Glaukooma ja silmän RAS-järjestelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokeellisesti reniini-angiotensiinijärjestelmän (RAS) esiintymistä silmässä, sen eri osatekijöiden mahdollista silmänpainetta alentavaa vaikutusta sekä silmänpaineen alenemisen mekanismia ja yhteyttä verenpaineeseen. RAS-järjestelmän tiedetään osallistuvan keskeisesti verenpaineen säätelyyn, ja siihen vaikuttavat yhdisteet ovat laajassa kliinisessä käytössä verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Silmänpainetaudin eli glaukooman hoidossa tämä lääkeaineryhmä ei vielä ole käytössä, ja aikaisempaa tutkimustietoa on vähän.

Anu Vaajanen

Aleksitymia Suomen väestössä

Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista, samoin kuin vaikeus kuvata tunteita muille. Aleksitymiaan kuuluu myös ulkoisen maailman yksityiskohtiin ja tapahtumiin keskittyvä ajattelutyyli, jossa mielikuvituksen käyttö on vähäistä. Aiempien tutkimusten mukaan aleksitymia liittyy moniin mielenterveyden häiriöihin ja ruumiillisiin sairauksiin. Sen on myös todettu aiheuttavan negatiivisia reaktioita hoitavissa ihmisissä, ja siksi aleksitymia saattaa vaikuttaa haitallisesti hoitokontaktin laatuun.

Aino Mattila

Ihon kalsiumaineenvaihdunnalla yhteys ihosairauksiin

Ihosolujen toimintaa ohjaa solunsisäinen kalsiumpitoisuus, joka säätelee solujen jakautumista, erilaistumista ja geenien luentaa. Normaalisti ihosolun sisäisen kalsiumpitoisuuden pitävät pienenä solukalvojen kalsiumpumput, jotka siirtävät kalsiumioneja solun ulkopuolelle tai solun sisäisiin kalvostoihin. Jos kalsiumpitoisuuden säätely ihosoluissa pettää, on seurauksena usein vakava ihon toimintahäiriö. Kahdessa harvinaisessa periytyvässä ihosairaudessa, Hailey-Haileyn ja Darierin taudissa ihomanifestaatiot aiheutuvat kahden erillisen kalsiumpumppuproteiinin toiminnanvajauksesta.

Pekka Leinonen

Meluherkkyys lisää naisten sydänriskejä

Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa herkkyyttä kokea melu ja reagoida siihen. Meluherkät aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin muut. Meluherkkyys lisää melun koettua häiritsevyyttä. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on meluherkillä suurempi kuin muilla. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mihin somaattisiin ja psykologisiin tekijöihin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen, erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Marja Heinonen-Guzejev

Polvilumpion sijoiltaanmeno luultua yleisempi

Polvilumpion sijoiltaanmeno on tavallinen, usein nuoren aikuisen akuutti polven nivelsidevamma, joka liittyy tyypillisesti liikuntasuorituksiin. Sijoiltaanmenon yhteydessä pääasiallisin polvilumpion tukirakenne, sisempi patellofemoraaliligamentti (MPFL), vaurioituu. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen monilla esiintyy toistuvia polvilumpion muljahteluja tai sijoiltaanmenoja, polven kipua, liikunnallisen aktiivisuustason heikkenemistä ja polvilumpion liukupinnan nivelkulumaa. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon hoitotapa on ollut epäselvä, koska laadukkaita tutkimuksia on niukasti. Perinteisesti suurin osa polvilumpion ensimmäisistä sijoiltaanmenoista on hoidettu ilman leikkausta saranalastalla tai polvilumpiotuella.

Petri Sillanpää

Vaikea sepsis on Suomessa harvinaisempi kuin muualla

Vaikean sepsiksen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 0,5-3 tuhatta asukasta kohden, mutta esiintyvyyttä ei ole tutkittu aikaisemmin prospektiivisesti Pohjoismaissa. Erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, kuten high mobility group box-1 -proteiinia (HMGB1) ja endoteliaalista verisuonikasvutekijää (VEGF), on tutkittu vaikean sepsiksen vaikeusasteen ja hoidon tuloksen ennustamisessa. Pitkän ajan ennustetta yhdistettynä elämän laadun arviointiin voidaan pitää tärkeimpänä vaikean sepsiksen hoidon onnistumisen mittarina. Laatupainotteisia elinvuosia (quality-adjusted life years, QALYs) voidaan käyttää hyväksi kustannus-vaikuttavuusarvioinnissa.

Sari Karlsson

Uusi merkkiaine syövän ennusteelle

Kollageeni XIII voi olla uusi varteenotettava diagnostinen ja ennusteellinen merkkiaine sekä kohdennettu hoitomuoto eräisiin kasvaimiin. Kollageeni XIII on solukalvoproteiini, jonka ilmeneminen vaihtelee syövän muodostumisen aikana. Hiirten kemiallisten ihokasvainten ja ihmisen suusyöpien tutkimuksissa havaittiin, että kollageeni XIII:n ilmeneminen lisääntyy pahanlaatuisissa kasvaimissa.

