Tehohoitoalkuinen infektio lisää hoidon kustannuksia ja potilaan kuoleman riskiä

Hoidon aikana kehittyvät infektiot ovat tehohoitopotilailla yleisempiä kuin muilla sairaalahoidossa olevilla potilailla. Infektioiden esiintyvyyttä ja merkitystä ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty. OYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 14 kuukauden aikana tehohoidossa vähintään 48 tuntia olleen 335 potilaan yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista sairauksista, tulovaiheen sairauden vaikeusasteesta sekä potilaille tehohoitoon tullessa että sen aikana kehittyneistä infektioista. Samalla kartoitettiin resurssien käyttöä, sairaalahoidon tuloksia, pitkäaikaiskuolleisuutta ja potilaiden hoidon jälkeistä elämänlaatua.

Pekka Ylipalosaari

Kasvainmerkkiaineet rintasyövän ennusteellisina tekijöinä

Klassiset ennustetekijät, kuten kasvaimen koko ja kainalon imusolmukemetastaasien löytyminen, kuvastavat rintasyövän uusiutumisriskiä ja lääkkeellisten liitännäishoitojen tarvetta paikallishoitojen jälkeen. Nykyisin useimmat kasvaimet havaitaan taudin alkuvaiheessa, jolloin näiden klassisten ennustetekijöiden käyttöarvo on rajallinen. Kliinisessä työssä olisi lisäksi tarpeen löytää uusia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida käytettävissä olevien hoitojen tehokkuutta.

Eeva Rahko

Vasemman kammion toiminta vastasyntyneillä lapsilla

Syntymähetkellä sikiön verenkierto muotoutuu täysin uudelleen. Tämä prosessi muuttaa merkittävästi sydämen vasemman kammion esi- ja jälkikuormaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin vastasyntyneen vasemman kammion systolista ja diastolista toimintaa toistetuilla sydämen kaikukuvauksilla prospektiivisesti 3-5 päivän iästä 6 kk:n ikään. Tutkimusaineistona oli 25 tervettä täysiaikaista ja 27 ennenaikaista vastasyntynyttä, 18 hyvässä tasapainossa olevan diabeetikkoäidin lasta sekä 28 sellaista vastasyntynyttä, joilla oli fysiologisesti tai patologisesti avoin valtimotiehyt.

Andrea Kozák-Bárány

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä tulisi seuloa erityisesti vakavasti masentuneilta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli erittäin huonosti tunnistettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: niistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista, jotka tarvitsivat akuutisti hoitoa, 39 % ei ollut koskaan saanut oikeaa kliinistä diagnoosia. Erityisesti tyypin II häiriötä sairastavat potilaat ja naiset olivat huonommin tunnistettuja. Tunnistaminen näytti tapahtuvan perustuen ajankohtaisesti ilmeneviin ns. klassisiin eli maanisiin tai psykoottisiin oireisiin erityisesti sairaalahoitoa vaativissa jaksoissa. Näyttää että mielialahäiriö diagnosoitiin perustuen ajankohtaiseen oirekuvaan, unohtaen pitkittäisanamneesin merkitys.

Outi Mantere

Lääkeaineiden vaikutuksia AA-rottien alkoholin juomiseen

Väitöstutkimuksessa tutkittiin erilaisten lääkehoitojen vaikutuksia runsaan alkoholin juomisen eläinmallina käytettävien AA-rottien (Alko, Alcohol) alkoholin juomiseen. Tutkimuksissa käytettiin Suomessa yli 40 vuotta sitten alkoholin juomisen tutkimiseen kehitettyä AA-rottakantaa. AA-rottien ajatellaan mallintavan perinnöllistä taipumusta runsaaseen alkoholin juomiseen. Tutkimuksessa AA-rotat joivat alkoholia ajallisesti rajoitetun juomisen tutkimusasetelman mukaisesti. Tämän tutkimusasetelman ajatellaan tarjoavan mahdollisuuden tutkia lääkeaineiden vaikutuksia ehdollistuneeseen alkoholin juomiseen.

Kimmo Ingman

Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvät infektiot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on keskeinen osa niiden ehkäisyä. Suomessa sairaalat ovat voineet osallistua vapaaehtoiseen Kansanterveyslaitoksen valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) vuodesta 1999 lähtien. Tässä väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin SIRO-seurannassa todettuja leikkausalueen infektioita ja niiden riskitekijöitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksien ja reisiluun murtumien leikkauksien jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurantatietojen laatua ja leikkauksen jälkeisten tekonivelinfektioiden kokonaismäärää Suomessa.

Kaisa Huotari

Refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitauti on aikuisväestössä erittäin yleinen; arvioiden mukaan 11-25 %:lla aikuisväestöstä länsimaissa on viikoittaisia oireita. Taudin oireet uusiutuvat herkästi ja potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista lääkitystä oireiden hoitoon. Kohtalaisen tai vaikean refluksitaudin leikkaushoidoksi on nykyään vakiintunut laparoskooppisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatioleikkaus. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kirurgian osuutta refluksitaudin hoidossa sekä arvioitiin refluksitaudin leikkaushoidon tuloksia useasta näkökulmasta. Väitöskirjatyössä suoritettiin 1990-luvun alkupuolella avoimeen ja laparoskooppiseen fundoplikaatioleikkaukseen satunnaistettujen potilaiden kontrollitutkimus eri leikkaustekniikoiden myöhäisvaiheen tulosten selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin leikkaushoidon osuutta kurkunpääoireisten potilaiden hoidossa sekä arvioitiin kirurgin laparoskooppisen fundoplikaatioleikkauskokemuksen vaikutusta leikkaustuloksiin.

