Diabeteslääke pioglitatsonin yhteisvaikutukset

Aikuistyypin diabetesta sairastavat potilaat joutuvat usein käyttämään monia lääkkeitä samanaikaisesti ja ovat siten erityisen alttiita lääkeaineiden haitallisille yhteisvaikutuksille. Pioglitatsoni on uudehko tablettimuotoinen diabeteslääke, joka poistuu elimistöstä pääasiassa hajoamalla maksan sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välityksellä. Muut lääkkeet voivat estää tai kiihdyttää näiden entsyymien kautta tapahtuvaa lääkeainemetaboliaa. Ennen tätä väitöstutkimusta pioglitatsonin yhteisvaikutuksista oli vain vähän julkaistua tutkimustietoa.

Tiina Jaakkola

Aorttaläpän ahtauman patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on väestön ikääntyessä käynyt yhä yleisemmäksi ja merkittävän aorttaläpän ahtauman esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 2-3 %. Aorttaläpän ahtautuma johtaa lopulta sydämen vasemman kammion toiminnnan pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan. Taudin kulku on pitkään oireeton ja tyypilliset oireet; rasitusrintakipu, hengenahdistus ja tajuttomuuskohtaukset, ilmaantuvat vasta läppäahtauman edettyä pitkälle. Toistaiseksi aorttastenoosin etenemiseen ei ole voitu vaikuttaa lääkkeellisin keinoin ja taudin ainoana hoitona on läppäleikkaus. Tiedetään, että aorttaläpän ahtautuminen on aktiivinen prosessi, johon liittyy kolesterolin kertyminen läpän rakenteisiin sekä tulehdusta ja kalkkiutumista edistävien tekijöiden aktivoituminen. Aorttaläpän ahtauman kehittymisen mekanismit ovat kuitenkin vielä suurelta osin tuntemattomat. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut aorttastenoosin patogeneesin selvittäminen ja taudin etenemistä edistävien tekijöiden kartoittaminen.

Satu Helske

Piilevän infektion merkkiaineet päivystyspotilailla

Sairaalan päivystysvastaanotolle lähetetyllä äkillisesti sairaalla potilaalla sairauden yleinen syy on infektio. Useimmiten infektio ja fokus pystytään toteamaan sairaalaan tullessa ja antibioottilääkehoito parantaa taudin. Toisilla potilailla äkillisen sairauden syy ei selviä ensimmäisen vuorokauden aikana eikä piilevän infektion mahdollisuutta pystytä sulkemaan pois. Erityisesti sepsiksen varmistuminen saattaa viivästyä, jos infektiofokusta ei tulovaiheessa löydy ja veriviljelyn tulosta joudutaan odottamaan useita päiviä. Näiden potilaiden tunnistaminen varhaisvaiheessa esimerkiksi verestä mitattavien tulehduksen merkkiaineiden perusteella auttaisi tehostamaan hoitotoimenpiteitä ja kohdentamaan uusia, kalliita tulehdusvasteeseen vaikuttavia lääkehoitoja.

Hannele Aalto

Kaljuuntuminen yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin

Kaljuuntumisen yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin on ollut tiedossa jo pitkään. Erityisesti varhaisessa iässä alkava ja nopeasti etenevä hiustenlähtö on ennustanut sepelvaltimotautia miehillä. Vaikka kaljuuntumisen ajatellaan olevan enemmänkin miehille ominaista, myös naisten kaljuuntuminen on varsin yleistä. Kaljuuntuminen, erityisesti yhdistyneenä vatsakkuuteen, on merkki suurentuneesta aikuistyypin diabetekseen tai verenpaine- ja sepelvaltimotautiin sairastumisen riskistä.

