Prolyylihydroksylaasit sidekudoksen muodostumisessa ja elimistön happitasapainon säätelyssä

Prolyylihydroksylaasientsyymit ovat avainasemassa sidekudoksen muodostumisessa ja happitasapainon säätelyssä. Näiden entsyymien keskeisen roolin vuoksi niitä on pidetty erityisen sopivina lääkekehityksen kohteina taudeissa, jotka johtuvat liiallisesta sidekudoksen muodostumisesta tai hapenpuutteesta. Tällaisia tauteja ovat mm. maksakirroosi, sydän- ja verisuonitaudit sekä anemia.

Päivi Fonsén

Kokenut lääkäri tietokoneohjelmaa tarkempi mammografiakuvien tulkitsija

Seulojien herkkyys rintasyövän erilaisten muotojen tunnistamiseen vaihtelee, tämän vuoksi Suomessakin on käytössä kahden seulojan konsensus luenta. Varhainen rintasyöpä on kuitenkin vaikeasti erotettavissa hyvänlaatuisista rinnan muutoksista, niinpä jopa puolet väitöstutkimuksen aineiston 68 syövästä oli jossain määrin nähtävillä jo 2-4 vuotta aiemmin otetuissa seulontakuvissa.

Katja Hukkinen

Digitaalikuvaus silmäsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Tämä väitöskirja koostuu viidestä osatyöstä. Niistä ensimmäisessä käsitellään diabeettisen retinopatian seulontaa digitaalisilla silmänpohjakameroilla. Tutkimuksessa arvioidaan mm. kameran kuvakulman, kuvien arvioijien koulutuksen ja mahdollisesti käytetyn filtterin vaikutusta kuvaustapahtumaan ja saatuun lopputulokseen.

Jukka Saari

Väitöstutkimus puoltaa munasarjasyövän leikkausten keskittämistä

Munasarjasyöpä on Suomessa kuudenneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain todetaan yli 400 uutta munasarjasyöpää ja 5 vuoden elossaololuku oli 49 % vuonna 2005. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että munasarjasyövän hoitotulokset ovat riippuvaisia sairaalassa leikattujen potilaiden lukumäärästä.

Salla Kumpulainen

Monileike-TT aivoinfarktin ja kaulavaltimoahtauman alkuvaiheen diagnostiikassa

Laskimonsisäinen liuotushoito on tuonut uusia vaatimuksia aivoinfarktin diagnostiikkaan. Kuvantamisen täytyy tapahtua nopeasti, koska liuotushoito on annettava kolmen tunnin sisällä oireiden alusta. Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (TT) on pitkään käytössä ollut akuutin aivoiskemian kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan luotettavasti sulkea pois aivoverenvuoto ennen liuotuspäätöstä. Kuitenkaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleva infarkti ei siinä usein vielä näy, eikä infarktin olemassaoloa tai kehittyvän infarktin laajuutta pystytä tällöin luotettavasti arvioimaan. Koska liuotushoitoon liittyy lisääntynyt vuotoriski, täytyisivät aivoverenkiertohäiriön luonne ja laajuus olla hoitopäätöstä tehtäessä mahdollisimman tarkasti tiedossa.

Heli Silvennoinen

CP-lasten spastisuuden botuliinihoito

Botuliini tyyppi A on Clostridium botulinum -bakteerin erittämä toksiini, jota on 1980-luvun lopulta lähtien käytetty CP-lasten spastisuuden ja dystonian hoitoon. Ensimmäiset julkaisut aiheesta ilmestyivät vuonna 1993. Botuliini ruiskutetaan lihakseen, jossa se vaikuttaa ainoastaan lihas-hermopäätelevyissä. Se estää asetyylikoliinin eteenpäinmenon ja aiheuttaa lihakseen keskimäärin 2-4 kuukautta kestävän ylijäntevyyden vähentymisen. Vaste on annosriippuvainen. Hoitoaiheita lapsilla ovat spastisuuden aiheuttama varvaskävely, takareiden tai lonkan koukistajien tai sisäreiden lähentäjien ylitoimivuus ja spastisen tai dystonisen yläraajan erilaiset virheasennot. Hoidon tavoitteena voi olla toiminnan tai hoidollisuuden parantaminen tai kirurgiselle toimenpiteelle lisäajan voittaminen. Nykyisin botuliinia käytetään lapsilla myös mm. hyvänlaatuisen varvaskävelyn, synnynnäisen kierokaulaisuuden, syljen liikaerityksen ja ylitoimivan virtsarakon hoitoon.

Heli Sätilä

B₁₂-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla

B12-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla ja voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa monenlaisia oireita ja löydöksiä, mm. muistihäiriöitä, ääreishermoston vaurioita ja anemiaa. Hoito tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi, mutta varhaisen B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka on vaikeaa. Vaikka useita laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää B12-vitamiinin varhaisen puutteen toteamiseksi, niiden valinta ja tulkinta on ongelmallista.

