Otoskleroosin kirurginen hoito

Otoskleroosin leikkaushoidossa tapahtui merkittävä edistysaskel 1956, kun Shea poisti ensimmäistä kertaa onnistuneesti jalustimen ja korvasi sen keinotekoisella proteesilla. Täydellinen jalustimen poisto (stapedektomia) on edelleen kliinisessä käytössä, mutta nykyisin proteesi yleensä asetetaan jalustimen levyyn tehdyn pienen reiän (stapedotomia) läpi. Samanaikaista molemminpuolista leikkausta ei otoskleroosikirurgiassa ole aiemmin kuvattu, vaan käytäntö on leikata korvat eri aikoina. Samanaikainen molempien korvien leikkaaminen mahdollistaisi stereokuulon hyödyt heti yhden leikkauksen jälkeen ja aikaa kuluisi vähemmän sairaalassa ja sairauslomalla. Osalla leikkauksen jälkeen ilmenevän huimauksen syntymekanismi ja siihen liittyvät tasapainoelimen osa(t) ovat selvittämättä. Väitöskirjassa esitetään tulokset kokeellisesta samanaikaisesta molemminpuolisesta otoskleroosikirurgiasta.

Juuso Kujala

Huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Epidemia levisi aluksi nopeasti, mutta myös rajoittui muutamassa vuodessa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat epidemian leviämiseen ja rajoittumiseen.

Pia Kivelä

Perimä vaikuttaa tulehdusreaktioon nivelrikossa

Nivelrikko on osoittautunut ainakin osittain tulehdukselliseksi sairaudeksi. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden geeneissä esiintyvien vaihtelevien kohtien yhteyttä käden nivelrikon riskiin suomalaisilla naisilla. Lisäksi tehtiin koko genomin laajuinen kytkentäanalyysi, jolla pyrittiin paikantamaan uusia lonkka- ja polvinivelrikkoon liittyviä geenipaikkoja.

Olli-Pekka Kämäräinen

Antibiootti ei hyödytä kampylobakteeri-infektiossa

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Kampylobakteeri-infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja suurimmillaan se on kesäkuukausina. Suurin osa kampylobakteeri-infektioista on sporadisia, mutta myös epidemioita on kuvattu. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja siipikarjan käsittely ja syöminen, pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä ulkomaanmatkailu. Suurin osa infektioista paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita antibiootti- ja sairaalahoitoa. Joskus kampylobakteeri-infektio aiheuttaa jälkitauteja: reaktiivinen artriitti ilmenee 1-5 %:lla potilaista.

Daniela Schönberg-Norio

Uusia menetelmiä tasapainon tutkimiseen

Huimauspotilaiden tutkimiseen on aiemmin käytetty tasapainolevyä, mutta ongelmana on ollut menetelmän heikohko spesifisyys. Tasapainovian tarkempi määritys on tärkeää, sillä huimaus ja tasapainohäiriöt kuormittavat terveydenhuoltoa merkittävästi. Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää ihmisen tasapainon tutkimiseksi.

Meeli Hirvonen

Aivovaltimon aneurysmasta uusi tutkimusmalli

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama subaraknoidaalivuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Vuodon saa noin tuhat henkilöä vuodessa ja vuotamaton aivovaltimoaneurysma löytyy 2-6 %:lta väestöstä. Sitä, mitkä aneurysmat tulevat vuotamaan ja mitkä eivät, ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Valtaosaa vuotamattomista aneurysmista on pidettävä potentiaalisesti hengenvaarallisina, ja ne on pyrittävä sulkemaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai endovaskulaarisella (suonensisäisellä) embolisaatiolla.

Johan Marjamaa

Koulun kosteusvaurio ja lasten oireet

Ylöjärven keskustan ala-asteen koulussa havaittiin vuonna 1993 laajalle levinnyt kosteusvaurio. Henkilöstöllä oli runsaasti poissaoloja ja lääkärissäkäyntejä. Toukokuussa 1995 rakennuksen teknisessä tutkimuksessa havaittiin laajoilla alueilla kosteusvaurioita. Tässä väitöstutkimuksessa sevlitettiin kosteusvaurioiden vaikutusta lasten terveydentilaan.

Risto Savilahti

Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto

Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa

Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla.

Miika Heinonen

Diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin tausta

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaitovastikkeen ja geneettisen alttiuden merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä.

Johanna Lempainen

Reumapotilaiden elämänlaatu

Nivelreumalla ja muilla tulehduksellisilla nivelsairauksilla on selvä vaikutus potilaiden elämänlaatuun heti sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi nivelsairaus aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Hoidon kehittymisen myötä keskeiseksi on tullut hoidon aloittaminen sairauden alkuvaiheessa, yhdistelmähoitojen käyttö ja ns. biologisten täsmälääkkeiden, mm. tulehduksen välittäjäaineiden (TNF-alfa) vaikutusta estävien lääkkeiden käyttö.

Karin Laas

Tyypin II kollageeni luunmuodostuksessa

Tyypin II kollageeni on rustokudoksen tärkein rakennusaine. Vaikka tyypin II kollageenia esiintyy luussa vain vähäisiä määriä, sillä on tärkeä merkitys luuston sikiökautisessa kehityksessä. Sen merkitystä luun aineenvaihdunnassa ei tarkasti tunneta, mutta sitä säätelevän Col2a1-geenin mutaatioiden on osoitettu aiheuttavan altistumista luuston kehityshäiriöille ja sairauksille.

Jyrki Nieminen

Raskausmyrkytys ja sydänriski

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5 % raskaana olevista naisista. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaminen lisää naisen kuolleisuusriskin sydän- ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi, mutta syytä ei tarkkaan tiedetä. Näillä taudeilla on kuitenkin yhteisiä riskitekijöitä, ja lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumistaudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla.

Katja Lampinen

Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Anu Raevuori

Veren proteiinikoostumus ennakoi pre-eklampsiaa

Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita myöhemmin kehittyvälle raskausmyrkytykselle sekä saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa.

Anna Girsén

Hiirimallilla borrelioosia vastaan

Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja.

Heta Yrjänäinen

Autoimmuunitaudit Venäjän Karjalassa ja Suomessa

Useimpien autoimmuunitautien syntyä säätelevät sekä geneettiset että elinympäristöön liittyvät tekijät. Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu jo lukuisia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista riskigeeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän.

Anita Kondrashova

Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu

Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Soili Lehto

Mikä ennakoi huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta?

Huolimatta panostuksesta hoitoon ja tutkimukseen kuolleisuus aivoverenvuotoon on pysynyt suurena: 25 % potilaista menehtyy kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausien aikana. Täsmähoitoa ei ole pystytty kehittämään, eikä leikkaushoito ei ole tuonut ratkaisua huonoon ennusteeseen. Vuodon riskitekijöistä tärkein on verenpainetauti.

Sami Tetri

Immuunipuolustuksen geenierot voivat altistaa sinuiiteille

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin nenän ja sivuonteloiden tulehdusten ja polyyppitaudin yhteyttä komplementin C3- ja C4-tasoihin, vasta-aineiden ja niiden alaluokkien plasmapitoisuuksiin ja C4A- ja C4B-geenilukumääriin tutkimalla 287 aikuista potilasta ja 150 aikuista verrokkia.

Jari Suvilehto