Virusgeenihoito ja immuunivastetta muunteleva lääkehoito keskushermostoinfektioissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin immuunivastetta muuntelevan lääkehoidon vaikutuksia virusinfektioissa. Tutkimus liittyy Turun yliopiston virusopin oppiaineessa käynnissä olevaan laajempaan Suomen Akatemian projektiin.

Jutta Peltoniemi

Insuliiniherkkyyttä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabeteksen riski

Tyypin 2 diabetekseen vaikuttavat useiat geenit, mutta sairauden perinnöllistä taustaa ei tarkkaan tunneta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin useita geenejä, jotka säätelevät insuliiniherkkyyttä: PPARgamma2, PGC-1alfa, adiponektiini, leptiinireseptori ja hepaattinen lipaasi. Erityisenä tutkimuskohteena oli se, mitkä ovat geenimuutosten vaikutukset tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiin. Tutkittavilla oli heikentynyt glukoosinsieto, ja he kuuluivat ns. STOP-NIDDM-tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten aikuistyypin diabeteksen hoitoon käytetty lääkeaine akarboosi estää tyypin 2 diabetekseen sairastumista. Toinen aineisto koostui tyypin 2 diabeetikkojen lapsista. Siinä tutkimuksessa selvitettiin adiponektiinigeenin muutosten vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen, energiakulutuksen säätelyyn ja adiponektiinitasoihin.

Jelena Zacharova

Tyypin 1 neurofibromatoosin luustomuutokset

Periytyvää tyypin 1 neurofibromatoosia (NF1) sairastavista yli puolella on luustomuutoksia, kuten lyhyt aikuispituus, skolioosi, sääriluun taipuminen ja valenivel. Suomessa on arviolta 1 500 ja EU:n alueella 150 000 neurofibromatoosipotilasta.

Tommi Kuorilehto

Siittiön kehittymisen molekylaariset mekanismit

Siittiön kehittyminen eli spermatogeneesi kestää kymmenisen viikkoa ihmisellä, rotalla hiukan vähemmän aikaa. Samanaikaisesti kehittyy miljoonia siittiösoluja ja erilaistumisen aikana tapahtuu meioosi, jossa solujen perimä järjestäytyy uudelleen niin, että jokaisessa siittiössä on uusi yhdistelmä isovanhempien geenejä.

Yangyang Wang

Insuliinin ja rosiglitatsonin vaikutukset diabeteksen hoidossa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävä insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni paransi tyypin 2 diabeetikkojen sokeritasapainoa sekä lisäsi sydämen sokeriaineenvaihduntaa sekä sepelvaltimotaudista johtuvilla hapenpuutealueilla että normaalialueilla. Vaikka rosiglitatsonihoito lisäsi LDL-kolesterolitasoa, se ei vaikuttanut haitallisten pienten ja tiiviiden LDL-partikkelien määrään.

Riikka Lautamäki

Sytomegalovirusinfektio munuaisensiirtopotilailla

Sytomegalovirus (CMV) on merkittävä komplikaatioiden, kustannusten ja jopa kuolleisuuden aiheuttaja elinsiirtopotilailla. Krooninen siirrännäisnefropatia (chronic allograft nephropathy, CAN) on tärkeimpiä syitä siirteiden menetykseen munuaisensiirron jälkeen, ja CMV:n arvellaan lisäävän sen kehittymistä. Tutkimustieto CMV:n ja siirrännäisnefropatian yhteydestä on kuitenkin varsin rajallista, ja myös ristiriitaisia tuloksia on raportoitu. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia CMV:n osuutta ja mahdollisia mekanismeja CAN:n kehittymisessä.

Ilkka Helanterä

Perintötekijät lastenreumassa

Lastenreuman perimmäiset syyt ovat yhä tuntemattomat. Se on monitekijäinen sairaus ja nykykäsityksen mukaan sen syntyyn vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ja sen alatyyppien esiintyvyyden eroihin eri väestöissä ja roduilla. Perintötekijöiden osuutta sairastavuuteen vahvistaa taudin suvuittainen kertyminen sekä kaksosaineistossa todettu konkordanssi. Lisäksi lastenreuman assosiotuminen tiettyihin kromosomi kuuden HLA-polymorfismeihin vahvistaa geneettisen komponentin osuutta.

Hanna Säilä

Lanneselän välilevytyrän magneettikuvauksen löydösten yhteys kliinisiin löydöksiin

Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida magneettikuvauslöydösten yhteyttä iskiaspotilaiden kliinisiin löydöksiin. Lisäksi arvioitiin lanneselän välilevypullistuman luonnolliseen pienenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja kahden tulehdusta estävän lääkkeen vaikutusta välilevypullistuman pienenemiseen (hermojuuren viereinen metyyliprednisoloniruiske ja laskimonsisäinen infliksimabi, joka on monoklonaalinen TNFalfa:n estäjä).

