidekudoslisän ja tulehduksen syistä lapsena maksansiirron saaneilla potilailla

Virtsan liuskatestin plussat ennustavat myyräkuumeen vaikeusastetta

Liuskatestin avulla todetulla valkuaisvirtsaisuuden määrällä on yhteys myyräkuumeen vaikeusasteeseen, havaitsi nefrologian erikoislääkäri Paula Mantula väitöskirjansa ensimmäisessä osatyössä.

Anne Seppänen

Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.

Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi, Tuija Leino

Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Hilkka Soininen

Yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarissa kertoo todellisesta muutoksesta

Mittari ei kykene erottelemaan toisistaan ihmisiä, joilla on lieviä toimintakyvyn rajoituksia.

Ulla Toikkanen

Tuore suomalaistutkimus: FFP-maski suojaa koronalta terveydenhuollossa

Väitöstutkija Lotta Oksanen suosittelee FFP-suojaimia työpisteisiin, joissa voi kohdata koronaan sairastuneen.

Anne Seppänen

Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja

Rasvakudoksen mitokondrioiden alhainen teho on yhteydessä pieniasteiseen tulehdustilaan.

Ulla Toikkanen

Eikö artikkelin avoin saatavuus lisääkään viittauksia?

Tiedejulkaisujen avointa saatavuutta perustellaan usein sillä, että avoimesti saatavilla oleviin artikkeleihin viitattaisiin useammin kuin maksumuurin takana oleviin. Eteläafrikkalaiset tutkijat eivät tällaista etua kuitenkaan havainneet.

Pertti Saloheimo

Diabeteksen riski 65 ikävuoden jälkeen

Ikäihmisten tyypin 2 diabeteksen kehittymisestä on tiedetty tähän mennessä hyvin vähän. Yhdysvalloissa selvitettiin pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa, miten tauti kehittyy 65 vuotta täyttäneille, joilla prediabeteksen kriteerit (HbA_1C 5,7–6,4 % tai paastoverensokeri 5,6–6,9 mmol/l) ovat täyttyneet, ja mikä on heidän ennusteensa.

Kaisu Pitkälä

Uniapnean CPAP-hoidon määrä kaksin­kertaistuu vuosittain

Uniapnean esiintyvyys kasvaa ylipainon esiintyvyyden rinnalla. Samalla laitehoidot yleistyvät hurjaa vauhtia.

Heikki Ekroos

Autismikirjon ymmärtämiseen tarvitaan paradigman muutosta

Autismikirjon syitä on etsitty pääosin yksittäisistä geeneistä, niiden varianteista tai yksittäisistä ympäristötekijöistä. Sadoista todetuista assosiaatioista minkään selitysosuus ei yllä yli 1 %:n. Tuoreessa katsauksessa 35 kirjoittajan italialaisryhmä kokoaa yhteen tuoreimpia tutkimuslinjoja (277 viitettä). Ryhmä esittää perusteellista suhtautumistavan muutosta: geenien, ympäristön ja epigeneettisten mekanismien integraatiota.

Hannu Westerinen

Protonipumpun estäjien käyttö lisää lapsen astmariskiä

Pitkäaikainen protonipumpun estäjien (PPI) käyttö altistaa mm. imeytymishäiriöille, murtumille, bakteeriripulille ja hengitysteiden infektioille. Ruotsalaisessa maanlaajuisessa kohorttitutkimuksessa lapsilla, joilla oli PPI-lääkitys, havaittiin 57 % suurempi astmariski kuin verrokkeilla. Riski oli erityisen suuri alle 6 kuukauden ikäisillä (83 % suurempi) ja 6–24 kuukauden ikäisillä (91 % suurempi).

Nina Kaseva

Puhelin- ja videovastaanotot psykiatrian potilastyössä: työntekijöiden kokemuksia pandemia-ajalta

Käyttökokemukset ja potilasryhmä vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen.

Niklas Granö, Taina Ala-Nikkola, Kiki Metsäranta, Teija Rintamäki, Tuija Repo, Maria Ameel