Ihmisen papilloomavirus ja kohdunkaulan syöpä

Valtaosa naisista saa genitaalialueen HPV-infektion jossain elämänsä vaiheessa, mutta vain harvoille kehittyy tämän viruksen aiheuttama kohdunkaulan syöpä. Suurin osa HPV-infektioista paranee vuoden tai puolentoista kuluessa. HPV-infektion lisäksi syövän syntyyn tarvitaan muita altistavia tekijöitä, jotka voivat olla ympäristöperäisiä, liittyä ihmisen vastustuskykyyn ja elintapoihin sekä viruksen omiin ominaisuuksiin. Näitä virukseen liittyviä ominaisuuksia ovat viruksen kyky mennä pysyvästi osaksi ihmisen perimää (integraatio), infektoivan viruksen suuri määrä ja infektion kroonistuminen. Näitä tekijöitä voitaisiin ehkä käyttää ennusteellisina tekijöinä erottamaan vaaralliset HPV-infektiot harmittomista infektioista.

Satu-Maria Kulmala

Picornavirus HPEV1

Picornavirusen är en stor familj av små RNA-virus utan yttre membran. De kanske mest kända picornavirusen är poliovirusen, men till gruppen hör även rhinovirusen, som ger upphov till de flesta febersnuvor, enterovirusen som orsakar neurologiska, respiratoriska och gastrointestinala symptom samt hepatit A-virus. Bland familjemedlemmarna finns även djurpatogener.

Camilla Isaksson

Hedelmöityshoitoihin liittyvät lievät raskausriskit eivät ole yhteydessä lapsettomuuden syyhyn

Koeputkihedelmöityshoito sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoitokeinoksi. Nykyään vuosittain lähes 3 % Suomessa syntyneistä lapsista on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla.

Piia Poikkeus

D-vitamiinin puute altistaa rasitusmurtumille

Urheilijoilla ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä esiintyvä rasitusmurtuma syntyy yleensä silloin, kun luun kuormituksen kesto ylittyy varsinkin jyrkässä nousujohteisessa ja liian nopeatahtisessa harjoittelussa. Luun vaurioituessa muodostuu mikromurtumia, joiden paranemista rasitus saattaa estää. Rasituksen seurauksena vaurio voi myös laajentua ja lopulta johtaa varsinaiseen luun murtumaan. Yleensä rasitusmurtumat paranevat hyvin riittävällä levolla ja kuormituksen vähentämisellä. Kuitenkin tiettyihin rasitusmurtumiin, kuten reisiluunkaulan murtumiin, liittyy riski murtuman dislokaatiosta, mikä pahimmillaan voi johtaa pysyvään invaliditeettiin. Rasitusmurtumien ehkäisy ja varhaisdiagnostiikka ovatkin ensisijaisen tärkeitä. Rasitusmurtumien diagnostiikka perustuu pääasiassa potilaan taustatietoihin sekä erilaisiin radiologisiin kuvantamismenetelmiin. Kliiniset tutkimukset ovat epävarmoja ja laboratoriodiagnostiikka puuttuu.

Juha-Petri Ruohola

Ulkustaudin epidemiologia

Ruoansulatuskanavan yläosan sairauksien tutkimisen kultaisena standardina pidetään endoskooppista tutkimusta, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä on käytetty harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkustaudin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä aikuisväestössä ja arvioitiin esofagogastroduodenoskopian käyttöä epidemiologisessa tutkimuksessa.

Pertti Aro

Refluksioireet yleisiä ruotsalaisella aikuisväestöllä

Tutkimuksessa selvitettiin ruokatorven refluksitaudin, erosiivisen esofagiitin, Barrettin ruokatorven ja eosinofiilisen esofagiitin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä ruotsalaisessa aikuisväestössä ja arvioitiin hankalien refluksioireiden esiintymistä ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jukka Ronkainen

Skitsofrenian taudinkulku ja ennuste

Skitsofrenian taudinkulkua ja ennustetta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Taudinkulun arvioinnissa käytettiin mm. oireiden määrää, psykiatrisen hoidon tarvetta, sosiaalista toimintakykyä ja työkykyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä varhaiseen kehitykseen ja sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat skitsofrenian ennusteeseen. Tutkittavat henkilöt olivat tutkimushetkellä noin 35-vuotiaita ja he olivat olleet sairaana keskimäärin 10 vuotta.

