Tulehdusvälittäjäaineiden genetiikkaa

Tulehdusreaktion tarkoituksena on vieraiden tai omien haitalliseksi käyneiden rakenteiden eliminoiminen, uhasta ja käynnistyneistä reaktioista tiedottaminen muille kehon osille sekä paranemisen käynnistäminen. Tulehdusreaktioita välittävät monenlaiset molekyylit, kuten sytokiinit ja synnynnäiseen immuniteettiin kuuluvat hahmoreseptorit. Tulehdusvälittäjäaineet ovat välttämättömiä puolustusjärjestelmän normaalille toiminnalle ja yksilön suojaamiselle mikrobeja vastaan, mutta ne vaikuttavat myös monien sairauksien kehittymiseen. Tulehdusvälittäjäaineiden geeneissä on runsaasti variaatiokohtia, ja geneettiset variaatiot voivat vaikuttaa sairastumisriskiin tai sairauden vaikeusasteeseen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin tulehdusvälittäjäaineiden ja niiden perinnöllisen vaihtelun yhteyttä Epstein-Barrin virus (EBV) -infektioon, kuumekouristuksiin ja atopiaan, joiden patogeneesissä tulehdusreaktioilla on merkittävä rooli.

Miia Virta

Itusolukasvainten uusia merkkiaineita

Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin kasvain. Kasvaimista suurin osa on itusolukasvaimia ja niiden esiintyvyys on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Munasarjan vastaavat pahanlaatuiset itusolukasvaimet ovat harvinaisia, mutta nuorilla fertiili-ikäisillä naisilla yleisiä kasvaimia. Kiveksen ja munasarjan kasvaimet muistuttavat histologisesti toisiaan, mutta ovat hyvin heterogeeninen kasvainryhmä. Itusolukasvaimilla on kehityksellinen yhteys esi-itusoluihin ja kantasoluihin, mutta näiden kasvainten kehitysbiologiasta ja erilaistumisesta tiedetään varsin vähän.

Jonna Salonen

Uusi biohajoava uretrastentti

Uusiutuva virtsaputken arpireaktion aiheuttama ahtauma on edelleenkin hoidollinen ongelma, vaikka urologisen kirurgian menetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmenien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia uuden punotun, verkkorakenteisen, biohajoavan virtsaputkistentin hajoamista ja kudossoveltuvuusominaisuuksia sekä kliinisiä käyttömahdollisuuksia. Toisena tarkoituksena oli kehittää aivan uusi, lääkeainetta luovuttava biohajoava virtsaputkistentti.

Andres Kotsar

Perimän vaihtelu ennenaikaisessa adrenarkessa

Ennenaikainen lisämunuaisten miessukupuolihormonien erityksen herääminen murrosiän kynnyksellä, adrenarke, ilmenee kainalo- tai häpykarvoituksena, aikuistyyppisenä hikoiluna tai ihon rasvoittumisena tytöillä ennen kahdeksan ja pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää. Ennenaikaista adrenarkea on pidetty vaarattomana vaihteluna murrosiän kehityksessä, mutta viime vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat yhdistäneet sen sokeriaineenvaihdunnan muutoksiin ja mahdollisesti suurentuneeseen munasarjojen toimintahäiriön riskiin. Ennenaikainen adrenarke on yleisempi tytöillä kuin pojilla, ja sen syynä pidetään monien perintötekijöiden yhteisvaikutusta.

Saila Laakso

Uusia havaintoja luun solujen toiminnasta

Luun pääasialliset solut ovat luuta hajottavat osteoklastit sekä luuta muodostavat ja ylläpitävät osteoblastit ja osteosyytit. Luuta hajottaessaan osteoklasti ylläpitää vilkasta solunsisäistä rakkulaliikennettä, jonka avulla se kuljettaa ulos solusta luun hajottamiseen tarvittavia entsyymejä ja suolahappoa. Erityinen solunsisäinen rakkulaliikenne puolestaan kuljettaa solun hajottamaa luun väliainetta kohti verenkiertoa.

Yi Sun

Uusia perinnöllisiä ataksian tautimuotoja

Väitöskirjatutkimuksessa kuvattiin kaksi uutta perinnöllisen ataksian tautimuotoa ja selvitettiin niiden molekyyligeneettinen syy. Toinen tässä tutkimuksessa kuvatuista taudeista - MIRAS-ataksia (Mitochondrial recessive ataxia syndrome) - on osoittautunut yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiaksi suomalaisväestössä ja yleiseksi Pohjois-Euroopassa. Suomessa MIRAS-mutaation kantajia arvioidaan olevan peräti 40 000, ja ataksiaan sairastuminen on seurauksena, jos geenivirheen saa molemmilta kantajavanhemmilta. Geenivirheiden löytyminen on tärkeä lähtökohta aivojen rappeutumasairauksien tautimekanismien ymmärtämiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Tutkimustulosten avulla voitiin huomattavasti parantaa aikuisiässä alkavan perinnöllisen ataksian taudinmäärittelyn mahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla.