Saila Loikas

Hemodynamiikka septisessä sokissa

Septisessä sokissa määritelmän mukaisesti potilaalla todetaan infektion aiheuttamana yleinen tulehdusreaktio sekä sepsikseen liittyen matala verenpainetaso ja riittämätön verenkierto nestehoidosta huolimatta. Kuolleisuus septiseen sokkiin on suuri, 30-60 % ja se on yksi yleisimmistä kuolemansyistä teho-osastoilla.

Marjut Varpula

Uutta tietoa henkirikollisuuteen liittyvistä mielenterveyshäiriöistä

Vaikka psykoottisista häiriöistä kärsivilläkin päihdeongelmien on aiemmin havaittu lisäävän väkivaltarikosriskiä, persoonallisuushäiriöiden osuus heidän väkivaltarikollisuudessaan oli epäselvä. Tämän väitöskirjan alkuosassa määritettiin elinaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä edustavassa suomalaisten psykoottisten henkirikollisten ja henkirikoksen yrittäjien joukossa. Tutkittavia oli 90. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja haastatteluja, sairauskertomustietoja sekä omaisten ja muun muassa opettajien mielentilatutkimukseen antamia tietoja.

Anu Putkonen

Probiootit suojaavat lasta atopialta

Yksi selitys allergioiden yleistymiselle on elinolojen muuttumisen aiheuttama varhaislapsuuden vähentynyt altistuminen mm. erilaisille sairauksille tai ympäristön ja ruoan bakteereille. Tämä väitöskirjatutkimus osoitti, että herkistyminen hengitystieallergeeneille on lisääntynyt Suomessa selvästi yli 60 vuoden aikana syntyneillä henkilöillä. Allergioiden yleistyminen on siis alkanut jo aiemmin kuin tähän asti on ajateltu.

Anu Huurre

Sepelvaltimoleikkauksen onnistuminen voidaan ennustaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset sepelvaltimomuutokset varjoainekuvauksessa ennustavat leikkauskomplikaatioiden syntyä. Erityisesti vasemman sepelvaltimon kiertävän haaran tautimuutokset liittyvät huonoon leikkaustulokseen. Lisäksi C-reaktiivisen proteiinin suuri pitoisuus (yli 10 mg/l) veressä ennen leikkausta kasvattaa kuolemanriskin viisinkertaiseksi (5,3 % vs 1,1 %) ja lisää muidenkin komplikaatioiden esiintyvyyttä, samoin potilaiden korkea lämpötila (yli 36,4 °C) leikkaussalista teho-osastolle siirtyessä. Potilaiden lämmitystä leikkauksen lopulla onkin rajoitettu.

Jarmo Lahtinen

Lapsuuden krooninen keuhkoklamydiainfektio ja sydäntautiriski

Keuhkoklamydiabakteeri (Chlamydia pneumoniae) aikaansaa hengitystieinfektioita, ja lähes jokainen sairastaa sellaisen ainakin kerran elämässään. Keuhkoklamydia on yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja jo lapsuudessa. Infektio saattaa myös olla täysin oireeton. Keuhkoklamydia voi myös jäädä elimistöön piileväksi, krooniseksi infektioksi.

Iina Volanen

Viilennyshoito parantaa kammiovärinästä elvytetyn potilaan ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ennusteeseen vaikuttaa eniten hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion laajuus. Ennen terapeuttisen hypotermian käyttöönottoa sydämenpysähdyksestä onnistuneesti elvytetyistä potilaista noin puolet menehtyi sairaalassa ja eloonjääneistä joka toisella oli todettavissa aivovaurio, tavallisimmin kognitiivisen tason lasku ja muistihäiriö. Hypotermian tiedetään ehkäisevän hypoksis-iskeemistä aivovauriota usealla mekanismilla.

Marjaana Tiainen

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen

Osa suusyöpäpotilaista voi hyötyä vartijaimusolmuketutkimuksesta

Pään ja kaulan alueen limakalvojen levyepiteelisyöpää sairastavilla on usein etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Oikean hoidon valintaa vaikeuttaa se, että nykyisillä kuvantamismenetelmillä kaikkia pieniä etäpesäkkeitä ei ole mahdollista havaita. Sen vuoksi kaulan imusolmukkeet hoidetaan yleensä varmuuden vuoksi, mikäli piilevien etäpesäkkeiden riskin arvioidaan olevan vähintään 15-20 %. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän levinneisyyden kartoittamista ennen hoitoa. Erityisesti pyrittiin parantamaan kaulan imusolmukkeiden arviointia ja kaulan elektiivisen hoidon kohdentamista suuontelon syövässä.

Harri Keski-Säntti