Geneettiset polymorfismit ja sähköhoidon vaste masennuspotilailla

Osa masennustiloista on vaikeasti hoidettavia. Kun masennustila pitkittyy eikä hoitovastetta saavuteta toisellakaan masennuslääkehoidolla, vaikka lääkettä on käytetty riittävällä annoksella riittävän pitkän aikaa, puhutaan hoitoresistentistä masennuksesta. Hoitoresistentti masennus voi kroonistua ja kapeuttaa elämänpiiriä, jolloin sen parantaminen vaikeutuu.

Kaija Huuhka

Säätelijä-T-solujen kehitys

Immuunipuolustuksessa keskeiset T-solut kehittyvät kateenkorvassa. Kehityksen aikana sellaiset solut, jotka tunnistavat omia antigeeneja liian voimakkaasti, tuhotaan. Tätä kutsutaan immunologiseksi toleranssiksi. Virheellisten, autoreaktiivisten T-solujen poistamista tehostaa AIRE-geeni (autoimmune regulator). Autoreaktiivisia soluja saattaa kuitenkin päästä elimistöön, jolloin ne voivat aiheuttaa autoimmuunitauteja. T-solujen toimintaa omaa elimistöä vastaan voivat estää säätelijä-T-solut (Treg-solut). Tämä väitöskirjatutkimus selvittää Treg-solujen kehitystä ihmisessä.

Heli Tuovinen

Pikkulapsen vakava hengenahdistus on usein merkki alkavasta astmasta

Jopa kolmannes kaikista pikkulapsista kärsii hengitystieinfektion aikaisesta hengenahdistuksesta ensimmäisinä elinvuosinaan. Pikkulapsilla on pienet hengitystiet, jotka hengitystieinfektion aikana tukkeutuvat helposti, mikä aiheuttaa uloshengitysvaikeutta eli vinkunaa. Suurimmalla osalla näistä lapsista oireet häviävät kasvun myötä, mutta osalla heistä oireilu jatkuu läpi lapsuusiän ja osa sairastuu astmaan.

Mari Hyvärinen

Työyhteisön sosiaalinen pääoma edistää terveyttä

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta, yhteisiä arvoja ja normeja sekä verkostoja, jotka edistävät yhteistyötä. Vaikka työssä käyvät viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön sosiaalisen pääoman ja koetun terveyden sekä masennuksen yhteyttä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 35 000 kunta-alan työntekijää. He vastasivat kahdesti kyselyihin työyhteisön sosiaalisesta pääomasta ja terveydestä vuosien 2000 ja 2004 välillä.

Tuula Oksanen

Siklosporiinin farmakokinetiikka munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Siklosporiini on keskeinen hyljinnänestolääke lasten elinsiirtojen jälkeisessä hoidossa. Lääkityksen suurin ongelma on siklosporiinin kapea terapeuttinen leveys. Erityisesti munuaistoksisuuden vuoksi suuria siklosporiinipitoisuuksia elimistössä olisi vältettävä, mutta samalla immunosuppression takaamiseksi on huolehdittava, että annos on riittävä. Sopivan annoksen löytämistä vaikeuttaa huomattavasti siklosporiinin vaihteleva imeytyminen ja metabolia. Tässä väitöskirjassa pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tekijöistä, jotka lapsilla vaikuttavat siklosporiinin imeytymiseen, jakautumiseen elimistössä ja erittymiseen, sekä selvittämään, miten annostusta voitaisiin lapsilla optimoida.

Samuel Fanta

Uusia menetelmiä aivokasvaimien magneettikuvaukseen

Suuri osa aivoista lähtöisin olevista kasvaimista voidaan hoitaa leikkauksella. Tavoitteena leikkauksessa on poistaa niin paljon kasvainkudosta kuin mahdollista vaurioittamatta tervettä aivokudosta ja toiminnallisia aivokeskuksia. Jos esimerkiksi raajojen liikkeestä huolehtiva aivojen osa vaurioituu, voi seurauksena olla halvaus.

Salla-Maarit Kokkonen

Alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan hoitomenetelmiä

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on tavallisimpia sairauksia länsimaissa: sen esiintyvyys aikuisväestössä on keskimäärin 30-40 % ja lieviä muutoksia voidaan todeta jopa 80 %:lla. Sairauden tärkein piirre on laskimoiden takaisinvirtaus, joka johtuu pinnallisten laskimoiden seinämän laajentumisesta ilman osoitettavaa syytä tai aiemman syvän laskimotukoksen aiheuttamasta syvien laskimoläppien vauriosta (posttromboottinen oireyhtymä). Laskimoiden takaisinvirtaus johtaa ajan myötä laskimopaineen kohoamiseen, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa laskimon laajentumia eli suonikohjuja, turvotusta, kipua sekä säären ja nilkan alueen ihomuutoksia, kuten laskimoperäisen säärihaavan.

