Masennuspotilaiden hoidon seuranta ontuu

Vuonna 1996 Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto ja Hyksin Peijaksen sairaalan psykiatrian tulosyksikkö käynnistivät laajan erikoissairaanhoidon potilaita käsittävä depressiotutkimuksen (Vantaa Depression Study). Väitöskirjan aineisto ja tulokset perustuvat tähän tutkimuskokonaisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti hoidon toteutumiseen ja depressioon liittyviä työ- ja toimintakyvyn häiriöitä ja niiden riskitekijöitä.

Heikki Rytsälä

Solunsisäiset signaalinvälitysmekanismit sydämen vajaatoiminnan synnyssä

Sydämen vajaatoiminta on tehokkaista lääkkeistä huolimatta edelleen varsin huonoennusteinen oireyhtymä ja merkittävä kuolemansyy. Vajaatoiminta voi seurata toksisten tekijöiden vaikutuksesta tai perinnöllisestä syystä, mutta useimmiten sen aiheuttaa sydäninfarkti tai kohonneesta verenpaineesta johtuva liiallinen mekaaninen kuormitus. Solutasolla vajaatoiminnan syntymekanismit tunnetaan melko hyvin. Sen sijaan solunsisäisten signaalinvälitysjärjestelmien muutoksista sydämen vajaatoiminnan synnyssä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, eikä niihin suoraan vaikuttavia lääkehoitoja ole olemassa. p38-kinaasi, JNK ja ERK muodostavat ns. mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien perheen. Nämä kolme proteiinikinaasia ovat konservoituneita solunsisäisiä signaalinvälitysmolekyylejä, jotka säätelevät useiden solutyyppien jakautumista, erilaistumista ja kasvua. GATA-4 on puolestaan mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien kohdemolekyyli ja sydämen geeniekspression tärkeä säätelijä.

Olli Tenhunen

Ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja keuhkojen puolustusentsyymien ilmeneminen keuhkokudoksen sairauksissa

Keuhko altistuu korkeammalle hapen osapaineelle kuin monet muut kudokset. Useat ympäristön epäpuhtaudet, esimerkiksi tupakansavu ja otsoni, lisäävät elimistön soluissa kudoksia tuhoavien happiradikaalien tuotantoa, jolloin keuhkojen puolustusmekanismi pettää ja seurauksena on kudosvaurio. Keuhkokudoksen sairauksien kirjo on laaja käsittäen homepölykeuhkon, sarkoidoosin ja ennusteeltaan huonommat keuhkokudoksen tulehdukset, joiden tarkkaan diagnoosiin päästään epätyypillisissä tapauksissa vain keuhkokoepalan avulla. Lisäksi tiettyihin keuhkokudoksen tulehduksiin liittyy vakavia äkillisiä pahenemisvaiheita, joiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan huonosti.

Leena Tiitto

Kaksi uutta lasten aivosairautta

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, millaisia uusia sairauksia löytyy lapsipotilailta, joilla magneettikuvaus paljastaa muutoksia aivojen valkeassa aineessa. Valkean aineen sairaudet ovat harvinaisia, usein perinnöllisiä ja oireiltaan eteneviä. Useita uusia sairauksia on tunnistettu magneettikuvauksen yleistyttyä, mutta edelleen yli puolet muutoksista jää vaille selitystä.

Tarja Linnankivi

Eri hoitomuotojen vaikutukset pään ja kaulan alueen syövässä

Uusia pään ja kaulan alueen syöpätapauksia diagnosoidaan maailmassa arviolta yli 600 000 tapausta vuosittain. Suomessa pään ja kaulan alueen syöpien osuus kaikista syövistä on 2,5 %, mutta osissa Aasiaa ja Ranskaa ne muodostavat 10-30 % kaikista syövistä.

Kaisa Erjala

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen nukutetaan?

Väitöskirjatutkimuksessa yhteensä 35 nuorta, tervettä miestä nukutettiin tai rauhoitettiin erilaisia nukutusaineita käyttäen. Nukutuksen aikana aivojen verenvirtauksessa ja aineenvaihdunnassa tapahtuvia muutoksia tutkittiin PET-kuvauksella ja aivojen sähköistä toimintaa seurattiin EEG:n avulla. Näitä menetelmiä käyttäen pyrittiin selvittämään, mitkä aivojen alueet ovat merkittävässä roolissa tajuttomuuden synnyssä ja miten EEG:ssä havaitut muutokset ovat yhteydessä tajunnan tason heikkenemiseen.

Anu Maksimow

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen biologinen tausta

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta SAV-potilasta, joista lähes puolet menehtyy. Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän, noin 2 % väestöstä.

Juhana Frösén

Lasten huimaus on luultua yleisempää, mutta harvoin vaarallista

Lasten huimaus on yleisempää kuin on luultu. Koska huimaus on hyvänlaatuista ja asettuu usein itsestään, vain pieni osa lapsista tulee hoitoon. Lapset tai heidän vanhempansa osaavat usein kertoa syyn huimauskohtaukseen. Lasten huimaus on haastavaa korvalääkäreille ja lastenneurologeille, jotka ovat avainasemassa potilaita hoidettaessa. Erotusdiagnostisia mahdollisuuksia on paljon, ja huimauksen syy voi olla mikä tahansa, ortostaattisesta hypotensiosta ja aivokasvaimeen. Koska syitä on runsaasti, on tärkeää tutkia lapsi järjestelmällisesti. Näin vältetään turhia tutkimuksia ja saadaan oikea diagnoosi.

