Merkkiaine ennenaikaisen synnytyksen ennustamiseen

Ennenaikainen synnytys on suurin vastasyntyneen sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Huolimatta lääketieteen kehittymisestä ennenaikaisten synnytysten määrä maailmalla on lisääntynyt. Suomessa 5,3 % lapsista eli noin 3 000 lasta syntyy ennenaikaisesti ennen 37. raskausviikon päättymistä; vastaava osuus Yhdysvalloissa on noin 13 %. Suurimmassa sairastumis- ja vammautumisvaarassa ovat ennen 32 raskausviikkoa syntyneet lapset, joita Suomessa syntyy vuosittain noin 600.

Leena Rahkonen

Kolloidiliuokset sydänleikkauspotilailla

Kolloidiliuokset (hydroksietyylitärkkelysliuos HES, gelatiini, albumiini) ovat tehokkaita kirurgisten potilaiden neste-elvytyksessä sekä verenvuodon korvaushoidossa. Ne saattavat vaikuttaa veren hyytymisjärjestelmään ja siten lisätä leikkaukseen liittyvän vuodon riskiä. Sydänkirurgiassa kehon ulkopuolinen verenkierto heikentää hyytymisjärjestelmän toimintaa. Sydänleikkauksen jälkeen potilaat tarvitsevat riittävän veritilavuuden ylläpitämiseksi usein runsaasta nesteytystä, ja samanaikaisesti ovat vuotovaarassa. Tämän vuoksi liuosten vaikutus hyytymisjärjestelmään ja sydämen toimintaan on sydänleikkauspotilailla tärkeä.

Alexey Schramko

Epiteeli-mesenkyymimuutos syövän pahanlaatuistumisessa

Epiteeli-mesenkyymimuutoksessa (epithelial-mesenchymal transition, EMT) epiteelisolut muuttuvat mesenkymaali- eli alkeistukikudossolujen kaltaisiksi, jolloin ne irrottautuvat toisistaan ja alustastaan ja pääsevät liikkumaan paikaltaan. EMT on välttämätön sikiökehityksen aikana, mutta sitä voi tapahtua myös syövän pahanlaatuistumisessa. Tyvikalvot ovat epiteelisoluja tukevia soluväliaineen osia. Ne ylläpitävät epiteliaalista ulkoasua ja syövässä estävät solujen liikkumista, invaasiota ja etäpesäkkeiden muodostumista. Laminiinit ovat tyvikalvojen päärakenneosia ja niillä voi olla suuri merkitys syövän syntymisessä.

Minna Takkunen

Lapsuusiässä alkavat mitokondriotaudit

Mitokondriotaudit ovat perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat häiriöistä solujen mitokondrioissa tapahtuvassa energiantuotannossa. Sairauden oireet voivat ilmetä lähes missä tahansa elimessä ja missä tahansa iässä. Aivo-, lihas-, maksa- ja sydänoireet ovat tyypillisiä. Lapsuudessa alkavat mitokondriotaudit ovat usein vaikeasti tunnistettavia ja niiden diagnostiikka on haastavaa, ja siksi tarkka diagnoosi puuttuu useimmilta mitokondriotautia sairastavilta lapsilta.

Pirjo Isohanni

Itsemurha-alttiutta voivat lisätä mielenterveyshäiriön lisäksi monet tekijät

Itsemurha on 15-64-vuotiaiden suomalaisten miesten neljänneksi ja naisten viidenneksi yleisin kuolemansyy. Väitöstutkimuksessa selvitettiin itsemurhille altistavia tekijöitä sikiökaudelta varhaiseen keski-ikään. Aineistona käytettiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttia, johon kuuluu yli 10 000 henkilöä.

Antti Alaräisänen

Vaikean sepsiksen vaikutukset kollageenien aineenvaihduntaan

Yleistyneessä infektiossa veren hyytyminen ja tulehdusvaste ovat aktivoituneet koko elimistössä, mutta tutkimuksia yleistyneen infektion vaikutuksista kudoksen uusiutumiseen on vähän. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sepsiksen vaikutuksia kollageenin muodostukseen ja hajoamiseen (kollageenityypit I ja III). Lisäksi tutkittiin kokeellisen ihohaavan epitelisaation nopeutta ja kollageenia hajottavien ja muillakin tavoin paranemisprosessiin osallistuvien matriksin metalloproteinaasien 2, 8 ja 9 esiintymistä.

Fiia Gäddnäs

Kyynelteiden tähystysleikkaus on tehokas kyynelteiden tukosten hoidossa

Kyynelvuoto ja silmien rähmiminen ovat yleisiä ja kiusallisia ongelmia kyynelteiden tukoksesta kärsivillä potilailla. Konservatiivisella hoidolla oireet saadaan pysymään poissa jonkin aikaa, mutta leikkaushoito on todistetusti teholtaan parempi vaihtoehto. Kyyneltieleikkauksessa nenän ja kyynelpussin väliin tehdään avanne, jolloin kyynelteiden alaosan tukos ohitetaan ja kyynelneste pääsee esteettä poistumaan nenäkäytävän puolelle. Perinteisenä leikkausmenetelmänä on käytetty ulkoista kyyneltiekirurgiaa, jossa avanne kyynelpussista nenäonteloon muodostetaan nenän tyveen tehtävän ihoviillon kautta. Viime vuosina tähystystekniikan kehityksen myötä nenän kautta tähystämällä suoritettavat, vähemmän traumaattiset leikkaukset ovat yleistyneet.

Grigori Smirnov

Aivohalvaus, diabetes ja alkoholinkäyttö eivät lisää amyloidikertymiä

Arvioiden mukaan vuonna 2030 Suomessa on 128 000 dementiaa sairastavaa, joista 60-75 %:lla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Amyloidin kertymistä ja sakkautumista aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana, joka johtaa hermosolujen kuolemaan Alzheimerin taudissa. Tämä väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin taudin riskitekijöinä pidetyt aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät kuitenkaan lisää Alzheimerin taudissa nähtäviä amyloidikertymiä aivoissa.

Leena Aho

Tyypin I kollageenin rakenteet ihmisen kudoksissa

Kollageeni on elimistön runsain sidekudosproteiini, ja se muodostaa noin kolmanneksen koko kehon valkuaisainepitoisuudesta. Yleisin on tyypin I kollageeni, joka on mm. luiden, jänteiden ja nivelsiteiden pääasiallinen kollageenityyppi. Sen rakenteelliset ominaisuudet antavat näille kudoksille niiden tyypillisen veto- ja murtolujuuden.

Heidi Eriksen

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt MS-taudissa ja näköhermon tulehduspotilailla

MS-tauti vaurioittaa autonomista hermostoa ja potilailla esiintyy mm. virtsarakon toimintahäiriöitä, silmän mustuaisen säätelyhäiriöitä, heikentynyttä hikoilua ja miehillä impotenssia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös verenpaineen säätelyn ja sydämen sykkeen säätelyn häiriöistä. Näköhermon tulehduspotilaista suuri osa sairastuu myöhemmin MS-tautiin, ja tulehdus voi olla ensimmäinen oire MS-taudista. Näköhermon tulehduspotilailla on aikaisemmin todettu silmän mustuaisen säätelyn häiriöitä.

Anne Saari

Kuntoutuksen vaikuttavuutta pitää mitata luotettavasti

Hyvään kuntoutuskäytäntöön liittyy toiminnan arviointi ja tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen luotettavilla menetelmillä. Kuntoutuskäytössä on mittareita, joiden erottelukyvystä ja toimivuudesta kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisen seurannassa ei ole tutkittua tietoa. Elämänlaatu ja erityisesti terveyteen liittyvä elämänlaatu on yleistynyt kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina. Sen mittaamiseen on useita vaihtoehtoja.

Mika Pekkonen

Tuntoaivokuoren toiminta ja kehitys vastasyntyneillä ja CP-vammaisilla

Lääketieteellisen teknologian kehitys on vasta viime vuosina mahdollistanut lasten aivotoiminnan tarkan, objektiivisen tutkimuksen. Näin ollen esimerkiksi aistiärsykkeiden aivoprosessoinnista vastasyntyneillä tiedetään varsin vähän, samoin kuin monien aivotoimintojen kehittymisestä lapsen kasvaessa. Myös ymmärrys erilaisten aivovaurioiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin on puutteellista.

Päivi Nevalainen

Uusia migreenille altistavia geenialueita

Nykykäsityksen mukaan perinnöllinen alttius kansantauteihin perustuu ympäristötekijöiden ohella lukuisten eri perimänvaihtelujen yhteisvaikutukseen, ja siksi vaihtelujen tunnistaminen vaatii suuria potilasaineistoja. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena pystyttiin tutkimaan migreenille altistavia perimän alueita lähes 7 000 migreenipotilaasta uusimmilla geenitutkimuksen menetelmillä. Yhtään yleiseen migreenialttiuteen vaikuttavaa geneettistä tekijää ole ennen tätä tutkimusta varmuudella tunnistettu.

Timo Verneri Anttila

Rasvakudoksen tulehdus ja rasvamaksa liittyvät toisiinsa

Rasvakudos on paitsi energiavarasto, myös aktiivinen, välittäjäaineita tuottava kudos. Lihavilla henkilöillä insuliinin normaalit vaikutukset ovat heikentyneet, ja lisäksi rasvakudoksessa on usein tulehdusmuutoksia ja maksa on rasvoittunut ilman alkoholin liikakäyttöä (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD). Ne lihavat henkilöt, joille kehittyy rasvamaksa, ovat erityisen alttiita sairastumaan tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. On epäselvää, miksi insuliiniresistenssi ja rasvamaksa kehittyvät joillekin, mutta eivät kaikille lihaville henkilöille.

Janne Makkonen

Päiväkirurgia Suomessa

Suomessa noin puolet kiireettömistä leikkauksista suoritetaan päiväkirurgisesti. Päiväkirurgian suosiota lisäävät säästöt terveydenhuollon kustannuksissa, toiminnan tehokkuus sekä potilaiden ja henkilökunnan myönteisyys. Leikkauksenjälkeinen kipu on yleisin syy suunnittelemattomaan sairaalahoitoon leikkauksen jälkeen ja toipumisen hidastumiseen. Väestön vanhenemisen myötä iäkkäiden potilaiden kirurgisten toimenpiteiden tarve lisääntyy. Aikaisempien tutkimusten perusteella korkea ikä ei vaikuta olevan este päiväkirurgialle, mutta aiheesta on vähän tutkittua tietoa. Suomessa ei ole aiemmin tehty laaja-alaista selvitystä päiväkirurgisen toiminnan laadusta.

Kristiina Mattila

Reisilihasten hyvä kunto parantaa toimintakykyä polven nivelrikossa

Nivelrikkopotilaiden toimintakyvystä ja kävelyn biomekaniikasta on tehty kansainvälisestikin arvioiden vain vähän hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Suomessa kävelyn biomekaaniseen analyysiin tarvittavia tutkimuslaboratoriota on ainoastaan muutamia ja osin sen vuoksi kliinisen biomekaniikan alaan kuuluvaa kävelytutkimusta tehdään vähän. Kävelyn liikeanalyysiin kuuluu erilaisten biosignaalien mittaaminen samanaikaisesti, jolloin saadaan monipuolisesti tietoa suoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Usein tarkka kävelyanalyysi vaatii kalliit laitteet ja on sidottu tiettyyn tilaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää kehitellä yksinkertaisempia, mutta luotettavia kävelyanalyysimenetelmiä.

Tuomas Liikavainio

Lonkkamurtuma kolminkertaistaa vanhuksen kuolemanriskin

Väitöstutkimuksessa analysoitiin Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1999-2000 leikkauksella hoidetut 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden lonkkamurtumat. Potilaita oli yhteensä 461, heistä naisia oli 348 ja miehiä 113.

Jorma Panula

Yksilöllinen näkökenttätutkimus auttaa glaukooman seurantaa

Glaukooman etenemisen toteamisessa keskeisessä roolissa ovat toistetut näkökenttätutkimukset. Väitöskirjatyössä verrattiin perinteisen, yleisesti käytössä olevan näkökenttätutkimuksen ja yksilöllisesti silmänpohjalöydösten perusteella suunnitellun näkökenttätutkimuksen kykyä havaita glaukoomavaurion eteneminen. Yksilöllisen näkökenttätutkimuksen laatimista varten rakennettiin matemaattinen malli silmänpohjan hermosäiekerroksesta sekä näkökentän kolmiulotteisesta rakenteesta. Tutkimuksissa todettiin, että seuranta-aikana (keskimäärin 2,5 vuotta) seitsemän yhdestätoista (64 %) yksilöllisellä tutkimuksella havaitusta glaukoomavaurion etenemisestä olisi jäänyt havaitsematta perinteistä menetelmää käyttäen.

Jukka Nevalainen

Valtimonkovettumistautia sairastava tarvitsee laajaa kuntoutusta

Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavilla on katkokävely-, leposärky- tai alaraajan pitkäaikaisen infektion lisäksi usein paljon masennukseen liittyviä oireita. Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavien potilaiden fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu heikentyvät taudin edetessä. Toisaalta oireetontakin valtimonkovettumistautia sairastavat kuolevat sydän- ja verisuoniperäisiin tauteihin muita useammin. Vuosittain 2 600-5 300 suomalaiselle kehittyy hankalin aste alaraajojen valtimonkovettumistautia, ns. raajan kriittinen hapenpuute; noin 30 %:lla kriittistä hapenpuutetta sairastavasta on diabetes. Jos raajaa ei ole tuossa vaiheessa pystytty pelastamaan verisuonten pallolaajennuksella tai leikkauksella, raaja amputoidaan.

Leena Remes

Sairauslomille on vaihtoehtoja liikuntaelinvaivoissa

Väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, jotka edustavat kolmea eri mahdollisuutta vähentää alaselkäkivusta ja yläraajavaivoista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Teoriassa vaivojen syntymistä voidaan ehkäistä poistamalla niiden riskitekijöitä työssä. Liikuntaelinvaivat ovat kuitenkin varsin yleisiä ja vain osittain työperäisiä. Sen vuoksi on tärkeää ehkäistä myös vaivoista aiheutuvaa työkyvyn heikkenemistä sekä estää täysi työkyvyttömyys, jos työkyky on jo huonontunut. Näissä haasteissa työtä ei tule nähdä pelkästään riskitekijänä, vaan myös kuntoutumismahdollisuutena.

Kari-Pekka Martimo