Paulina Salminen

Paksu- ja peräsuolisyövän molekyyligeneettinen tausta

Monien paksu- ja peräsuolen syöpäoireyhtymien taustalla olevat geenivirheet on jo tunnistettu; esimerkkejä näistä harvinaisista oireyhtymistä ja alttiusgeeneistä ovat periytyvä ei-polypoottinen oireyhtymä (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (APC), MYH-polypoosi (MYH), Peutz-Jeghersin oireyhtymä (LKB1), juveniili polypoosi (SMAD4, BMPR1A) ja Cowdenin oireyhtymä (PTEN). Alttiusgeenien löytäminen on johtanut oireyhtymien tarkempaan luokitteluun ja avannut mahdollisuudet ennakoivalle geenitestaukselle ja syövän seulonnalle, minkä on todettu vähentävän merkitsevästi syöpäkuolleisuutta. Periytyvien syöpämuotojen tutkimus on myös tuonut keskeistä uutta tietoa yleiseen syöpätutkimukseen. Osa suvuista jää kuitenkin edelleen ilman diagnoosia geenitestauksen jälkeen. Onkin mahdollista, että taustalta löytyy vielä uusia suuren tai pienen riskin alttiusgeenejä, ja niitä pyrittiin tunnistamaan tässä tutkimuksessa.

Pia Alhopuro

Vasenkätisyydelle altistava geenimuoto tunnistettiin

Väitöskirjassa kuvataan kaksi ennestään tuntematonta geeniperhettä, jotka yhteensä käsittävät kuusi geeniä. Yksi tutkimuksen kiinnostavista tuloksista oli ensimmäisen vasenkätisyyteen liittyvän geenimuutoksen tunnistaminen; tämä tapahtui yhteistyössä Oxfordin yliopistossa työskentelevän tohtori Clyde Francksin kanssa. LRRTM1-geeni toimii aktiivisesti niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Oletus on, että LRRTM1-geeni ohjaa osaltaan vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi.

Juha Laurén

Suun ja nielun alueen syöpien hoitomuodot

Väitöstutkimuksessa arvioitiin suuontelon, suunielun ja alanielun levyepiteelikarsinooman nykyisiä hoitomuotoja, hoidon tuloksia sekä ennusteellisia tekijöitä. Suun ja nielun alueen syövät ovat huomattavasti lisääntyneet sekä naisilla että miehillä viime vuosikymmeninä. Tärkeimmät riskitekijät tämän syövän synnyssä ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Erityisesti naisilla kielisyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut, vaikka heillä usein ei ole perinteisiä riskitekijöitä. Nuorten suun ja nielun syövät ovat lisääntymässä, kuten muussakin väestössä.

Marjaana Luukkaa

Akillesjänteen pidentyminen leikkauksen jälkeen ennustaa huonompaa hoitotulosta

Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepeämät ovat lisääntyneet merkittävästi 20 viime vuoden aikana. Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Useimmiten repeämä sattuu ilman edeltäviä oireita, ja niinpä sen ehkäisy on vaikeaa. Nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä leikkausta pidetään ensisijaisena hoitona, kun taas iäkkäämpien fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoitaa myös konservatiivisesti. Leikkauksenjälkeinen hoito on kehittymässä. Kuuden viikon kipsihoidon rinnalle on yleistymässä nilkan varhaisliikkeen salliva jälkihoito.

Jarmo Kangas

Opioidien vaikutukset hengitykseen ja verenkiertoon

Opiodit ovat laajassa käytössä vaikean kivun hoidossa. Opioidien asianmukaista käyttöä on kuitenkin rajoittanut pelko niiden aiheuttamasta hengityslamasta. Näitä hengitysvaikutuksia on aiemmin tutkittu varsin runsaasti ja tulokset näistä tutkimuksista ovat osin ristiriitaisia. Hengitysvaikutusten lisäksi opiodeilla on vaikutuksia myös verenkiertoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri opioidien itsenäisiä vaikutuksia hengitykseen ja verenkiertoon.

Leena Mildh

Syöttösolut endoteelieroosioiden synnyssä

Yli 40 % kaikista kuolemista Suomessa on ateroskleroosin aiheuttamia. Ateroskleroosin komplikaatiot syntyvät suonen sisäseinämää verhoavan endoteelin irrotessa (eroosio) tai ateroskleroottisen plakin rasvaytimen päällä olevan sidekudoskaton revetessä (ruptuura). Sekä eroosion että ruptuuran seurauksena syntyy verihyytymä. Eroosiot aiheuttavat jopa 40 % kaikista aterotromboottisista äkkikuolemista ja 25 % aterotromboottisista kuolemista. Eroosioiden merkitys kuolemansyynä ruptuuroihin verrattuna on korostunut nuorissa ikäryhmissä, naisilla ja tupakoitsijoilla.

