Tehoavatko verenpainelääkkeet kylmän aiheuttamaan verenpaineen nousuun?

Kylmän on todettu nostavan verenpainetta, ja verenpaineen on osoitettu olevan korkeampi talvella kuin kesällä. Suomessa väestö altistuu kylmälle suuren osan vuodesta työssä, työmatkoilla tai vapaa-ajalla. Sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin kylmänä vuodenaikana suurempi kuin lämpimänä. Tähän saakka verenpainelääkkeiden vaikutuksista verenpaineeseen kylmässä on ollut vain vähän tutkimustietoa.

Silja Komulainen

Maha- ja pohjukaissuolihaavan verenvuodon hoito ja riskitekijät

Länsimaissa ruoansulatuskanavan yläosien verenvuodon ilmaantuvuus on ollut 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Noin puolessa tapauksista vuodon syynä on maha- tai pohjukaissuolihaava. Samalla kun komplisoitumaton tautimuoto on vähentynyt, ovat vuotokomplikaatiot lisääntyneet. Nykyisin verenvuoto voidaan tyrehdyttää mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Endoskooppiseen hoitoon yhdistetään mahalaukun haponeritystä estävä lääkitys.

Marianne Udd

Leikkausyksiköiden toiminnanohjaus uudistamisen tarpeessa

Terveyspalvelujen kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä väestön ikääntyessä, vaatimustason noustessa ja teknologian kehittyessä. Henkilökunnan saatavuusongelma puolestaan rajoittaa tulevaisuudessa palvelutarjontaa. Vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan enemmän, mikä luo paineita kehittää toimintamalleja ja koko palveluprosessin tehokasta ohjausta.

Riitta Marjamaa

Vorikonatsoli on voimakas lääkeaineenvaihdunnan estäjä

Monilla anestesialääkärin hoitoon tulevilla potilailla on säännöllisessä käytössä useita lääkeaineita, jotka vaikuttavat maksassa lääkkeitä hajottavien sytokromi P450 -entsyymien aktiivisuuteen. Tästä aiheutuu lääkevasteen yksilöllistä vaihtelua. Monet sienilääkkeet estävät näiden entsyymien toimintaa, ja tämä voi aiheuttaa kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia.

Teijo Saari

Hormonihoito lisäsi terveydenhuollon kustannuksia Virossa

Virossa tehty vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tutkimus EPHT (Estonian Postmenopausal Hormone Therapy Trial) oli satunnaistettu koe, johon osallistui 1 823 tervettä virolaisnaista vuosien 1999-2004 aikana. Naiset olivat 50-64-vuotiaita silloin, kun heidän tietonsa poimittiin Viron väestörekisteristä. 59 % naisista oli 50-59-vuotiaita. Heidän vointiaan seurattiin vuosittaisilla lääkärintarkastuksilla ja kansallisista terveysrekistereistä. Lisäksi naisille lähetettiin vuosittain kyselylomake. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,4 vuotta.

Piret Veerus

Uusia biohajoavia implantteja kasvojen ja kallon alueen kirurgiaan

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin biohajoavien itselujitettujen (self-reinforced, SR) polylaktidi/glykolidiruuvien (SR-PLGA80/20) ja -nastojen sekä vastaavien antibioottia vapauttavien implanttien soveltuvuutta kirurgiseen käyttöön. Nämä polylaktidipohjaiset biomateriaalit hajoavat ajan myötä elimistössä tuottaen vettä ja hiilidioksidia, eikä erillistä kiinnitysvälineiden poistoleikkausta tarvita. Aiemmat biohajoavat kiinnitysvälineet ovat olleet heikompia kuin metalliset. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin ns. itselujitusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa vahvoja ja pienempiä implantteja. Käytettäessä nastoja ruuvien sijasta luuhun porattuun istutuskanavaan ei tarvitse valmistaa ruuvikierrepesää. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää pidentyneeseen leikkaukseen liittyviä leikkauskomplikaatioita. Biohajoavista perusmateriaaleista pyritään kehittämään myös monitoimisia implantteja, jotka kiinnitystehtävänsä lisäksi vapauttavat esimerkiksi antibiootteja ympäröivään kudokseen.

