Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä

Lähes puolet aikuisista helsinkiläisistä on herkistynyt jollekin yleiselle allergeenille

Astmaa sairastaa Suomessa 6-7 % aikuisista ja sairaus on yleistynyt. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47 % helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4 %, on puolestaan pienentynyt aiempaan nähden, toisaalta vain 19 % tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin.

Paula Pallasaho

Syljen laatu vaikuttaa huuliherpesalttiuteen Hannamari Välimaa

Yksilöllinen alttius toistuvalle herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttamalle huuliherpekselle vaihtelee paljon. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, mitkä immuunipuolustuksen tekijät voisivat selittää tätä vaihtelua. Tutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan syljessä HSV-infektiota estäviä tekijöitä erilaisia määriä. Lisäksi havaittiin, että alttiuteen vaikuttaa HSV:llä aktivoitujen T-auttajasolujen erittämien viestimolekyylien laatu.

Ylipaino haitallista käsien nivelille ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö sydämelle

Nivelrikko on käsissä hyvin yleistä. Käsinivelrikko on yhteydessä muiden nivelten nivelrikkoon, joten sen tutkiminen antaa tietoa myös nivelrikon riskitekijöistä yleensä. Kuitenkin käsinivelrikon yhteyttä toimintakykyyn tai kuolleisuuteen on selvitetty vähän. Murtumariskin arviointi on keskeistä osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin käsiröntgenkuvien avulla todetun nivelrikon ja osteoporoosin esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä yhteyttä terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Mikko Haara

IL-10:n tuotanto vastasyntyneillä

Vastasyntyneet ovat tunnetusti herkkiä saamaan vakavia infektioita. Vastasyntyneillä vasta-ainetuotanto on selvästi vähäisempää kuin aikuisilla, ja mm. tärkeän välittäjä-aineen, gammainterferonin (IFN-gamma) tuotanto on vähäistä. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että vastasyntyneiden kehittymätön välittäjäainetuotanto johtaa suhteettoman suureen IL-10:n tuotantoon, joka estää IFN-gamma:n tuotantoa.

Anna Kotiranta-Ainamo

Lasten kivun lääkkeetön hoito Kiinassa

Lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien on todettu olevan tehokkaita lasten kivun hoidossa. Kiinassa lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien käytöstä lasten leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa ei ole juurikaan tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan, perheiden tai lasten näkökulmista. Tutkimustietoa tarvitaan, sillä lasten kipua hoidetaan edelleen vähemmän kuin aikuisten mm. siksi, että pienen lapsen kivun merkkejä on vaikea arvioida.

Hong-Gu He

Mitokondriotaudit ja kompleksi-I-entsyymin toiminta

Mitokondrio on soluorganelli, joka tuottaa happea kuluttavassa soluhengityksessä noin 95 % solun energiasta aerobisissa olosuhteissa. Sillä on myös oma perimäaines, ns. mitokondriaalinen DNA (mtDNA), jonka on havaittu mutatoituvan jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin tuman perimän. Mitokondrion perimän virheet voivat aiheuttaa neurodegeneratiivisia sairauksia; "klassisia" mitokondriotauteja ovat Leberin perinnöllinen näköhermoatrofia (LHON) ja mitokondriaalinen enkefalomyopatia, laktaattiasidoosi ja "stroke"-tyyppiset kohtaukset (MELAS) -oireyhtymä. mtDNA:lla epäillään olevan osuutta myös mm. aikuistyypin diabeteksen ja Parkinsonin taudin synnyssä. Oksidatiivisen stressin arvellaan olevan osa näiden tautien syntyä ja myös osallistuvan kudosten vanhenemismuutoksiin.

Marko Kervinen

Uusi lääkeaine vaihdevuosivaivojen hoitoon

Ospemifeeni on uusi Turussa hormonikorvaushoitoon kehitetty lääkeaine, joka kuuluu ns. selektiivisten estrogeenireseptorimodulaattoreitten (Serm) ryhmään. Serm-yhdisteille on ominaista, että ne säätelevät kohdekudoksia estrogeenireseptorin välityksellä. Niiden vaikutukset muistuttavat osittain estrogeenin vaikutuksia, mutta ne voivat myös estää joitakin estrogeenin vasteista.

Huili Zheng

Uudet viestintäreitit vaikuttavat T-auttajasolujen erilaistumiseen

Väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty ihmisen immuunipuolustukselle keskeisten T-auttajasolujen toimintaa. Tutkimuksessa keskityttiin T-auttajasolujen erilaistumiselle tärkeän T-bet-geenin säätelyyn ja etsittiin uusia erilaistumiseen vaikuttavia viestintäreittejä DNA-mikrosirujen avulla. DNA-mikrosiruilla mitataan kerralla tuhansien geenien ilmentymistä.

Emmi Ylikoski

Psykoosilääkkeiden neurologiset haitat

Kroonista skitsofreniaa sairastavilla, vanhoja psykoosilääkkeitä saavilla potilailla on runsaasti liikehäiriöitä ja usein useampi liikehäiriö samanaikaisesti. Tutkimus vertaili ja arvioi eri mittauskeinojen käyttökelpoisuutta vanhojen psykoosilääkkeiden aiheuttamien neurologisten haittavaikutusten arvioinnissa.

Sven Janno

Itsetuhoisuuden trendit Itä-Suomessa

Väitöskirjatyössä on tutkittu suomalaisten alueellista itsetuhoisuutta. Itsemurha-ajatuksia kartoitettiin seurantatutkimuksella entisen Kuopion läänin alueella vuosina 1998-99. Lisäksi tutkittiin kaikki alueella kymmenen vuoden aikana (1988-97) tehdyt itsemurhat. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät itsemurha-ajatusten esiintyvyyteen ja pysyvyyteen sekä alueen itsemurhakuolleisuuden muutoksiin eri tutkimusasetelmissa (miesten itsemurhakuolleisuuden alueelliset erot, sukupuolten väliset erot, naisten itsemurhat ja alkoholi).

Tuula Pesonen

Kivetön sappirakon tulehdus osana tehohoitopotilaan monielinhäiriötä

Osalle tehohoitopotilaista kehittyy kriittisen sairauden tai vakavan vamman toipumisvaiheessa sappirakon tulehdus, vaikka rakossa ei olisikaan kiviä. Tämä ns. kivetön sappirakon tulehdus tunnetaan huonosti, sen diagnosointi on vaikeaa ja yhteisesti hyväksytyt hoitokäytännöt puuttuvat.

Jouko Laurila

Sikiön kasvuhäiriön ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutukset lapseen 12 vuoden iässä

Tutkimuksessa selvitettiin sikiön kasvuhäiriön (pienikokoisuus raskauden kestoon nähden syntymähetkellä) ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutuksia syntymänjälkeiseen kasvuun, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja lisämunuaisten toimintaan 12-vuotiailla lapsilla kahdessa seurantaryhmässä. Kysin lastenklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan sikiön kasvuhäiriö vaikutti lapsen myöhempään kasvuun siten, että ns. kasvuhäiriölapset olivat sekä viiden että 12 vuoden iässä merkittävästi lyhyempiä ja laihempia kuin normaalikokoisina syntyneet lapset.