Annamari Oinonen

B-solujen reseptorivälitteinen apoptoosi

Ohjelmoituneeseen solukuolemaan eli apoptoosiin johtavien solunsisäisten signalointiteiden tutkimus on tärkeää, koska tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden kehittelyyn. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin reseptorivälitteisen apoptoosin solunsisäisiä mekanismeja follikulaarilymfoomasoluissa.

Jonna Eeva

Vakava päävamma johtaa usein epilepsiaan

Posttraumaattinen epilepsia on yleinen komplikaatio päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Mitä vakavampi vamma on, sitä suurempi on epilepsiaan sairastumisen riski. Noin 39-57 % päävammapotilaista saa epilepsian myöhemmällä iällä. Kohtaukset alkavat yleensä viikkojen tai vuosien kuluttua päänvamman jälkeen. Mekanismit, jotka johtavat epilepsian syntyyn, ovat kuitenkin huonosti tunnettuja.

Irina Kharatishvili

Diabeettisen munuaistaudin taustatekijöitä

Diabeettinen munuaistauti on edelleen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen tärkein syy. Diabeettisen munuaistaudin synty ja taudin eteneminen ovat liitetyt perimän ja diabeettisen ympäristön yhteisvaikutukseen, jonka seurauksena 15-40 %:lle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy tämä elinmuutos. Diabeettinen munuaistauti liittyy vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin ja samalla ennenaikaiseen kuolleisuuteen myös sydäntautien kautta. Pienten ja suurten verisuonten ongelmien on ehdotettu ilmaantuvan yhteisen tekijän, kuten matala-asteisen tulehdusprosessin ja myötäsyntyisen immuunijärjestelmän aktivoitumisen kautta.

Markku Saraheimo

Nuoren aikuisen diabetesriski

Tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta 15-39-vuotiailla suomalaisilla vuosina 1992-2001. Tiedot uusista tapauksista saatiin yhdistämällä tietoja Kelan erityiskorvausoikeus- ja lääkekorvausrekistereistä sekä Stakesin ylläpitämästä sairaalapoistorekisteristä. Diabeteksen tyyppi määritettiin käyttämällä diagnoosi- ja lääkitystietoja, ja tämän lisäksi tyyppi varmistettiin tarvittaessa lääkärinlausunnoista.

Niina Lammi

Nuorten ylipainon terveysriskejä voidaan ehkäistä

Lapsuus- ja nuoruusiän ylipaino on lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuosikymmenen aikana. Samalla myös ylipainoon liittyvät terveysriskit ovat yleistyneet. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että imeväisiässä aloitettu, puolivuosittain annettu ravitsemus- ja elämäntapaohjaus vaikuttaa suotuisasti ylipainoon liittyviin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin murrosikäisillä nuorilla, vaikka ylipainon esiintyvyys ei merkittävästi vähenekään.

Maarit Hakanen

Polvilumpion sijoiltaanmenon hoito

127 potilasta (82 naista) hoidettiin polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen välittömästi joko leikkauksella (70 potilasta) tai leikkaamatta (57 potilasta). Liitännäismurtumat, jotka vaativat kiinnittämistä tai vakavammat nivelsidevammat estivät osallistumisen satunnaistettuun tutkimukseen. Potilaiden ikäjakauma oli 9-47 vuotta ja keskiarvo 20 vuotta. Kaikille potilaille suoritettiin lumpion liikkuvuuden anestesiatutkimus ja polven tähystys.

Risto Nikku

Polyamiinien katabolia haimatulehduksessa

Väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella polyamiinien aineenvaihduntaa äkillisessä taurodeoksikolaatin aiheuttamassa kokeellisessa haimatulehduksessa suhteessa haimatulehduksen kestoon ja vaikeuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös spermidiini/spermiini N1-asetyylitransferaasi (SSAT) -transgeenisiä rottia, joille voidaan indusoida polyyamiinien katabolia, ja synteettistä bismetyylispermiiniä (Me2Spm), jolla voidaan korvata polyamiinin puutosta. Vauriomuutosten lisäksi seurattiin mm. trypsiinin aktivoitumista. Kliinisessä tutkimuksessa mitattiin haimatulehduspotilaiden punasolujen polyamiineja.

Hai-Tao Jin

Verenpainetauti vaarantaa valtimoita varkain

Aiemmin toteamaton diabetes, piilevä munuaisten vajaatoiminta ja oireeton alaraajojen valtimotauti näyttävät olevan verenpainepotilailla muuta väestöä yleisempiä. Väitöstutkimuksen mukaan 6-7 % suomalaisista verenpainepotilaista sairastaa tietämättään kutakin näistä sepelvaltimotaudille ja aivovaltimotaudille altistavista vaaratekijöistä. Joka kolmannella verenpainepotilaalla on diabeteksen esiaste ja joka neljännellä alkava alaraajavaltimoiden ahtauma. Munuaisten piilevä vajaatoiminta on erityisen yleistä verenpainetautia sairastavilla naisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuuteen liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Väitöstutkimuksen mukaan väestöstä voidaan löytää perusterveydenhuollon käytettävissä olevilla menetelmillä riskihenkilöt, jotka hyötyvät ehkäisevästä lääkityksestä.

Päivi Korhonen

Lapsena sydänvian vuoksi leikatuilla normaali aikuiselämä

Suomessa syntyy joka viikko kymmenen synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Osa vioista on pelkkiä "kauneusvirheitä", osa taas johtaa nopeasti kuolemaan ilman hoitoa. Lähes kaikki sydänviat voidaan nykyään hoitaa kirurgisesti.

Heta Nieminen

Iäkkäidenkin sydänkirurgia kannattaa

Aikuisten sydänkirurgia alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla ja toiminta vakiintui 1960-luvulla. Sydänkirurgian, sydänanestesiologian, sydänsairauksien lääkehoidon ja sydänleikkauksen jälkeisen tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä iäkkäämpien potilaiden sydänleikkaukset hyväksyttävin tuloksin. Toisaalta sydänleikkauksella saavutettava objektiivinen elinaikahyöty on vanhimmissa potilasryhmissä saavuttanut kiistatta lakipisteensä. Näin ollen elinajan ennustetta parantavan vaikutuksen lisäksi huomio tulee entistä tarkemmin tulevaisuudessa kiinnittää sydänleikkauksen subjektiivista elämänlaatua parantavaan vaikutukseen.

Janne Jokinen

Mulibrey-nanismin kliininen kuva

Mulibrey-nanismi (MUL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä lyhytkasvuisuusoireyhtymä. Maailmanlaajuisesti tiedossa on noin 130 potilasta, heistä valtaosa on Suomesta. Tautiin liittyy sikiöaikana alkava kasvuhäiriö, restriktiivinen sydäntauti ja erityiset ulkonäön piirteet. Tautiin ei liity kehityksellistä vammaisuutta. MUL on seurausta kromosomissa 17q22-23 sijaitsevan TRIM37-geenin mutaatioista. TRIM37-proteiini on paikallistettu peroksisomeihin ja toimii E3-ubikutiiniligaasina. MUL:n patogeneesi on kuitenkin vielä avoin.

Niklas Karlberg

Poskionteloleikkauksen jälkeen tarvitaan hyvää kivunhoitoa

Poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään tai lääkehoidolla. Osalla potilaista poskiontelotulehdus toistuu kuitenkin usein tai jopa muuttuu krooniseksi, jolloin lääkehoito ei välttämättä ole riittävä. Näille potilaille voidaan harkita poskionteloiden leikkaushoitoa. Poskionteloleikkaus tehdään nykyään yleensä nenän kautta tähystimen avulla, mikä on aiempaan ns. radikaalileikkaukseen verrattuna potilaalle kevyempi toimenpide. Tähystimen avulla tehtävä poskionteloleikkaus on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää usein toistuvan tai kroonisen poskiontelotulehduksen oireita, mutta tietoa sen jälkeen esiintyvästä kivusta tai toipumisvaiheen tehokkaasta kivunhoidosta on ollut vain vähän. Lisäksi tieteellinen näyttö leikkauksen jälkeisen jopa välttämättömänä pidetyn nenän jälkipuhdistuksen vaikutuksesta on riittämätöntä.

Tatu Kemppainen

Keuhkokuumeen pikadiagnostiikka

Keuhkokuumeeseen sairastuneista aikuisista 20-40 % joutuu sairaalahoitoon ja näistä noin 5-10 % tehohoitoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia TYKS:ssa hoidettujen aikuispotilaiden keuhkokuumeen aiheuttajia sekä selvittää uusien mikrobiologisten pikamenetelmien hyödyllisyyttä taudinaiheuttajan toteamisessa. Aineisto koostui 384 keuhkokuumepotilaasta.

Ulla Hohenthal