Jenni Tahkola

Lasten migreenin lääkehoito

Noin 10 % kouluikäisistä lapsista sairastaa migreeniä, ja esiintyvyys näyttää olevan lisääntymässä. Lasten migreeni on kuitenkin edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Tehokas lääkehoito migreenikohtauksen yhteydessä on yleensä tarpeen lapsillakin. Migreenin täsmälääkkeet, ns. triptaanit, ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi ja ovatkin laajassa käytössä aikuisten migreenin hoidossa. Lasten ja nuorten migreeniä hoidetaan kuitenkin edelleen pääasiassa tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Osa lapsista saa niistä riittävän avun, mutta noin kolmasosa tarvitsee tehokkaampia lääkkeitä migreenikohtaustensa hoitoon.

Kati Ahonen

SPECT-tutkimus ja geenit Parkinsonin taudissa

Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin ensin dopamiinitransportterien (DAT) gammakuvauksen (123I-b-CIT SPECT) hyödyllisyyttä kliinisessä aineistossa, jossa oli useita eri liikehäiriöitä sairastavia potilaita. DAT-tiheys kuvastaa nigrostriataalisten neuronien määrää, minkä vuoksi Parkinson-potilailla nähdäänkin 123I-b-CIT SPECT:ssä vähentynyt DAT-tiheys. 123I-b-CIT SPECT:n todettiin erottavan Parkinson-potilaat essentiaalista treemoria, lääkeaineparkinsonismia ja psykogeenistä parkinsonismia sairastavista. Toisaalta menetelmä ei erotellut Parkinson+ -oireyhtymiä tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavia potilaita Parkinson-potilaista. 123I-b-CIT SPECT ei myöskään varmuudella auta vaskulaarisen parkinsonismin ja Parkinsonin taudin erotusdiagnostiikassa. 123I-b-CIT SPECT:n sensitiivisyys ja spesifisyys on yli 100 % Parkinsonin taudin diagnoosissa alle 55-vuotiaiden potilaiden aineistossa mutta vähemmän spesifinen vanhemmassa potilasaineistossa, mikä johtuu edellä mainittujen tautien esiintyvyyden ikäjakaumasta. 123I-b-CIT SPECT korreloi oireiden vakavuuden kanssa ja havaitsi bilateraalisen DAT-tiheyden vähenemän jo siinä vaiheessa, kun potilaan oireet vielä rajoittuivat toiselle puolelle. 123I-b-CIT SPECT sopineekin sekä erotusdiagnostiikkaan että etsimään Parkinsonin tautia riskihenkilöiltä jo motorisia oireita edeltävässä vaiheessa.

Johanna Eerola-Rautio

Alkoholiriippuvuuden ja masennuksen samanaikainen hoito

Samanaikainen alkoholiriippuvuus ja vakava masennustila ovat suuri haaste hoidolle, ja esimerkiksi hoitokustannusten arvioidaan olevan 40 % suuremmat kuin pelkän masennuksen hoidossa. Tässä väitöstutkimuksessa pyrittiin löytämään uusia hoitovaihtoehtoja alkoholiriippuvuudesta ja vakavasta masennuksesta yhtäaikaisesti kärsiville potilaille.

Leea Muhonen

Farmakogenetiikka statiinien haittojen taustalla

Statiinilääkitys on pitkäaikaisessakin käytössä melko hyvin siedetty, mutta haittavaikutuksina voi ilmetä lihasheikkoutta, -kipua ja -kramppeja, ja ne voivat edetä jopa henkeä uhkaavaksi lihasvaurioksi. Lihashaittariski suurenee suhteessa statiiniannokseen ja plasman statiinipitoisuuksiin. Statiinien pitoisuuksissa, tehossa ja haittavaikutusten ilmenemisessä on suuria potilaskohtaisia eroja.

Marja Pasanen

Siklosporiini ja ravinnon elektrolyytit

Siklosporiinia käytetään elinsiirron jälkeisen hyljinnän estoon ja hoitoon sekä autoimmuunisairauksien hoitoon. Verenpaineen kohoaminen ja munuaisvaurio ovat siklosporiinin tavallisia sivuvaikutuksia, jotka heikentävät sekä siirteen että potilaan ennustetta. Koska elinsiirron saaneella potilaalla käytetään tavallisesti useiden lääkkeiden yhdistelmää ja koska potilaalla on perussairauksia, jotka vaativat myös lääkitystä, yhden yksittäisen lääkkeen sivuvaikutusten tutkiminen on vaikeaa. Toistaiseksi siklosporiinin haittavaikutusten tutkimiseen koe-eläimillä ei ole ollut sopivaa eläinmallia.