Riina Niemensivu

Probioottikäyttö ei ole lisännyt maitohappobakteerin aiheuttamien verenmyrkytysten määrää

Ruoansulatuskanavan sekä urogenitaalialueen normaaliflooraan kuuluvat maitohappobakteerit eli laktobasillit ovat grampositiivisia sauvoja. Maitohappobakteereja käytetään myös laajalti elintarviketeollisuudessa ja ravintolisänä. Vaikka niiden taudinaiheuttamiskyvyn oletetaan olevan heikko, on niiden aiheuttamia verenmyrkytyksiä kuvattu, erityisesti potilasryhmillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko probioottisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) lisääntynyt käyttö lisännyt väestötasolla laktobasillien aiheuttamia verenmyrkytyksiä ja tutkia niiden kliinistä taudinkuvaa.

Minna Salminen

Lastenreuman aiheuttamia kasvuhäiriöitä kannattaa korjata jo kasvuiässä

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epifyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Eerik Skyttä

Lasten keuhkokuume tänään

Keuhkokuume on tavallinen lasten sairaus kaikkialla maailmassa: arvioiden mukaan kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain keuhkokuumeeseen. Kuolleisuus keuhkokuumeeseen on pienentynyt kehittyneissä maissa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa keuhkokuumeeseen kuolee vuosittain vain muutamia lapsia. Tästä huolimatta keuhkokuume on edelleen lääketieteellinen ja kansantaloudellinen ongelma myös kehittyneissä maissa.

Taina Juvén

Keisarileikkausanestesian äidille aiheuttaman verenpaineen laskun lääkehoito riskiraskauksissa

Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat fenyyliefriinin käyttöä äidille keisarileikkausanestesiaan liittyvän verenpaineen laskun lääkehoitona, mutta fenyyliefriiniä on tutkittu vain normaaliraskauksissa suunnitellusti tehtyjen keisarileikkausten yhteydessä. Kuitenkin suuri osa keisarileikkauksista tehdään sikiön kärsiessä synnytyksen aikana äkillisesti kehittyneestä tai istukan vajaatoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lammasmallin avulla hapenpuutteelle altistuneiden sikiöiden verenkiertovasteita äidin verenpaineen laskun hoitoon käytetylle efedriinille ja fenyyliefriinille.

Tiina Erkinaro

Liikunnasta ja kirkasvalosta helpotusta talviapeuteen

Säännöllinen liikunta vaikuttaa väestötutkimusten perusteella olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Masennuspotilailla liikuntahoidolla on saatu myönteisiä tuloksia. Kirkasvalo on tehokas hoito talvimasennuspotilailla, ja se helpottaa myös lievempää, säännöllisesti talvisin toistuvaa kaamosoireilua.

Sami Leppämäki

Keskosen keuhkovaurioiden synty

Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on pienen keskosen krooninen keuhkosairaus, joka kehittyy arviolta joka neljännelle syntyessään alle 1 500 grammaa painavista vauvoista. Sairaus on tavallisin niillä keskosilla, jotka ovat olleet happi- ja hengityskonehoidossa syntymänsä jälkeen keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvan hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) vuoksi. Keuhkojen varhaisella tulehduksellisella reaktiolla uskotaan olevan merkittävä osuus BPD:n synnyssä. Tulehduksen kroonistuessa keuhkorakkularakenteet vaurioituvat ja keuhkoihin alkaa muodostua arpikudosta ja samalla kudoksen normaali kasvu ja kehitys häiriintyvät.

Katariina Cederqvist

Pitkän QT:n oireyhtymän aiheuttama rytmihäiriöherkkyys

Pitkän QT:n oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, johon liittyy vakavia sydämen rytmihäiriöitä Oireyhtymä voi tunnistamattomana tai hoitamattomana johtaa odottamattomaan äkkikuolemaan. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 2 000 pitkän QT:n oireyhtymää sairastavaa potilasta.

Kristian Paavonen

Hormonihoito ja osteoporoosilääke iäkkäillä naisilla

Valtaosa naisten osteoporoosin aiheuttamista murtumista sattuu yli 65-vuotiaille. Tämän ikäryhmän luuaineenvaihduntaa on huonosti tutkittu, sillä kiinnostus on kohdistunut 50-60-vuotiaisiin. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta eri tavoin luuta vahvistavaa hoitoa 65-vuotiaiden ikäryhmässä. I vaihe oli satunnaistettu, prospektiivinen kaksoissokkotutkimus, jossa verrattiin 2 vuoden ajan käytetyn estrogeeni-progestiinihoidon ja alendronaatin vaikutusta yksin tai yhdessä luuntiheyteen ja aineenvaihduntaan sekä eri terveysparametreihin 65-80-vuotiailla naisilla (n = 90), joilla oli todettu osteoporoosi ja jotka jo ikänsä vuoksi kuuluivat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Selvitimme hoidon vaikutusta suun terveyteen sekä verisuonitautien riskitekijöihin. II vaiheessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin estrogeenin vaikutusta iäkkäiden naisten elämänlaatuun.

Sirpa Eviö

Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola