Aivojen suojaus hypotermisessa verenkierron pysäytyksessä

Aorttakirurgian ja lasten sydänkirurgian yhteydessä aivojen verenkierto joudutaan silloin tällöin pysäyttämään, jotta kirurgiset toimenpiteet olisivat mahdollisia. Tänä aikana aivot ovat suuressa vaarassa vaurioitua hapenpuutteen takia. Hypotermia vähentää aivojen metaboliaa. Tätä hyödyntävää aivojen suojausmenetelmää kutsutaan hypotermiseksi verenkierron pysäytykseksi (HCA). HCA on yleisesti käytössä, mutta senkin käyttöön liittyy huomattava aivovaurion riski. Myös aivoinfarktiriski on suuri näissä operaatioissa emboliavaaran takia. Parantaaksemme potilaiden selviytymistä tarvitsemme lisämenetelmiä aivojen suojaukseen näissä operaatioissa.

Timo Kaakinen
Väitös 3/2006 Kommentteja

Biologiset ennustetekijät saattavat olla hyödyllisiä laadittaessa rintasyöpäennustetta

Rintasyöpäpotilaan ennustetta on perinteisesti pyritty arvioimaan kasvaimen levinneisyyden ja koon, paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeiden sekä mahdollisten muualla elimistössä olevien etäpesäkkeiden perusteella. Immunohistokemiallisten laboratoriovärjäysten kehittymisen myötä kasvaimista voidaan nykyään tutkia erilaisia solujen kasvuun, erilaistumiseen ja jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka suurin osa näistä kasvainsolujen biologiaan vaikuttavista tekijöistä soveltuu vain tutkimuskäyttöön, osaa näistä tekijöistä voidaan nykyisin käyttää myös ennustetekijöinä arvioitaessa potilaan vastetta hoitoon tai arvioitaessa hänen ennustettaan.

Päivi Jalava-Karvinen
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Varhaisesta hoidosta on hyötyä lasten Henoch-Schönleinin purppurassa

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on lasten tavallisin verisuonitulehdus. Tämä monioireinen, pääasiassa lapsilla esiintyvä tauti kuvattiin kirjallisuudessa jo 1801, mutta nimensä se sai 1900-luvulle tultaessa, kun tohtorit Schönlein ja Henoch olivat julkaisseet tutkimuksiansa erikoisesta ihon purppuraa, vatsakipuja, nivelkipuja ja munuaisoireita aiheuttavasta oireyhtymästä. Tautia on pidetty viattomana ja ohimenevänä sairautena, johon ei välttämättä tarvita hoitoa. Osalle lapsista tauti kuitenkin aiheuttaa sietämättömän kovia vatsakipuja taudin alkuvaiheessa, ja vajaalle puolelle sairastuneista kehittyy nefriitti, joka 1-3 %:lla johtaa vaikeaan munuaisen vajaatoimintaan ja munuaisen siirtoon. Taudin hoitoa ei tunneta, mutta kortikosteroideja ja immunosuppressiivisia lääkkeitä käytetään, vaikka kontrolloituja tutkimuksia niiden tehosta ei ole olemassa.

Jaana Ronkainen
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Sytokiinien merkitys epilepsiassa

Kokeellisissa epilepsiamalleissa on todettu lisääntynyttä sytokiinituotantoa aivoissa epileptisten kohtausten yhteydessä, mutta kliinisiä tutkimuksia epilepsiapotilailla ei juurikaan ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä epileptisten kohtausten yhteyttä sytokiiniverkoston aktivaatioon yksittäisten kohtausten sekä kroonisen epilepsian yhteydessä. Tutkimuksessa määritettiin sytokiinipitoisuuksia selkäydinnesteestä ja plasmasta toonis-kloonisten kohtausten jälkeen eri ajankohtina. Lisäksi mitattiin tulehdukseen liittyviä parametrejä verestä samoilta potilailta ja etsittiin korrelaatiota sytokiinituotantoon. Vaikeahoitoista kroonista epilepsiaa sairastavilla potilailla sytokiinien alkuperää arvioitiin vertaamalla plasman sytokiinitasoja veren monosyyttien kykyyn tuottaa sytokiineja. Tutkimuksessa selvitettiin myös sytokiinien geneettisen monimuotoisuuden esiintyvyyttä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla.

Jukka Peltola
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Sydäninfarktipotilaiden hoito on tehokasta lääkärihelikopterin tukeman ensihoitojärjestelmän antamana

Akuutin sydäninfarktin on hoidon päätavoite on tukkeutuneen suonen pikainen avaaminen. Aika, joka kuluu sepelvaltimon tukkeutumisesta suonen avautumiseen, on tärkeimpiä potilaan selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sairaalan ulkopuolisen lääkärijohtoisen ensihoitojärjestelmän toimintaa ja merkitystä.

Olli Väisänen
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Tyypin XIII kollageeni osallistuu sydän- ja verenkiertojärjestelmän kehityksen sekä luun muodostuksen säätelyyn siirtogeenisillä hiirillä

Monien perinnöllisten sairauksien taustalta on löydetty muutoksia kollageenien geeneissä. Tyypin XIII kollageeni on solukalvoproteiini, joka toimii solun ja soluväliaineen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä tuotetaan useimmissa kudoksissa sekä sikiökehityksen aikana että aikuisella yksilöllä. Väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään tyypin XIII kollageenin tarkempia tehtäviä siirtogeenisen hiirimallin avulla.

Riikka Ylönen
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Autoimmuniteetista molekyylitasolla

APECED (autoimmuuni polyendokrinopatia, kandidoosi, ektodermidystrofia) on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jota sairastaa hieman alle 100 suomalaista. Oireyhtymä koostuu useista eri elimiin kohdistuvista tautikomponenteista. Tyypillisiä sisäeritysrauhasten toiminnan häiriöitä ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta eli Addisonin tauti ja tyypin 1 diabetes. Oireyhtymään liittyy ihon ja limakalvojen immuunipuolustuksen häiriö, ja lähes kaikilla suomalaisilla potilailla on ainakin jossakin elämänsä vaiheessa krooninen hiivatulehdus, yleisimmin suun limakalvoilla.

Jukka Pitkänen
Väitös 1-2/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030