Erika Lauronen

Rotavirusinfektiot eivät aiheuta nuoruustyypin diabetesta

Rotavirus on tavallinen lasten vatsataudin aiheuttaja. Suurelle osalle tutkituista lapsista kehittyi ensimmäisten elinvuosien aikana rotavirusvasta-aineita sairastetun rotavirusinfektion merkkinä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että rotavirusvasta-aineiden lisääntymisen yhteydessä lapsilla syntyy usein myös soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan. Lapsilla soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan oli nopeasti ohimenevä, mutta terveillä aikuisilla todettiin vahvoja soluvälitteisiä immuunivasteita rotavirusta kohtaan, ilmeisesti toistuvien infektioiden seurauksena.

Miia Mäkelä

Selän välilevytaudin perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selän välilevytaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja lähestyttiin useasta näkökulmasta. Ensimmäisessä osatyössä kaikki tunnetut geneettiset välilevytaudin riskitekijät analysoitiin 165 pitkäaikaisessa tärinäaltistuksessa olleelta veturinkuljettajalta sekä 69 konttorityöntekijältä. Tutkimuksen mukaan tärinäaltistus lisäsi merkittävästi selän välilevytaudin riskiä. Lisäksi yksittäisistä geneettisistä variaatioista IL-1A-geenin promoottorimuutos oli yhteydessä oireisuuteen. Tulehdusvälittäjäaineet ovat tärkeällä tavalla mukana taudin synnyssä välittämällä kipua ja tulehdusta.

Iita Daavittila

Lihavuus saattaa altistaa masennukselle

Väitöstutkimuksessa selvitettiin syntymäpainon, kuukautisten alkamisiän, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä masennukseen yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Lihavuuden yhteyttä masennukseen tutkittiin sekä pitkittäis- että poikkileikkausasetelmassa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko lihavuus 14-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana, ja onko lihavuus 31-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana. Lihavuutta mitattiin sekä painoindeksin että keskivartalolihavuuden avulla. Tutkittavat olivat tutkimushetkellä 31-vuotiaita nuoria aikuisia. Masennusta arvioitiin masennusoirekyselyn avulla; lisäksi kysyttiin, oliko lääkäri todennut aiemmin masennusta sekä oliko tutkittavilla käytössä masennuslääkkeitä.

Anne Herva

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Puhjennut aivovaltimoaneurysma on tärkein lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) aiheuttaja. Primaarivuodon jälkeen tärkein potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä on uusintavuoto. Tämän estämiseksi on aneurysma eristettävä verenkierrosta mahdollisimman nopeasti vuodon jälkeen, koska hoitamattomista aneurysmista jopa puolet vuotaa uudelleen lähikuukausien aikana.

Juha-Matti Isokangas

ASA ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu sairauden riskitekijöiden vähentämiseen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verihiutaleiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja verihiutaleilla onkin keskeinen rooli veritulpan muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun käynnistymisessä.

Aino Lepäntalo

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiot ja niiden diagnostiikka

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilailla infektiot ovat yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta. Infektioiden aiheuttajakirjo on laaja, joten hyvät diagnostiset menetelmät ovat välttämättömiä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin bronkoskopian käyttökelpoisuutta keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiodiagnostiikassa, verrattiin sytomegalovirusinfektioiden (CMV) osoittamismenetelmiä näissä potilasryhmissä sekä tutkittiin ihmisen herpesvirusten 6 ja 7 (HHV-6 ja HHV-7) esiintymistä ja merkitystä keuhkonsiirtopotilailla.

Juho Lehto

Aivojen toiminnan kuvantaminen magnetoenkefalografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa. Sen ajallinen erotuskyky on parempi kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaavan toiminnallisen magneettikuvauksen (TMK). Toiminnallisella magneettikuvauksella on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Näitä kahta menetelmää käytettiin terveiden koehenkilöiden ja neurokirurgisten potilaiden aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamiseen paikannustuloksen yhteneväisyyden selvittämiseksi. Aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta luotiin malli käyttäen TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:lla mitattujen aivojen magneettisten vasteiden mallinnuksessa. Neurokirurgisten potilaiden kuvantamistuloksia verrattiin leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen.