Johanna Tiainen

Kitarisan poistosta ei apua pikkulasten korvatulehduskierteeseen

Arviolta joka kolmas lapsi sairastaa toistuvia akuutteja välikorvatulehduksia ja 5 %:lla lapsista esiintyy niin sanottua liimakorvatautia. Tärykalvoputkituksia ja kitarisanpoistoa tehdään Suomessa paljon, vuonna 2002 tehtiin yli 5 000 putkitusta ja lähes 10 000 kitarisanpoistoa. Puolet toimenpiteistä tehdään alle 3-vuotiaille, ja tavallisimmin syynä ovat välikorvatulehdukset.

Sari Hammarén-Malmi

Uusi verenkierrosta mitattava merkkiaine rintasyövän ennusteen arvioimiseen

Uusia rintasyöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 4 000. Rintasyövän seulontaohjelmat ja hoitojen kehittyminen ovat parantaneet rintasyöpäpotilaan ennustetta, mutta jos tauti uusiutuu, paranemisennuste huonontuu huomattavasti. Rintasyöpä on Suomessa edelleen johtava naisten syöpäkuolemien aiheuttaja.

Paula Kuvaja

Väitöstutkimus auttaa tunnistamaan täsmälääkkeestä hyötyvät imusolmukesyöpäpotilaat

Rituksimabi on ensimmäinen syövän hoitoon kehitetty vasta-ainehoito, ns. täsmälääke. Yhdistelmähoitona solunsalpaajien kanssa se on tehokas hoitomuoto useisiin imusolmukesyöpiin. Rituksimabi kykenee tehokkaasti tunnistamaan syöpäsolut, mutta kaikilla potilailla hoito ei johda kaikkien syöpäsolujen tuhoutumiseen eivätkä he tällöin hyödy hoidosta.

Antti Sommarhem

Uusi testimenetelmä MS-taudin lääkehoidon vaikutusten mittaukseen

Suomessa MS-tautia sairastaa noin 6 000 henkilöä. Heistä noin 2 500 saa taudinkulkua muuntavaa lääkehoitoa, joko beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Hoidon kustannukset olivat vuonna 2006 yli 32 miljoonaa euroa.

Anna-Maija Vallittu

Uutta tietoa virtsarakkosyövästä

Virtsarakkosyöpä on yleisimpiä syöpiä Suomessa. Tupakointi ja ympäristön saasteet ovat tärkeimmät virtsarakkosyövän aiheuttajat. Proteiinikinaasi C (PKC) on solunsisäinen signaalimolekyyli, jonka on osoitettu aktivoituvan mm. tupakansavun sisältämien ainesosien vaikutuksesta. PKC:n jatkuva aktiivisuus soluissa puolestaan on erittäin vahvasti liitetty syövän syntymiseen.

Vesa Aaltonen

Anestesian arviointi

Useita aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia unen syvyyden valvontamenetelmiä on kehitetty yleisanestesian aikana käytettäviksi. Kudosvaurion aiheuttamia ärsykkeitä vaimentavan yleisanestesian osan arviointimenetelmien tutkimus on alkamassa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin unen syvyyden ja kudosvaurion aiheuttamien ärsykkeiden vaimennuksen vuorovaikutusta, useiden elimistön toimintaa kuvaavien muuttujien ja kudosvaurion aiheuttaman ärsytyksen suhdetta sekä EEG:n bispektraali-indeksin (BIS) käyttöä yleisanestesian valvonnassa. Lisäksi verrattiin desfluraani- ja sevofluraanianestesiaan liittyviä EEG-muutoksia ja sykevasteita.

Elina Seitsonen

Sydänläppätulehduksen varhainen toteaminen parantaa ennustetta

Infektiivinen endokardiitti saa alkunsa, kun bakteeri pääsee verenkiertoon muualla elimistössä olevan tulehduksen tai esimerkiksi verenvuotoa aiheuttavan hammastoimenpiteen tai jonkin tähystyksen seurauksena ja kiinnittyy läppärakenteisiin. Endokardiitin riski on suurentunut henkilöillä, joilla on synnynnäisesti tai elämän aikana vaurioitunut läppä tai tekoläppä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä endokardiitti on poikkeuksellisen yleinen.

Maija Heiro

Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn?

Niska-hartia-alueen lihasarkuus olevan yleistä päänsärkyisillä nuorilla. Lihaskipu liittyi erityisesti päänsärkyyn, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Tämä särky ei helpotu särkylääkkeillä. Nuorilla kaularangan lievä kuluma on yllättävän yleistä, mutta sillä ei tutkimuksessa ollut yhteyttä päänsärkyyn.