Sirpa Tenhola

Entakaponi Parkinson-potilailla

Parkinsonin taudin tyyppioireita ovat vapina, lihasjäykkyys sekä liikkeiden hitaus ja jähmeys. Näiden katsotaan johtuvan pääasiassa dopamiinin puutostilasta aivojen tyvitumakkeiden alueella. Levodopa on tehokkain Parkinsonin taudin lääke. Se muuttuu aivoissa dopamiiniksi ja korvaa siis tämän puutostilaa. Koska lääke hajoaa varsin nopeasti elimistössä, lähinnä dopa-dekarboksylaasi- ja katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymien toiminnan seurauksena, alkaa aivojen dopamiinin määrä (ja potilaan toimintakyky) vaihdella lääkkeenottokertojen mukaan. Ilmiötä kutsutaan tilanvaihteluksi. Entakaponi estää COMT-entsyymin toimintaa ja hidastaa täten levodopan hajoamista. Se pidentää levodopan vaikutusaikaa tilanvaihteluista kärsivillä Parkinson-potilailla.

Jukka Lyytinen

IgA-nefropatian ennustetekijät

IgA-nefropatia (IgAN) on yleisin primaarinen glomerulonefriitti. On arvioitu, että kolmasosalle potilaista kehittyy dialyysihoitoon johtava munuaisten vajaatoiminta. Taudin eteneminen on yleensä hidasta ja sitä on vaikea ennustaa. Henoch-Schönleinin nefriittiä (HSN) pidetään IgAN:n systeemisenä muotona, se on harvinainen aikuisilla, ja siksi sen etenemistä on vieläkin vaikeampi ennustaa.

Virpi Rauta

Nefriini ja munuaisvaurio tyypin 1 diabeteksessa

Yleisin syy dialyysihoitoa vaativan kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kehittymiseen on diabeteksen lisäsairautena kehittyvä munuaisvaurio. Vaurion aiheuttama varhainen muutos ennen munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä on valkuaisaineiden vuoto virtsaan.

Petri Aaltonen

Suusyövän leikkaushoidon tulokset

Suusyöpä kuuluu maailman 10 yleisimmän syövän joukkoon, mutta Suomessa se on harvinaisempi. Se diagnosoidaan usein sen kasvettua paikallisesti laajaksi. Laajassa syöpäleikkauksessa syntyvä kudospuutos korjataan useimmiten vapaalla mikrokirurgisella kudossiirteellä. Siirteitä voidaan irrottaa useasta kohdasta kehoa ja niihin voidaan yhdistää mitä tahansa kudosta: ihoa, sidekudos- tai limakalvoa, lihasta, jännettä, luuta ja hermoa. Suun mutkikkaiden toimintojen säilyttäminen ennallaan syöpäleikkauksessa on haasteellista. Tutkimuksessa selvitettiin laajan suuontelon ja nielun syövän vuoksi leikatun ja kudossiirteen saaneen potilaan leikkaustulokset toiminnallista tulosta painottaen.

Mari Markkanen-Leppänen

Magneettikuvausmenetelmillä havaitaan muutoksia aivojen rakenteissa epilepsian kehittymisen ja ilmenemisen aikana

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ajan ja aivoalueen suhteen tapahtuvia muutoksia useissa epilepsiaan liittyvissä aivojen rakenteissa, kuten hippokampuksessa, mantelitumakkeessa ja talamuksessa, epilepsian kehitysvaiheen sekä varsinaisen epilepsian aikana. Tutkimuksessa käytettiin vakiintuneita magneettikuvausmenetelmiä sekä uutta mangaania tehosteaineena käyttävää menetelmää (MEMRI) ja T1rho-painotteista mittausta. Mangaania tehosteaineena käyttävällä menetelmällä pystytään havaitsemaan sekä hermoston toiminnan että anatomisten häiriöiden aiheuttamia muutoksia hermoradoissa yhtä aikaa. T1rho-kuvantaminen on aiemmin todettu herkäksi magneettikuvausmenetelmäksi aivoverenvuotohäiriöiden tunnistamisessa koe-eläimillä, ja nyt sitä hyödynnettiin ensimmäisen kerran epilepsiamallissa. Magneettikuvausten tuloksia verrattiin pitkäaikaiseen videoituun aivosähkökäyrämittaukseen sekä histologisiin värjäyksiin.

Jaak Nairismägi