Antti Korvenoja

Kohti kohdunkaulan syövän täsmähoitoa

Kohdunkaulan syöpäsoluja voidaan herkistää solunsalpaajahoidolle estämällä vain näissä soluissa runsaasti esiintyvän papilloomaviruksen (HPV) E6-proteiinin toimintaa. E6-proteiini saa aikaan solun p53-kasvunrajoiteproteiinin hajoamisen. Normaaleissa soluissa p53 voi laukaista apoptoosin, mikäli solu uhkaa muuntua syöpäsoluksi tai siihen kohdistuu vakavia vaurioita, kuten solunsalpaajahoidossa. Kohdunkaulan syöpäsoluissa toimivaa p53:a on erittäin vähän E6-välitteisen hajottamisen vuoksi.

Riku Koivusalo

Sydämensiirtopotilaan selviytymistä voidaan parantaa geeniterapialla

Sydämensiirto on monesti ainoa hoitomuoto loppuvaiheen sydäntautia sairastavalle, mutta ongelmana on usein huono pitkäaikaisselviytyminen. Pääsyy tähän on sydänsiirteeseen nopeasti kehittyvä valtimokovettumistauti. Se johtuu siirteen verisuonten huonosti säädellystä korjausreaktiosta, johon kuuluu oleellisesti verisuonen endoteelin ja sitä ympäröivien sileälihassolujen epänormaali toiminta. Aktivoituneet endoteelisolut lisäävät sydänsiirteen tulehdusta. Sileälihassolut ja niiden kantamuodot kerääntyvät vaurioituneen sepelvaltimon endoteelinalaiseen kerrokseen ja tukkivat lopulta valtimon.

Antti Nykänen

Käsitteiden horjuvuus vaikeuttaa hoitosuositusten käyttöönottoa

Hoitosuositusten määrä on kasvanut huimasti näyttöön perustuvan lääketieteen vankistumisen myötä. Kun tutkimustietoa on arvioitu kriittisesti, on samalla haluttu varmistaa, että käytännön lääkärillä on käytössään tuoreimmat tutkimustiedot. Hoitosuositusten vaikutus hoitokäytäntöihin on kuitenkin ollut hyvin vähäinen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voisiko hoitosuositusten vähäinen vaikuttavuus johtua näyttöön perustuvan lääketieteen ja yleislääkärin työn lähtökohtien käsitteellisistä eroavaisuuksista.

Juho Nummenmaa

Tukostaipumus lisää toistuvan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä

Raskaus lisää terveelläkin naisella laskimotukoksen riskiä, ja kehittyneissä maissa laskimotukos tai keuhkoveritulppa onkin nykyään yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin aluksi pienimolekyylisen hepariinin turvallisuutta ja tehoa laskimotukoksen hoidossa raskauden aikana. Vertailuvalmisteena oli perinteisesti käytetty fraktioimaton hepariini.

Veli-Matti Ulander

Munuaisvaurio anestesian ja leikkauksen yhteydessä

Anestesiassa käytetyt lääkkeet ja kirurgiset toimenpiteet voivat vaikuttaa munuaisiin ja munuaisten toimintaan. Kliinisessä käytössä olevat munuaisvaurion ja -toiminnan mittarit, kuten kreatiniini ja urea, ovat epäherkkiä ja niitä käytettäessä pienet muutokset munuaistoiminnassa jäävät huomaamatta.

Merja Laisalmi

Histamiini eosinofiiliapoptoosin säätelyssä

Eosinofiilinen tulehdus on tärkeä tekijä astman ja allergisten sairauksien synnyssä. Myös tulehdussoluista allergeenialtistuksen jälkeen vapautuva histamiini on olennainen allergiaoireiden kehittymisessä. Apoptoosia pidetään keskeisenä mekanismina, jonka avulla tulehdussoluja poistuu kudoksista ja tulehdus lievittyy. Tässä väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin histamiinin ja antihistamiinien merkitystä eosinofiilisten valkosolujen apoptoosin säätelyssä. Vapaaehtoisten henkilöiden verestä eristettyjä eosinofiilejä viljeltiin koeolosuhteissa, jonka jälkeen apoptoosia arvioitiin eri menetelmillä.

Hannele Hasala