Biohajoava kiinnitin tukee paranevan luun

Väitöstutkimus osoitti uudet biohajoavat luunkiinnitinmateriaalit tehtäviinsä soveltuviksi ja potilaille turvallisiksi. Kokeelliset reisiluuvauriot luutuivat sekä polyglykolidi- että polylaktidisauvoja käytettäessä. Nilkkamurtumiin ja vaivaisenluuleikkauksiin molemmat tutkitut polylaktidimateriaalista valmistetut ruuvi-implantit soveltuivat hyvin.

Antti Joukainen

Laminiinien ekspressio terveessä ja vammautuneessa keskushermostossa

Nisäkkäillä keskushermoston uudistuminen on rajallista. Keskushermostovamman jälkeen aktivoituu monien paranemista edistävien tekijöiden lisäksi myös estäviä tekijöitä. Monella molekyylillä, kuten laminiinilla, on keskushermoston paranemista tehostava vaikutus. Laminiinit ovat myös kehon tyvikalvojen oleellisia rakennuskomponentteja. Keskushermoston laminiinit ovat tärkeitä sikiökehityksen aikana, esimerkiksi hermosäikeiden ohjauksessa. Myöhemmin ne osallistuvat veri-aivoesteen ylläpitoon sekä vammojen jälkeiseen kudosreaktioon.

Ron Liebkind

Kuormituskokeessa tehdyt sykemittaukset auttavat arvioimaan sydän- ja verisuonitautien riskiä

Kuopiossa ja sen lähikunnissa asuvien keski-ikäisten miesten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on tutkittu useiden vuosien ajan. Tähän laajaan itäsuomalaiseen aineistoon perustuva väitöstutkimus vahvistaa kliinisessä kuormituskokeessa tehtävien sykemittausten merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien riskin arvioinnissa.

Kai Savonen

Suomalaisen aikuisen astma vuonna 2000

Tässä väitöstutkimuksessa haluttiin selvittää suomalaisen aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva, oireilua, hoitoa ja tästä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2000. Aineistona käytettiin Kelan astmalääkkeiden erityiskorvaukseen oikeutettujen rekisteristä poimittua valtakunnallista kyselytutkimusotosta rekisteritietoja siihen yhdistäen.

Pekka Ikäheimo

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja testien viitearvot iäkkäillä

Pätevätkö yleensä nuorten ja terveiden näytteistä määritetyt laboratoriotutkimusten viitevälit myös vanhemmissa ikäryhmissä? Jos iäkkään ihmisen tulos poikkeaa viitearvoista, pitääkö ryhtyä toimenpiteisiin? Mitä siitä seuraisi? Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kilpirauhasfunktiota iäkkäillä ihmisillä ja sukupuolihormoneja iäkkäillä miehillä.

Seija Eskelinen

Uutta tieto ihon rakkulataudeista

Kollageeni XVII on rakenneproteiini tyvikalvossa, joka liittää toisiinsa ihon kaksi kerrosta, orvaskeden ja verinahan. Väitöstutkimuksessa tutkittiin kollageeni XVII -proteiinia eräässä perinnöllisessä ihon rakkulataudissa, junktionaalisessa epidermolysis bullosassa sekä raskauden aikana esiintyvässä pemfigoidiryhmän ihosairaudessa raskauspemfigoidissa.

Laura Huilaja

Astmaa sairastavien ja terveiden varusmiesten hengitystieinfektiot ja kylmäaltistus

Tässä väitöstutkimuksessa kerättiin tietoa terveiden ja astmaa sairastavien nuorten miesten hengitystieinfektioista varusmiespalveluksen aikana. Tutkimukseen osallistui 892 varusmiestä kahdesta Kainuun Prikaatin saapumiserästä heinäkuussa 2004 ja tammikuussa 2005. Lääkärin toteama astma oli 224:llä osallistuneista.

Raija Juvonen

Miksi vain osa alkoholisteista saa maksakirroosin?

Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuus vaikuttaa alttiuteen saada maksavaurio alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholin aiheuttama maksavaurio alkaa maksan rasvoittumisesta ja etenee kirroosiin.

Igor Bykov

Tulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä

Vakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja liiallisen voimakas tulehdusvaste voi pitkittyessään johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää monielinvaurion kehittymisen.

