Kroonisen polypoottisen poskiontelotulehdusen tausta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia bakteerien, sienien, tulehduksellisten muutosten sekä metalloproteinaasien ja niiden kudosestäjän esiintymistä kroonisen polypoottisen poskiontelotulehduksen vuoksi leikattavien potilaiden poskiontelonäytteissä sekä terveiden verrokkien nenähuuhtelunäytteissä. Tuloksia verrattiin potilaiden sairaushistoriaan, altistumiseen kosteusvaurioille sekä taudinkulkuun leikkauksen jälkeen.

Katriina Kostamo

Levosimendaani soveltuu sepelvaltimotautipotilaan hoitoon

Suomessa kehitetty uudentyyppinen sydämen vajaatoimintalääke levosimendaani kuuluu kalsiumherkistäjien luokkaan. Se parantaa sydämen supistumisvoimaa ja laajentaa verisuonia. Nämä vaikutukset voisivat olla hyödyllisiä iskemiassa verrattuna tavanomaisiin sydämen supistuvuutta parantaviin lääkkeisiin, jotka lisäävät merkittävästi iskemian pahentumisriskiä. Levosimendaanin puoliintumisaika on lyhyt, noin tunnin luokkaa. Sillä on kuitenkin aktiivinen metaboliitti, jonka poistuminen on huomattavasti hitaampaa, ja sen ansiosta vaikutus jatkuu myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Pentti Põder

Munuaisensiirtopotilaan mahavaivat syytä tutkia ja hoitaa ennen siirtoleikkausta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruoansulatuskanavan komplikaatioiden esiintyvyyttä ja erityispiirteitä munuaisensiirron jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat potilaat olivat saaneet munuaissiirrännäisen Hyksissa vuosina 1990-2000. Tietoja vakavista ruoansulatuskanavan komplikaatioista kerättiin Suomen Munuaisensiirtorekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista ja osalle potilaista lähetetyistä kyselylomakkeista. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineet Helicobacter pyloria vastaan määritettiin 500 potilaalta ennen munuaisensiirtoa ja 7 vuoden seurannan jälkeen. Mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettiin limakalvolta koepalat sytomegalovirusmääritystä varten vatsavaivoista kärsiviltä 46 munuaisensiirtopotilaalta ja 43 vatsavaivoista kärsiviltä muuten terveiltä verrokeilta. Sapen kaikututkimus tehtiin 304 potilaalle keskimäärin 7,4 vuoden kuluttua munuaisensiirrosta.

Susanna Sarkio

Biohajoavalla materiaalilla päällystetty korallipohjainen hydroksiapatiitti luunkorvikkeena

Hydroksiapatiittia (HA) käytetään synteettisenä, ei-resorboituvana luunkorvikkeena atrofioituneen ienharjanteen nostossa, luukystien tai luupuutosten täytteenä ja selkärangan luudutuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten jauhemaisen tai kappalemuotoisen HA:n käyttöä luunkorvikkeena voitaisiin parantaa käyttämällä HA-siirrettä yhdessä elimistössä liukenevan, siirteen muotoa ylläpitävän tai sen mekaanista lujuutta vahvistavan päällysteen kanssa.

Pekka Ylinen

Kantasolusiirtohoito non-Hodgkin-lymfoomassa

Solunsalpaajahoitoihin reagoivien syöpätautien hoitotulokset saattavat parantua, kun solunsalpaajien annoksia suurennetaan. Tällöin hoitoa rajoittavaksi tekijäksi tulee erityisesti vaikea luuydinvaurio. Vahvan solunsalpaajalääkityksen siedettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa keräämällä etukäteen potilaan verestä tai luuytimestä kantasoluja, jotka palautetaan potilaan verenkiertoon raskaan sytostaattihoidon jälkeen. Jotta verestä saadaan kerättyä riittävä kantasolusaalis tukemaan korkea-annoshoitoa, potilaalle täytyy antaa hoito, jolla tuotetaan vereen riittävä määrä kantasoluja (kantasolujen mobilisaatiohoito). Tällaisena hoitona voidaan käyttää valkosolukasvutekijää joko yksin tai yhdistettynä solunsalpaajahoitoon. Tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että riittävä määrä potilaan kantasoluja saadaan tuotettua verenkiertoon, ei täysin tunneta.

Taru Kuittinen

Aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille jopa vuosikymmenien ajan

Aivovamma aiheuttaa joskus pitkäaikaisia, jopa pysyviä oireita. Tällaisissa tapauksissa toimintakykyä heikentävät yleensä eniten tunne-elämässä ja käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Nämä psykiatriset oireet ovat usein siinä määrin vakavia, että voidaan puhua psykiatrisesta sairaudesta, joka on kehittynyt aivovamman seurauksena.