Päivi Hirsso

Polven eturistisiteen korjaus onnistuu tähystysleikkauksella

Urheilu ja vapaa-ajan liikunta ovat tavallisimpia polvivammojen aiheuttajia. Polven eturistiside on tärkein polvinivelen tukevuuteen vaikuttava rakenne, ja sen vaurio voi johtaa polven löysyyteen ja pettämisen tunteeseen. Nykyisin suositaan eturistisiteen leikkaushoitoa, mikäli potilas on nuori tai liikunnallisesti aktiivinen ja haluaa jatkaa liikkumista samalla tasolla kuin ennen vammaa. Vaurioitunut eturistiside korvataan polvilumpio- tai polven koukistajajänteillä tähystysleikkauksessa. Kliininen tutkimus ja röntgenkuvaus ovat tavallisesti käytössä leikkauksen jälkeisessä seurannassa. Magneettikuvausta voidaan myös käyttää, mikäli polvessa esiintyy kipua tai pettämistä leikkauksen jälkeen.

Kim Jansson

Molekyyli- ja solutason muutokset mitokondriotaudeissa

Mitokondrion - solun voimalaitoksen - toiminnan häiriöistä johtuvat energia-aineenvaihdunnan taudit ovat aiemmin luultua yleisempiä. Yleisin näistä taudeista on MELAS-oireyhtymä, joka johtuu mitokondrion perimässä olevasta 3243A>G-mutaatiosta. Tämä mutaatio ilmenee noin 16:lla 100 000 suomalaisesta. Mitokondriotautien syntymekanismit ovat vielä osin tuntemattomat, mutta tiedetään, että mitokondrion toiminnan häiriö johtaa mm. muutoksiin solun tukirangassa. Tämä tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinisäikeistä ja välikokoisista proteiinisäikeistä (mm. vimentiinistä). CADASIL-tauti on aivoinfarktien aiheuttamaan dementiaan johtava, nuorella aikuisiällä ilmenevä perinnöllinen valtimosairaus. Yllättäen myös näillä potilailla on havaittu häiriöitä mitokondrioiden toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitokondrion toiminnan häiriöiden ja solun tukirangan sekä CADASIL-taudin ja mitokondrioiden välistä yhteyttä.

Johanna Annunen-Rasila

Optimaalinen pH-säätelymenetelmä elimistön syvää jäähdytystä vaativissa sydänleikkauksissa

Aortan kaaren ja vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen korjauksessa tarvitaan usein verenkierron pysäytystä, jotta leikkaus olisi teknisesti mahdollinen. Verenkierron pysäytys tehdään kohde-elinten suojaamiseksi alilämpöisissä olosuhteissa sydän-keuhkokoneen avulla jäähdyttämällä. Kuolleisuus ja neurologinen sairastavuus näiden leikkausten jälkeen on edelleen huomattavaa. Aivot vaurioituvat herkimmin hapenpuutteesta ja valtimotukoksia aiheuttavista embolioista.

Sebastian Dahlbacka

Mikä erikoissairaanhoidossa maksaa?

Lääketieteen menetelmien kehitys lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Teknisen kehityksen myötä lääketieteellinen kuvantaminen on siirtynyt digitaaliaikaan. Nykylääketieteessä pyritään mahdollisimman hyvin siedettyihin hoitoihin, joissa on lyhyt toipumisaika. Kuvantamisohjattu hoito on yksi tällainen vaihtoehto perinteiselle kirurgin suorittamalle leikkaukselle. Röntgensäteitä käyttävien kuvantamisohjausmenetelmien (esim. tietokonetomografia) rinnalle on otettu käyttöön uusi ohjausmenetelmä, magneettiohjaus.