Maria Rantamäki

Keuhkoahtauman hoito onnistuu terveyskeskuksissa

WHO on arvioinut, että keuhkoahtaumatauti on maailman kolmanneksi yleisin kuolemansyy vuonna 2030. Toistuvat pahenemisvaiheet aiheuttavat valtaosan sairauden kustannuksista ja kuormittavat sairaaloita. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterin avulla keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoa ja sen muutoksia perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa vuosina 1972-2004.

Pekka Lampela

Fenofibraatti tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy yleensä korkea triglyseridiarvo, matala HDL-kolesterolitaso ja pienet, tiheät LDL-hiukkaset. Fibraattilääkityksellä voidaan vaikuttaa näihin jokaiseen, ja fibraattilääkitys onkin vähentänyt sydän- ja verisuonitapahtumia satunnaistetuissa tutkimuksissa. Fenofibraatilla on havaittu suotuisa vaikutus virtsan albumiinineritykseen sekä elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja verisuonen seinämän toimintahäiriön merkkiaineisiin. Tässä väitöskirjatyössä luonnehdittiin VLDL- ja LDL-hiukkasten diabetekseen liittyviä muutoksia sekä tutkittiin diabeetikoiden LDL-hiukkasten sitoutumista verisuonen seinämään. Lisäksi tutkittiin fenofibraattilääkityksen vaikutuksia useisiin lipidihiukkasten alaluokkiin, valtimoiden jäykkyyteen, kaulavaltimoiden seinämän paksuuteen ja munuaisten toiminnan mittareihin.

Anne Hiukka

α-synukleiinikertymät yleisiä vanhuksilla

Väestön jatkuvasti ikääntyessä dementoivien sairauksien merkitys lääketieteellisenä, sosiaalisena sekä taloudellisena ongelmana lisääntyy. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin histologisin ja immunohistokemiallisin menetelmin Lewyn kappale -dementiaan liittyvien neuropatologisten löydöksien esiintymistä yli 85-vuotiailla henkilöillä, jotakin muuta rappeuttavaa aivosairautta sairastavilla sekä selkäytimissä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli α-synukleiini, proteiini, jota kertyy keskushermoston soluihin Parkinsonin taudissa, Lewyn kappale -dementiassa ja muissa rappeuttavissa aivosairauksissa, mutta myös normaaliin ikääntymiseen liittyen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin α-synukleiinikertymät ovat oireita aiheuttavia ja vaikuttavatko geenivariaatiot α-synukleiinipatologian esiintyvyyteen.

Minna Oinas

Ryhmäkuntoutus parantaa vanhusten elämänlaatua

Vuosina 2002-2004 toteutettiin Joensuun KuntoHovissa Toimintakykyinen seniori -tutkimus, johon osallistui 136 joensuulaista 67-86-vuotiasta henkilöä. Harjoitteluryhmään osallistuneilla oli kahdesti viikossa tasapaino- ja kuntosaliharjoitteita sekä luentoja ja opetuskeskusteluja. Ryhmäharjoittelu kesti viisi kuukautta. Toimintakykyä ja elämänlaatua seurattiin 12 kuukautta ja terveyspalvelujen kustannuksia 24 kuukautta.

Jorma Karttunen

Väkivaltarikollisten arviointiin uusia mittareita

Väkivallan moninaisia kielteisiä vaikutuksia pystyttäisiin lieventämään parantamalla väkivallan ennustetarkkuutta, mutta epätietoisuus väkivallan perimmäisistä syistä vaikeuttaa ennustamista. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan väkivaltarikoksiin syyllistyneiden suomalaisten miesten uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijöitä oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkusen aineistossa, joka kerättiin vuosina 1990-98 mielentilatutkimusten yhteydessä.

Roope Tikkanen

Reumalasten ja elinsiirron saaneiden osteoporoosiriski on suuri

Lapsuus ja nuoruus ovat merkittävimmät ajanjaksot luumassan kertymisen kannalta. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin luuston terveyttä ja murtumien esiintyvyyttä yli 4-vuotiailla lastenreumaa sairastavilla tai elinsiirron saaneilla lapsilla ja nuorilla sekä pyrittiin tunnistamaan luuston terveyteen vaikuttavat kliiniset ja hoitoon liittyvät tekijät. Luuntiheys määritettiin DXA-laitteella. Selkänikamien osteoporoottisten murtumien esiintyvyyttä tutkittiin selkärangan röntgenkuvien avulla.

Helena Valta

Abortit ja sukupuolitaudit Venäjällä ja naapurimaissa

Venäjällä raskaudenkeskeytykset ja sukupuolitaudit ovat yleisiä, kun taas naapurimaassa Suomessa sekä aborttien että sukupuolitautien määrät ovat pysytelleet suhteellisen vähäisinä. Entisenä neuvostomaana Viro jakaa yhteisen historian Venäjän kanssa, mutta lisääntymisterveyden kehitys on maissa ollut erisuuntaista viime vuosikymmenten aikana. Tieto siitä, millaiset naiset kuuluvat sukupuolitautien ja raskaudenkeskeytysten riskiryhmiin, auttaa suunnittelemaan parempia terveydenhuollon palveluja.

Elena Regushevskaya

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030