Pekka Loisa

Ympäristö, atopia ja astma lapsuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin ympäristötekijöiden, ravitsemuksen ja infektioiden yhteyttä atopiaoireisiin. Ravinnon rasvojen vaikutusta atopiaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa vertaamalla astmaatikkojen sekä heille valittujen verrokkien ruokavaliotietoja ja seerumin rasvahappoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoittavassa lasertutkimusaineistossa. Sairastettujen hengitystieinfektioiden yhteyttä allergioiden ja astman kehittymiseen (ns. hygieniahypoteesi) selvitettiin kyselytutkimuksella. Seurantakysely lähetettiin satunnaistettuun ja kontrolloituun infektioiden ehkäisytutkimukseen päiväkodissa vuosina 1991-92 osallistuneiden perheiden nuorille. Ekologisen väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitettiin imeväisiän merkittävimmän hengitystiepatogeenin, RS-viruksen, vaikutusta myöhempään astmalääkkeiden ostoon. Astmalääkkeiden ostoa verrattiin RS-virukselle alle 6 kuukauden iässä altistuneiden ja altistumattomien lapsiryhmien välillä. Astman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten määriä verrattiin Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden vastuualueella vuosina 1995-99. Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä tasapainossa olevan astman ylläpitohoidon hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan.

Teija Dunder

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo

Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola

Silmänpohjan ikärappeuman taustalla muutama suuren riskin geeni

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa sitä esiintyy noin 40 prosentilla yli 70-vuotiaista. Se on silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alueen sairaus, joka voi aiheuttaa näkökentän keskeiseen osaan laajan puutosalueen ja siten heikentää näkökykyä oleellisesti. Silmänpohjan ikärappeuman kiistattomia riskitekijöitä ovat ikä, perintötekijät ja tupakointi.

Sanna Seitsonen

Dyslipidemian esiintyvyys ja mahdolliset syyt elinsiirteen saaneilla lapsilla

Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuaissiirteen, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elintensiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet (erityisesti korkea LDL-kolesterolitaso) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Arja Siirtola

Palladiini, uusi aktiinitukirangan proteiini

Palladiini on hiljattain tunnistettu aktiinitukirangan proteiini, joka yhdessä myotiliinin ja myopalladiinin kanssa muodostaa uuden proteiiniperheen. Yhteinen piirre perheen jäsenille on rakenteellinen yksikkö, IgC2-domeeni; näitä domeeneja on myotiliinissa kaksi, myopalladiinissa viisi ja palladiinissa kolmesta viiteen. Myotiliini ja myopalladiini ilmentyvät pääasiassa poikkijuovaisessa lihaksessa, palladiinin ilmentyminen sen sijaan on laajaa käsittäen sekä epiteliaaliset että mesenkymaaliset kudokset, sydänlihaksen ja keskushermoston.

Mikko Rönty

Pelkkä pitkä imetys ei suojaa lasta allergialta

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia.

Maria Pesonen

Mielenterveyden häiriöt ja elämänlaatu

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla.

Samuli Saarni

Toistuva laihduttaminen ja tupakointi

Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Lihavuus ja tupakointi ovat kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia, kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Suoma Saarni

Jatkuva epiduraali- ja spinaalianalgesia: annokset ja lisälääkkeet

Jatkuva epiduraalinen analgesia (JEA) on suosittu kivunhoitomenetelmä, ja jatkuva spinaalinen analgesia (JSA) on yleistynyt erityisesti ortopediassa, kun hyvin ohuet ns. mikrokatetrit tulivat käyttöön. Kummassakin käytetyt puudutteet ja opioidit aikaansaavat hyvän kivunlievityksen, mutta ne voivat aiheuttaa ohimeneviä sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, jalkojen lihasvoiman heikkenemistä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näitä sivuvaikutuksia oletetaan voitavan vähentää pienentämällä puudutteen ja opioidin annoksia ja lisäämällä lääkeseokseen muita kipuaistimukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten adrenaliinia ja klonidiinia.

Johannes G. Förster

Sidekalvomelanooma on yleistynyt ihomelanooman tavoin

Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tutkittiin silmän sidekalvon pahanlaatuisen melanooman yleisyyttä ja ennustetta Suomessa vuosina 1967-2000. Tutkimusjakson aikana Suomessa todettiin 85 uutta tapausta. Sidekalvomelanooman ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 0,51 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana samaa tahtia ihomelanooman ilmaantuvuuden kanssa. Tämä viittaa ultraviolettisäteilyn mahdolliseen osuuteen myös sidekalvomelanoomalle altistavana tekijänä.

Seppo Tuomaala