Mikko Mäyränpää

Nitroksyylin neurotoksisuus

Typpioksidin (NO) ja sen hapetustuotteiden biologisia ominaisuuksia on tutkittu laajalti viime vuosikymmeninä, ja niiden on osoitettu osallistuvan elimistön normaalin toiminnan säätelyyn. Toisaalta NO:n tai sen johdoksien tuotanto on lisääntynyt lukuisissa elimistön kannalta haitallisissa tiloissa, kuten ALS:n ja Parkinsonin taudin kaltaisissa hermostorappeumasairauksissa. Toisin kuin NO:n ja sen hapetustuotteiden ominaisuuksia, NO:n pelkistyneen muodon, nitroksyylin (HNO/NO-), biologisia ominaisuuksia ei ole juurikaan kartoitettu. NO:hon verrattuna nitroksyyli on erittäin reaktiivista, mikä vaikeuttaa sen mittaamista eikä tänä päivänä tiedetä varmuudella muodostuuko sitä elimistössä vai ei. Koeputkiolosuhteissa on osoitettu NO:ta normaalisti tuottavan typpioksidisyntaasin pystyvän tuottamaan myös nitroksyyliä. Koska varmuutta nitroksyylin tuotannosta elimistössä ei ole, joudutaan kokeellisissa tutkimuksissa käyttämään nitroksyyliä vapauttavaa yhdistettä, kuten Angelin suolaa.

Antti J. Väänänen

Psyykkiset oireet ovat yhteydessä verenkiertoelimistön toimintaan

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin autonomisen hermoston toimintaa kuvastavaa sykkeen ja verenpaineen lyöntivaihtelua keski-ikäisillä henkilöillä. Erityisesti selvitettiin lyöntivaihtelun yhteyksiä elämäntapoihin, psyykkisiin tekijöihin, fyysiseen kuntoon, kohonneeseen verenpaineeseen sekä muihin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.

Raine Virtanen

Alkion urogenitaalijärjestelmän kehitys

Alkion urogenitaalijärjestelmä vastaa aikuisen sukuelin-, lisämunuais- ja munuaisaiheen kehityksestä. Kehityksen taustalla ovat solujen tuottamat viestit alkion epiteeli- ja mesenkyymikudosten välillä, mutta signaalit on vielä huonosti tunnettuja. Yleisesti tiedetään, että kudoskerrosten keskustelusta vastaa solun kasvua ja erilaistumista säätelevät kasvutekijät ja näiden toimintaa vastavaikuttavat solun sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sprouty- (Spry) ja Cerberus (Cer) -proteiinit ovat tällaisia alkioiden solujen tuottamia proteiineja, joista Spry estää solukalvon läpäisevän reseptorin tyrosiinikinaasin toimintaa, kuten FGF-reseptorin toimintaa, kun taas Cer-proteiini on solun erittämä diffundoituvien Nodal-, BMP- ja Wnt-kasvutekijöiden vastavaikuttaja.

Lijun Chi

Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri itsemurhariski

Tutkimus on osa etenevää seurantatutkimusta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Jorvi Bipolar Study). Tutkimusta varten seulottiin 1 630 iältään 18-59-vuotiasta potilasta käyttäen Mood Disorder Questionnaire (MDQ) -mielialahäiriökyselyä. Kyselyn perusteella positiivisiksi osoittautuneet 490 potilasta haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 191 potilasta. Näillä oli diagnosoitavissa meneillään oleva kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, josta myöhemmin käytetään myöhemmin nimeä indeksijakso.

Hanna Valtonen

Herpesvirus HHV-6 elinsiirtopotilailla

Hylkimisreaktio ja infektiot ovat maksansiirtopotilaiden merkittävimpiä komplikaatioita. Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) aiheuttaa vauvarokon varhaislapsuudessa, ja se jää muiden herpesvirusten tavoin primaari-infektion jälkeen elimistöön piileväksi ja voi aktivoitua elinsiirron yhteydessä. HHV-6 kuuluu beetaherpesviruksiin yhdessä läheisten sukulaistensa sytomegaloviruksen (CMV) ja ihmisen herpesvirus 7:n (HHV-7) kanssa. CMV:n merkitys suorien ja epäsuorien komplikaatioiden aiheuttajana elinsiirtopotilailla on tunnettu, mutta HHV-6:n ja HHV-7:n merkityksestä tiedetään vähemmän.

Maiju Härmä

Uutta tietoa Klinefelterin oireyhtymästä voidaan hyödyntää hoidossa

Klinefelterin oireyhtymän (KS) aiheuttama ylimääräinen X-kromosomi on tavallisin miehen lapsettomuuteen johtava kromosomipoikkeavuus. Noin joka 600. vastasyntyneeltä pojalta löytyy tällainen kromosomisto. Oireyhtymään liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja lasten saamista on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Uudet avusteiset lisääntymishoidot ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kivesten tuhoutumiseen johtavia mekanismeja.

Anne Wikström