Johanna Ronkainen

Sarveiskalvon tyvikalvo- ja soluväliaineproteiinit haavan paranemisessa

Terveeseen sarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia sekä vammat ja sarveiskalvon sairaudet asettavat suuret vaatimukset haavan paranemisen hallinnalle. Sarveiskalvon uloin kerros muodostuu tyvikalvoon kiinnittyvistä epiteelisoluista. Tyvikalvot ovat soluväliaineen tihentymiä ja toimivat epiteelisolujen kiinnittymisessä, liikkeessä, kasvussa ja erilaistumisessa. Nämä prosessit ovat tärkeitä haavan paranemisessa ja vaativat epiteelisolujen ja soluväliaineen välistä viestintää reseptorien välityksellä. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mitä tyvikalvo- ja soluväliaineproteiineja ihmisen sarveiskalvon kuolemattomaksi tehdyt epiteelisolut (HCE-solut) tuottavat. Tuotettujen proteiinien merkitys HCE-solujen kiinnittymisessä, leviämisessä ja liikkeessä oli keskeinen tutkimuskohde.

Sissi Katz

Hyppyliikunta vahvistaa luuta ja alentaa kolesterolitasoa

Kuusikymmentä päivittäistä hyppyä riittää parantamaan naisten lonkan luuntiheyttä ja näin osaltaan ehkäisemään luukadon eli osteoporoosin kehittymistä ja murtumia vaihdevuosien jälkeen. Myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä voidaan laskea päivittäisellä liikunnalla, sillä 15 minuutin aerobic-jumppaa tai 1,5 km reipasta hölkkää vastaava kuormittava liikunta laskee kolesteroliarvoja jopa 10-15 % vuodessa. Liikunta on tehokkainta naisilla, joilla on matala luuntiheys tai korkea kolesteroli ja siten suurin riski sairastua. Väitöskirjatyössä tutkittiin uudella liikuntamittarilla osteoporoosin ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin vaikuttavan liikunnan määrää ja laatua. Vuoden mittaiseen tutkimukseen osallistui 120 tervettä 35-40-vuotiasta naista, joista puolella oli mahdollisuus osallistua ohjattuun hyppypainotteiseen liikuntaharjoitteluun.

Aki Vainionpää

Matriksin metalloproteinaasit suoliston sairauksissa

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat 23-jäseninen entsyymiperhe, jotka pystyvät pilkkomaan käytännössä kaikkia soluvälitilan proteiineja. Ne jaetaan rakenteen perusteella 8 alaryhmään ja substraattispesifisyyden perusteella 6 ryhmään. Niiden toiminta on liitetty tulehdukseen, kudostuhoon, solujen vaeltamiseen, niveltulehdukseen, verisuonten uudelleenrakentumiseen ja uudismuodostukseen, sekä kasvaimien kasvuun ja leviämiseen. Toimintaa estävät niiden luonnolliset estäjät (TIMP). Eri MMP-entsyymien toiminnan ratkaisee kohdekudos.

Ville Bister

Tyypin II kollageenin mutaatioiden merkitys tukirangan sairauksien kehityksessä

Selkärangan rappeutumisen ja kivun syntymisen syyt sekä toisaalta näitä ehkäisevät tekijät eivät ole täysin selvillä. Siksi myös hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Aiemmin esimerkiksi kaksostutkimuksissa on todettu, että perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä selän välilevyrappeuman synnyssä. Lisäksi tiettyjen ruston rakennemolekyylejä säätelevien geenien virheiden on todettu liittyvän välilevyrappeumaan.

Janne Sahlman

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia seurattava tarkasti korjaustoimenpiteen jälkeen

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 %:lla on synnynnäinen sydänvika. Yleisin on kammioväliseinäreikä (20 %) ja seuraavaksi tavallisimmat avoin valtimotiehyt (14 %), eteisväliseinäaukko (10 %), eteis-kammioväliseinäaukko (7 %) sekä aortan koarktaatio (4 %). Osa sydänvioista ei vaadi hoitoa, osa voidaan hoitaa sydänkatetroinnissa tehtävällä toimenpiteellä ja osa joudutaan korjaamaan sydänleikkauksella. Joihinkin sydänvikoihin on edelleen tarjolla vain palliatiivista hoitoa.

Anneli Eerola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030