Reijo Autio

Vesijärjestelmän mikrobit sairaalainfektioiden aiheuttajana

Suurten rakennusten, kuten sairaaloiden, monimutkaisissa vesijärjestelmissä saattaa olla osia, joissa veden virtaus on hidasta ja veden lämpötila on mikrobien kasvulle suosiollinen. Putkiston seinämissä oleva biofilmi tarjoaa kasvualustan myös taudinaiheuttajille, kuten legionelloille, ei-tuberkuloottisille mykobakteereille ja gramnegatiivisille sauvabakteereille.

Outi Perola

Useat geenit säätelevät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Suomessa on 120 000 dementiaa sairastavaa henkilöä, ja heistä yli puolet sairastaa Alzheimerin tautia. Tauti on taustaltaan monitekijäinen: sairastumisriskiin vaikuttavat geenit, mutta myös elämäntavat. Tunnetaan kolme geeniä, joiden mutaatiot aiheuttavat harvinaisen alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Lisäksi ApoE e4 on selvä Alzheimerin taudin riskiä lisäävä geeni. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin geenitaustasta. Tämä väitöstutkimus on osa laajempaa Kuopion yliopiston neurologian yksikön tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään Alzheimerin tautiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneessä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä tutkimuksessa on keskitytty etsimään uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Nyt analysoitujen geenien koodaamat valkuaisaineet ovat osallisena mm. elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja myös tulehduksellisissa reaktioissa. Nämä tekijät ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa Alzheimerin taudin riskitekijätutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ApoE:n merkitystä jo ilmaantuneen Alzheimerin taudin etenemiselle sekä vaikutusta kuolleisuuteen. Osa tutkimuksesta on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikan kanssa.

Anne Koivisto

Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia

Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitoksen ilmaislääke- ja eläkerekistereistä muodostettiin tutkimusaineisto, yhteensä 33 731 vuosina 1940-76 syntynyttä potilasta, joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: Kuusamosta (ns. isolaatista) lähtöisin olevat 658 potilasta sekä koko Suomesta 4 904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta. Vertailuryhmä saatiin Terveys 2000 -tutkimuksesta. Potilaille määriteltiin sairauskertomukseen perustuva konsensusdiagnoosi, ja heille tehtiin myös strukturoidut diagnostiset sekä oirekuvaa kartoittavat haastattelut. Jokaista potilasta kohden tutkittiin vähintään yksi rekisteritietojen mukaan terve sisarus.

Ritva Arajärvi

Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus ohjaa lapsen kehitystä

Väitöstutkimus muodostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen yhteyksiä äidin mielenterveyteen, läheisiin ihmissuhteisiin ja vauvan temperamenttiin sekä varhaisen vuorovaikutuksen ennustavuutta lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin ja hänen yleiseen terveydentilaansa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista tutkimusta lastenneuvoloissa annettavan varhaisen tuen merkityksestä lapsen psyykkisessä kehityksessä, ja aineiston muodostivat tutkimuksen suomalaiset vauvaperheet, joista lähes puolella oli lastenneuvolan terveydenhoitajan arvioimana erityisen tuen tarvetta, esimerkiksi äidillä tai isällä oli mielenterveys- tai päihdeongelmia tai perheellä oli muita psykososiaalisia rasitustekijöitä. Aineistojen koko eri osatöissä oli 50-131 äiti-vauvaparia. Äitejä haastateltiin vauvan ollessa 4-10 viikon ikäinen, ja haastattelun osana arvioitiin äidin mielenterveyttä. Äidit täyttivät tutkimuslomakkeet vanhempana toimimiseen liittyvästä stressistä ja vauvan temperamentista. Äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioitiin videoimalla vauvan ja äidin seurusteluhetki, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Lapsen ollessa 2-vuotias äitejä haastateltiin uudelleen ja he täyttivät arviointilomakkeen lapsensa käyttäytymisestä.

Mirjami Mäntymaa

Sydänleikkauksen jälkeisen mediastiniitin synty ja ehkäisy

Väitöstutkimuksessa selvitettiin avosydänleikkauksen jälkeisen vaikean infektiokomplikaation, välikarsinan tulehduksen eli mediastiniitin, esiintymistä ja sen erilaisia syntymistapoja ja mahdollisuuksia vähentää infektion syntymistä. Välikarsinan tulehdusta esiintyy 1-3 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Se on hengenvaarallinen tila ja sen hoito on hyvin kallista, joten sen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Anne Eklund

Biologiset merkkiaineet mahasyövän ennustetekijöinä

Mahasyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpämuoto. Vaikka mahasyövän esiintyvyys on huomattavasti pienentynyt viime vuosikymmenten aikana, todetaan Suomessa edelleen noin 800 uutta mahasyöpää vuosittain ja vuonna 2003 mahasyöpä oli miesten neljänneksi ja naisten kuudenneksi eniten kuolemia aiheuttava syöpä. Ainoa parantava hoito on mahasyövän täydellinen kirurginen poisto.