Salla Koponen

Poikavauvojen piilokiveksisyys yleisempää Tanskassa kuin Suomessa

Miehen lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien on raportoitu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisten ja tanskalaisten siemennesteen siittiöpitoisuuksissa ja kivessyövän esiintyvyydessä on aiemmin todettu olevan eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin piilokiveksisyyden yleisyyttä suomalaisilla ja tanskalaisilla vastasyntyneillä poikalapsilla. Suomalaisesta aineistosta tutkittiin myös virtsaputken aukon virheellisen sijainnin eli hypospadian yleisyyttä.

Helena Virtanen

Krooniset klamydiainfektiot ja lisääntymisterveys

Tässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin serologisin menetelmin kroonisten klamydiatulehdusten ja lisääntymisterveyden yhteyksiä pohjoissuomalaisessa väestössä. Klamydian lämpösokkiproteiinien on raportoitu osallistuvan kroonisten klamydiatulehdusten syntyyn. Sen takia tutkittiin myös klamydian lämpösokkiproteiinien vasta-aineita raskauskomplikaatioissa.

Liisa Karinen

Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

Uusia kudosmerkkiaineita eturauhassyövän diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin

Eturauhasen syövän etenemisen mekanismien parempi tunteminen täsmentäisi taudin ennusteen arviointia, joka nykyisin pohjautuu syövän erilaistumisasteen ja levinneisyyden määrittämiseen. Tämän väitöskirjan osatutkimukset käsittelivät eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen sekä leikkaushoidon jälkeiseen ennusteen arviointiin liittyviä kliinisiä muuttujia ja potentiaalisia uusia kudosmerkkiaineita. Tutkimuksen aineistona olivat TYKS:ssa vuosina 1986-2002 eturauhasen totaalipoistolla hoidetut syöpäpotilaat. Perinteisten kudospatologisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä.

Tuomas Mirtti

Minimiliikunta vaihdevuosi-iässä

Vaihdevuosien aikana elimistön pienenevä estrogeenipitoisuus saattaa edistää naisen verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti jos nainen ei harrasta liikuntaa. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua yleisiin kansantauteihin, joten liikunta olisi erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa. Liikuntasuositusten taustatieto on kerätty väestötutkimuksista ja liikuntaharjoittelututkimuksista, joita on tehty valtaosin miehille. Näin ollen niitä ei sellaisenaan voida yleistää koskemaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia.

Tuula-Maria Asikainen

Keskushermostoa rappeuttavan JNCL-taudin solutason syntymekanismit

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL, Battenin tauti) on peittyvästi periytyvä keskushermoston rappeumasairaus, jonka tyypillisiä piirteitä ovat etenevä näön heikkeneminen, sokeus, epilepsia sekä henkinen ja fyysinen taantuminen, jotka johtavat ennenaikaiseen kuolemaan varhaisella aikuisiällä. JNCL johtuu virheistä CLN3-geenissä, mutta vastaavan CLN3-proteiinin toiminta ja JNCL-taudin syntymekanismit ovat tuntemattomia. Taudin oireet keskittyvät yksinomaan keskushermostoon ja siksi on tärkeää tutkia tautia aivokudoksessa ja hermosoluissa.

Kaisu Luiro

Ampuma- ja räjähdysvammat Suomessa 1985-2004

Sairaalahoitoa vaativat ampumavammat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 1980-luvun lopun 5,1 tapauksesta 100 000 henkilövuotta kohden (254 kpl) vuoden 2003 enää vain 2,6 tapaukseen 100 000 henkilövuotta kohden (133 kpl). Tämä väheneminen perustui ensi sijassa tapaturmaisten vammojen vähenemiseen, kun sen sijaan väkivaltaisissa ampumavammautumisissa ei selvää pysyvämpää muutosta havaittu. Kuolemaan johtaneissa ampumavammoissa havaittiin pieni väheneminen viimevuosina. Ylivoimaisesti merkittävin riskitekijä ampumiselle on itsemurhayritys.

Ilkka Mäkitie

Idiopaattinen keuhkofibroosi - epidemiologisista tutkimuksista geenien kartoitukseen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on idiopaattisista interstitiaalipneumonioista yleisin, ja se erottuu taudinkuvansa ja huonon ennusteensa perusteella (elinikä diagnoosista keskimäärin alle 3 vuotta). Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunneta, joskin raportit useista sairastuneista samassa perheessä viittaavat perintötekijöiden merkitykseen taudin synnyssä.

Ulla Hodgson

Keuhkoahtaumatautiin sairastuu yli puolet pitkäaikaistupakoijista

Yli puolet vakituisista tupakoitsijoista sairastuu ennen pitkää keuhkoahtaumatautiin, ja sairastumisriski on sitä suurempi, mitä nuoremmalla iällä tupakoinnin aloittaa.

Jyrki Kotaniemi

Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala