Elämänlaatu säilyy peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Peräsuolisyöpäleikkaus tehdään ahtaassa lantiossa, missä kulkee myös ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavia hermoja. Näiden hermojen vaurioituminen leikkauksessa on mahdollista ja vaurio voi aiheuttaa hankalia ongelmia. Peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä suoliavanne.

Pirita Varpe

Aivojen rakennevauriot yleisiä SAV-potilailla

Vuotaneen aivovaltimoaneurysman aiheuttama subaraknoidaalivuoto on vakava sairaus ja puolet vuodon saaneista potilaista menehtyy. Täysin entiseen vointiinsa toipuu noin neljännes SAV-potilaista. Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa, tauti on miltei kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin puolelle henkiin jääneistä SAV-potilaista jää merkittäviä neurologisia ja neuropsykologisia ongelmia ja esimerkiksi paluu entiseen työhön voi tuottaa ongelmia muun muassa muisti-, mieliala- ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Optimaalinen toipuminen edellyttää usein kohdennettua ja potilaskohtaisesti räätälöityä neurologista ja neuropsykologista kuntoutusta.

Paula Bendel

Sydänlihaksen hapenpuute ja esialtistus

Sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa peruuttamatonta soluvauriota ja yksi merkittävimmistä tapahtumista sen taustalla on kalsiumin kertyminen solujen sisään. Sydänlihaksen soluja voidaan myös suojata tältä vauriolta esialtistuksella, jonka seurauksena solut kestävät paremmin hapenpuutteen aiheuttamaa stressiä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisin menetelmin sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvien vaurioiden syntyä, sydäntä suojaavan esialtistuksen mekanismia ja sydämen energiantuoton säätelyä.

Erkki Liimatta

Keliakia on yleistynyt nopeasti

Keliakiadiagnoosit ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosikymmenten kuluessa. Tästä huolimatta 1990-luvulta lähtien tehdyt seulontatutkimukset ovat paljastaneet huomattavan määrän tunnistamattomia tapauksia ja osoittaneet esiintyvyydeksi karkeasti 0,5-1,0 % kaikissa maanosissa. Tässä väitöskirjassa arvioitiin keliakian esiintyvyyttä vuonna 1978-80 (Mini-Suomi-aineisto) ja 2000-2001 (Terveys 2000 -aineisto) sekä tutkittiin tunnistamattoman keliakian ennustetta kuolleisuuden ja syöpien suhteen (Mini-Suomi-aineisto).

Sini Lohi

Ammattinuhan diagnosointi

Ammattinuhalla tarkoitetaan työssä esiintyvän tekijän pääasiallisesti aiheuttamaa nuhaa. Se eroaa työn pahentamasta (tai samanaikaisesta muusta) nuhasta, jossa työympäristö ei ole pääasiallinen nuhan syy. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ammattinuhan diagnosoinnissa käytettäviä altistuskokeita, allergiseen ammattinuhaan sairastuneiden pitkäaikaista elämänlaatua sekä ammattinuhan yhden pääaiheuttajan, vehnän, allergeeneja ja niiden esiintymistä ammattinuhaa tai -astmaa sairastavilla vehnäallergikoilla.

Liisa Airaksinen

Päihteet lisäävät seksuaalista riskikäyttäytymistä

Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien ilmaantuvuus on useimmissa Euroopan maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien diagnosoitujen HIV-tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisiltä piirteiltään, ennusteeltaan ja tarttuvuudeltaan, niiden kaikkien leviämiselle on yhteinen tekijä: ihmisen käyttäytyminen. Näin ollen sukupuolitautien varhaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon lisäksi tautien leviämiseen ja ehkäisyyn vaikuttaa olennaisesti seksuaalikäyttäytyminen, erityisesti seksipartnerien ja suojaamattomien yhdyntöjen määrä.

Minna Nikula

Varhaisnuoruuden masennus altistaa päihteiden käytölle

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa varhaisesta masennuksesta, sen yhteydessä esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä ja päihteidenkäytöstä edustavassa suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa. Tutkimuksen tulokset perustuvat 1 852 suomalaisen nuoren haastatteluihin ja seurantakyselyihin 11-vuotiaasta 17,5-vuotiaaksi. Tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat mukana suomalaisessa Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimuksessa, johon on kutsuttu kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset ja heidän vanhempansa.

Elina Sihvola

Tietokonetomografia asbestisairauksien seulonnassa

Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993 ja koko EU:ssa 2005, mutta sen aiheuttamia sairauksia, kuten keuhkopussin paksuntumia ja syöpää, asbestoosia (asbestipölykeuhko) ja keuhkosyöpää, ilmaantuu edelleen. Altistuneiden työntekijöiden lääketieteelliseen seurantaan kuuluu tavallisesti keuhkojen röntgenkuvaus. Näillä työntekijöillä on keuhkokuvassa usein keuhkopussin paksuntumien aiheuttamia muutoksia, jotka vaikeuttavat alkavan asbestoosin tai pienen keuhkosyövän löytymistä. Tupakointi voi myös aiheuttaa keuhkomuutoksia, jotka voivat häiritä kuvien tulkintaa. Keuhkokuvaa herkempi menetelmä keuhkomuutosten tutkimiseksi on tietokonetomografia. Se on kuitenkin kalliimpi, huonommin saatavilla oleva ja aiheuttaa enemmän säderasitusta.

Tuula Vierikko

Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Suotuisia tuloksia ylipainoisten TULE-sairaiden laitoskuntoutuksesta

Lihavuusepidemiaa pyritään ehkäisemään ja hoitamaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Laitoskuntoutuksella voi olla edullisia pitkäaikaisvaikutuksia painonkehitykseen, ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä asenteisiin ja motivoitumiseen terveellisiä elämäntapamuutoksia kohtaan. Pelkästään se, että paino pysyy muuttumattomana viiden vuoden ajan, on hyvä tulos, koska paino yleensä nousee iän karttuessa.

Matti Haapakoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030