Jan-Patrik Wiksten

Kevyemmät kuvantamismenetelmät tulossa myös sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan

Sydämen noninvasiivisen tutkimisen mahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Tutkimuksessa selvitettiin sydämen isotooppitutkimuksen lisäksi uusien tutkimusmenetelmien, monileiketietokonetomografian, magneettikuvauksen ja magnetokardiografian, käyttökelpoisuutta sepelvaltimotaudin eri ilmentymien tutkimisessa. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on uusi lupaava menetelmä sepelvaltimoahtaumien, kalkkikertymien ja pehmeiden plakkien tutkimisessa. Magneettikuvauksella voidaan arvioida sydänlihaksen toimintaa ja mahdollisia infarktialueita. Monikanavainen magnetokardiografia antaa tarkkaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta.

Miia Holmström

Syvä aivojensisäinen sähköstimulaatio on tehokas hoito Parkinsonin taudissa

Parkinsonin taudin leikkaushoidolla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kirurgiset toimenpiteet Parkinsonin taudin oireiden lievittämiseksi tehtiin jo ennen toista maailmansotaa 1930-luvulla. Tuolloin leikkaustekniikka oli kuitenkin vasta kehityskaarensa alussa ja toimenpiteistä seurasi usein vakavia sivuvaikutuksia. 1950-luvulla kehitettiin uusi leikkaustekniikka, stereotaksia, jolla pystyttiin merkittävästi vähentämään toimenpiteistä aiheutuvia ongelmia. Stereotaksia osoittautui leikkausmenetelmänä tehokkaaksi, mutta 1960-luvun lopulla Parkinsonin tautiin löydetyn uuden lääkkeen, levodopan, myötä Parkinsonin taudin leikkaushoito jäi miltei kokonaan tarpeettomaksi.

Kasvutekijät vaikuttavat rintasyöpäsolujen leviämiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisia rintasyöpäsolumalleja ja tuumoreita käyttäen fibroblastikasvutekijä 8:n (FGF8) ja endoteelikasvutekijä C:n (VEGF-C) vaikutuksia tuumorin kasvuun, verisuonten ja imusuonten uudismuodostukseen sekä metastasointiin. Sekä FGF:t että VEGF:t säätelevät verisuonten uudismuodostusta ja niiden tiedetään osallistuvan syöpäkasvainten metastasointiin. Rintasyöpä leviää tavallisesti ensin paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustossa esiintyviä etäpesäkkeitä tavataan usein vasta pidemmälle edenneessä taudissa.

Mirjami Mattila

Raskausajan intrahepaattinen kolestaasi: tausta, esiintyvyys ja seuraukset

Raskaushepatoosi eli raskausajan intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin maksan toimintahäiriö raskausaikana. Syy on tuntematon, mutta taudille alttiilla naisella laukaisevana tekijänä on pidetty maksan heikentynyttä kykyä käsitellä suuria raskaudenaikaisia sukuhormonipitoisuuksia. Sairaus ilmenee ihon kutinana yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maksan toimintaa kuvaavat transaminaasiarvot sekä sappihappopitoisuus ovat koholla. Tauti ilmenee usein suvuittain.

Anne Ropponen

Ultraäänihoito liukenevalla kiinnittimellä kiinnitetyssä murtumassa

Tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon vaikutusta liukenevalla luunkiinnittimellä kiinnitetyn hohkaluun murtuman paranemiseen. Tutkimus koostui viidestä osatyöstä, joista kaksi ensimmäistä oli kokeellisia ja seuraavat kolme kliinisiä.

Lauri Handolin

Kysteiini vähentää alkoholin ja tupakan aiheuttamaa asetaldehydialtistusta

Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi niiden yhteiskäytöllä on syöpäriskin monikymmenkertaistava synergistinen vaikutus. Yhdysvalloissa ja Euroopassa jopa 80 % yläruoansulatuskanavan syövistä voitaisiin estää lopettamalla tupakointi ja alkoholin nauttiminen. Alkoholi ei itsessään ole syöpää aiheuttava, mutta sen ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin on todettu olevan paikallinen karsinogeeni. Asetaldehydiä syntyy suuhun mikrobitoiminnan seurauksena alkoholista. Myös tupakansavussa on erittäin runsaasti asetaldehydiä.

Ville Salaspuro