Anna-Kaisa Pere

Aorttastenoosin mekanismit

Aorttastenoosin parantamiseksi ei ole olemassa lääkehoitoa eikä taudin etenemiseen voida vaikuttaa lääkkeellisin keinoin, kun kolesterolitaso on normaali. Taudin ainoa parantava hoito on läpän korjausleikkaus.

Tuomas Peltonen

Opiskelijat myönteisiä sähköisille palveluille

Nuoret aikuiset ovat aktiivisin internetiä ja sähköpostia käyttävä ikäryhmä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin potilaan ja lääkärin välisen sähköpostiviestinnän ja yleisellä tasolla terveysneuvontaa antavan verkkoneuvontapalvelun käyttöä osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on jo vuodesta 1993 tarjonnut opiskelijoille myös sähköisiä terveyspalveluja.

Johanna Castrén

Elämäntarinan purkaminen lievittää sodan uhrien traumoja

Väitöskirja on haastattelututkimus sodan uhrien elämänkulusta, henkisistä oireista ja voimavaroista. Sodan kokeneille lappilaisille huutolaisille, sotavangeille ja partisaanien uhreille suoritetuissa haastatteluissa on käyty läpi kertojien koko elämänkulkua ja keskitytty erikoisesti heidän merkittävinä pitämiinsä kokemuksiin ja niiden seurauksiin.

Ritva Tuomaala

Tulehdusvaste maksansiirrossa

Siirteen varhainen toiminta on yksi tärkeimmistä maksansiirtopotilaan pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavista tekijöistä. Maksansiirrossa luovuttajalta irrotettu maksa kärsii kylmäsäilytyksestä huolimatta kuljetuksen aikana hapenpuutteesta. Toisaalta vastaanottajalla verenkierron palauttaminen maksaan aiheuttaa kudosvaurion siirteessä. Tämä iskemia-reperfuusiovaurio vaikuttaa keskeisesti siirteen varhaiseen toimintaan käynnistämällä siirteessä luonnollisen immuniteetin välittämän tulehdusvasteen. Aktivoituneet valkosolut ja niiden tuottamat tulehdusvälittäjäaineet vaurioittavat suoraan siirrettä, mutta johtavat myös adaptiivisen immuunivasteen käynnistymiseen ja sitä kautta esimerkiksi hyljintäreaktioon. Iskemia-reperfuusiovaurion mekanismeja maksassa on toistaiseksi selvitetty lähinnä koe-eläinmalleissa, ja tulehdusvastetta maksansiirrossa on tutkittu hyvin vähän ihmisillä.

Minna Ilmakunnas

Uniapnea yleinen myös naisilla

Uniapnea on perinteisesti ollut ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaus. 1990-luvulla todettiin, että uniapneaa esiintyy myös naisilla, mutta vähemmän kuin miehillä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on uniapneaa yhtä paljon kuin miehillä. Tässä väitöstutkimuksessa oireisilla potilailla todettiin unenaikaisia hengityshäiriöitä runsaasti molemmilla sukupuolilla. Naisilla oli erityisesti osittaista unenaikaista ylähengitysteiden ahtautumista, kun taas miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Ulla Anttalainen

Soijalisä vaihdevuosien tibolonihoidossa

Suomessa noin 20 000 naista käyttää tibolonia vaihdevuosioireiden hoitoon. Tiboloni on keinotekoinen valmiste, joka muistuttaa vaikutuksiltaan monin tavoin perinteistä vaihdevuosien hormonihoitoa. Tiboloni voi kuitenkin pienentää HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Samanaikaisesti tibolonin kanssa monet naiset käyttävät myös vaihtoehtoisia hoitoja, joista tavallisimpia ovat kasviestrogeenejä sisältävät soijavalmisteet. Aasialainen ravinto sisältää runsaasti soijaperäisiä kasviestrogeenejä, ja tämän on ajateltu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Tarkoin ei tiedetä, miten kasviestrogeenit toimivat, mutta noin 30 %:lla ihmisistä suoliston bakteerifloora muuttaa niitä ekvoliksi, joka voi viime kädessä olla "vaikuttava" aine.

Riina Jernman

Geenivaihtelu ja diabeteslääkkeiden farmakokinetiikka

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa käytettävien lääkkeiden tehossa ja haittavaikutuksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua, joka voi johtua mm. perinnöllisistä tekijöistä tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi gemfibrotsiilin on havaittu suurentavan voimakkaasti repaglinidin pitoisuutta plasmassa.

Annikka Kalliokoski

Myöhäinen murrosikä on vahvasti perinnöllinen

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät vaikutusmekanismeiltaan osin vielä puutteellisesti tunnetut geneettiset ja ympäristötekijät. Murrosiän aikataulun geneettistä säätelyä tutkittiin tervettä väestöä edustavilla kaksosilla. Normaalia ääripäätä edustavan myöhäisen murrosiän esiintymistä suvuissa ja periytymismalleja tutkittiin perheaineistossa.

Karoliina Wehkalampi