Katri Laimi

Aivojen GABA_C-reseptorit

Gamma-aminovoihappo (GABA) on keskushermoston tärkein ehkäisevä välittäjäaine. GABA-reseptorit jaetaan rakenteen ja farmakologisten ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään. GABAA- ja GABAC-reseptorit ovat ionotrooppisia kloridikanavareseptoreita, kun taas GABAB-reseptorit ovat metabotrooppisia. Ionotrooppiset GABA-reseptorit koostuvat viidestä alayksiköstä, joita tunnetaan GABAC-reseptoreille kolme erilaista: r1, r2 ja r3. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää GABAC-reseptorien ilmentymistä ja toimintaa keskushermostossa, erityisesti hippokampuksessa.

Anniina Alakuijala

HNPCC-sukuihin kohdistettu paksu- ja peräsuolisyöpäseulonta vähentää kuolemia

Periytyvälle, ei-polypoottiselle paksusuolisyöpäoireyhtymälle (hereditary nonpolyposis colorectal cancer, HNPCC ) on tyypillistä jo nuorella iällä merkittävästi suurentunut riski eri syöpiin, suurimpana paksu- ja peräsuolisyöpään, kohdun runko-osan syöpään ja mahalaukun syöpään. Väitöskirjatyössä selvitettiin suomalaisen HNPCC-syöpäseulonnan tehokkuutta paksu- ja peräsuolisyövän sekä kohtusyövän osalta vertaamalla seulonnassa löytyneitä syöpätapauksia ilman seulontaa oireiden takia löytyneisiin. Väitöskirjan aineistona olivat soveltuvin osin Suomen HNPCC-rekisterin mutaationkantajat. Kaiken kaikkiaan lähes 600 henkilöä 111 HNPCC-suvusta oli mukana näissä tutkimuksissa.

Laura Renkonen-Sinisalo

Suomalaislasten näkövammaisuuden taustalla useimmiten perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden lasten näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä ja riskitekijöitä Suomessa. Tutkimusaineisto saatiin näkövammarekisteristä, joka on yksi Stakesin valtakunnallisista tutkimus- ja tilastorekistereistä. Aineistoa täydennettiin Stakesin muista rekistereistä ja keskussairaaloiden potilastiedoista.

Sirkka-Liisa Rudanko

EKG-rekisteröintikohteet sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa

Perinteinen sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen elektrokardiografinen (EKG) diagnostiikka perustuu laadullisiin piirteisiin 12-kytkentäisessä EKG:ssa. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli parantaa EKG-diagnostiikkaa sydäninfarktin ja -iskemian havaitsemisessa. Lopullisena päämääränä on kehittää iskeemisen sydänsairauden automaattinen seulonta- ja monitorointimenetelmä. Väitöskirjatutkimuksen osatyöt tähtäsivät sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa parhaiden rekisteröintipaikkojen löytämiseen yksittäisissä kytkennöissä ja parhaiden kvantitatiivisten EKG-muuttujien löytämiseen.

Paula Vesterinen

Sydämen positroniemissiotomografian analyysimenetelmät

Positroniemissiotomografia (PET) mahdollistaa lukuisien biologisesti aktiivisten molekyylien pitoisuuden mittaamisen ihmisen eri elimistä. Yksi tärkeimmistä sovelluskohteista on sydän, jossa tällä menetelmällä voidaan ainutlaatuisesti määrittää sydänlihaksen verenvirtausta, eri substraattien aineenvaihduntaa ja sydämen hermotusta. Tämän väitöstutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan tarkasti tunnistaa ja määrittää sydämen toiminnallinen tila.

Alexandru Naum

Psykoosialttiit henkilöt ovat oireisia ja avun tarpeessa

Psykoosiin sairastumisalttiilla henkilöillä kyky selviytyä arkielämän haasteista on heikentynyt. Tämä koskee esimerkiksi opiskelua, työtä ja ihmissuhteita. Psykoosialttiuteen liittyy masennusta ja ahdistushäiriöitä sekä päihteiden käytön ja ruumiillisen oirehdinnan lisääntymistä. Koska psykoosialttiit ovat varsin monioireinen potilasryhmä, heidän hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Psykoosiriskissä olevat henkilöt voidaan kohtalaisella luotettavuudella tunnistaa hoitoon hakeutuneiden joukosta. Riskikriteerien täyttyessä henkilöllä on noin 38 %:n riski sairastua psykoosiin seuraavan vuoden aikana.

Tanja Svirskis