Biomateriaalin käyttö ja kuvantamismenetelmät välikorvakirurgiassa

Välikorvaleikkauksiin usein liittyvän välikorvan ja kuuloluuketjun kirurgisen rekonstruktion tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat hyvän kuulon sekä välikorvan säilymisen tulehduksettomana ja ilmapitoisena. Välikorvan rekonstruktiossa on käytetty implanttimateriaaleina perinteisesti potilaan omia kudoksia sekä tarvittaessa erilaisia hajoamattomia biomateriaaleja, mm. titaania ja silikonia. Ongelmana biomateriaalien käytössä voi olla bakteerien adherenssi eli tarttuminen vieraan materiaalin pintaan, mikä saattaa johtaa biofilmin muodostumiseen. Tämä voi aiheuttaa kroonisen, huonosti antibiootteihin reagoivan infektion kudoksessa, mikä usein käytännössä johtaa uusintaleikkaukseen ja implantin poistoon.

Lauri Peltonen

Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijät

Istukan ennenaikainen irtoaminen on harvinainen raskaushäiriö (0,5-1 %), mutta se aiheuttaa jopa 30 % kaikista perinaataalikuolemista ja 10 % kaikista ennenaikaisista synnytyksistä. Ablaation syy on epäselvä, mutta on mahdollista, että istukka on kiinnittynyt jo raskauden alussa liian pinnallisesti altistaen ennenaikaiselle irtoamiselle. Tähän voi olla vaikuttamassa äidin immuunisäätelyn häiriintyminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä raskautta edeltävät ja raskaudenaikaiset tekijät ennustavat ablaatiota ja kuvata ablaation kliinisiä löydöksiä.

Minna Tikkanen

Biohajoava lanka jännekorjauksessa

Sormen koukistajajännevamman korjauksen jälkeisen aktiivisen mobilisaation on todettu johtavan parempaan toiminnalliseen lopputulokseen kuin nykyisin yleisesti käytetyn dynaamisen mobilisaation. Aktiivisen mobilisaation ongelma on jännekorjauksen pettämisriskin lisääntyminen nykyisten ommeltekniikoiden riittämättömän vahvuuden vuoksi. Jännekorjauksen lujuutta on parannettu kehittämällä monisäieommeltekniikoita, joissa jänteeseen tehdään useita rinnakkaisia ydinompeleita. Niiden kliinistä käyttöä rajoittaa kuitenkin monimutkainen ja aikaa vievä tekninen suoritus.

Anna-Kaarina Viinikainen

Akuutin haimatulehduksen geneettisesti määräytyvät ennustetekijät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa geneettisesti määräytyviä ennustetekijöitä akuutissa haimatulehduksessa. Tutkimuksen kandidaattigeenit liittyvät trypsinogeenin aktivaatioon taudin alussa ja systeemiseen tulehdukseen taudin edetessä.

Eija Tukiainen

Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito hermotetulla lihassiirteellä

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan näille potilaille. Osa näistä potilaista hyötyy leikkaushoidosta, ja lisätiedon saanti leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta oikeat potilaat voidaan valita ja leikkausmenetelmiä parantaa.

Tuija Ylä-Kotola

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiminen

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa suurimpia maailmassa. Haimatulehdusten sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet samaan tahtiin kuin alkoholin kulutus. Suomessa 68 % haimatulehdukseen sairastuneista on alkoholin suurkuluttajia.

Hanna Pelli

MMP:t biomarkkereina ihosyövissä

Ihosyöville ei ole luotettavia kudos- tai veriseuloja kasvaimen kasvunopeuden tai etäpesäkkeiden lähettämistaipumuksen ennustamiseksi. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia, mitkä metalloproteinaasit ovat olennaisia eri ihosyöpätyyppien synnyssä, leviämisessä ja ennustetekijöinä.

Tiina Kuivanen

Keliakian toteaminen helpottuu

Väitöskirjassa tutkittiin uudenlaista, helppoa keliakian pikatestausmenetelmää, joka osoittautui luotettavaksi ja mahdollisti keliakiavasta-aineiden määrityksen nopeasti vastaanotto-olosuhteissa. Väitöskirjan tutkimustulokset on nopeasti hyödynnetty terveydenhuollon käyttöön.

Tiina Raivio

Hermotettu lihassiirre kasvohermohalvauksen hoidossa

Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre. Se mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkauksessa tuodaan ensin vastakkaiselta puolelta kasvoja terveestä kasvohermosta hermosiirrettä käyttäen hermotus halvaantuneelle puolelle. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin siirretään muualta kehosta vapaa lihassiirre. Lihassiirteen oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Optimaalisessa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre alkaa toimia korvaten halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin.

Tuija Ylä-Kotola

Inflammaatio ja kudosvaurio niveltulehduksessa ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia nivelreumaan ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen liittyvää kudosvauriota. Työssä sovellettiin biokemiallisia ja immunologisia menetelmiä nivelkalvoon sekä nivelnesteen ja veren valkosoluihin. Neljännessä osatyössä hahmoteltiin hampaan tukikudoksen tulehduskuorman osoitin (PIBI) yleisesti käytössä olevasta ientaskumittaussuureesta.

Otso Lindy

Sepelvaltimotaudille altistavia geenimuotoja

Most of the genes in the major histocompatibility complex region (MHC, located in chromosome 6p21 of 7.6 Mb and with about 370 gene loci) are involved in adaptive and innate immunity, with essential function in inflammatory reaction and in protection against infections. This region might serve as a candidate gene region for infection and inflammation originated diseases, e.g., coronary artery disease (CAD).

Anil Palikhe

Masennuspotilaan toipuminen jää usein osittaiseksi

Melkein 90 %:lla terveyskeskuksen depressiopotilaista oli tämän tutkimuksen mukaan toipumista hidastavia muitakin psykiatrisia tai kroonisia fyysisiä sairauksia. Niinpä puolentoista vuoden kuluttua uusintatutkimuksessa neljännes potilaista sairasti yhä samaa depressiota. Puolet potilaista oli toipunut vain osittain tai depressio oli jo uusiutunut. Erityisen huonoa toipuminen oli päihdeongelmaisilla tai fyysisesti sairailla potilailla sekä niillä, joiden riippuvaiset, estyneet ja vaativat persoonallisuuden piirteet ylläpitivät masentuneisuutta.

Maria Vuorilehto

Pohjaa uudenlaisille lymfedeeman ja syövän hoitomenetelmille

Verisuonten uudismuodostus on välttämätöntä syöpäkasvaimen kehittymiselle, ja angiogeneesin estäminen onkin houkutteleva tapa estää syövän kasvua. Imusuonet puolestaan keräävät kudoksista nestettä, valkuaisaineita ja puolustusjärjestelmän soluja. Imusuonten toiminnan estyminen johtaa krooniseen turvotustautiin, lymfedeemaan, johon ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa.

Tuomas Tammela

IgA- ja IgM-nefropatian taudinkuva ja ennuste

Väitöskirjatyö käsittelee kahden munuaiskerästulehduksen, IgA-nefropatian (IgAN) ja IgM-nefropatian (IgMN), taudinkuvaa ja ennustetta. Perinteisesti IgAN ilmenee verivirtsaisuutena hengitystieinfektioon liittyen. Sekä IgAN:ssa että IgMN:ssa ensivaiheen löydöksinä saattaa olla ainoastaan mikroskoopilla havaittava verivirtsaisuus tai runsas valkuaisvirtsaisuus. Korkea verenpaine on yleinen löydös molempien tautien yhteydessä. Aiemmissa tutkimuksissa potilasmateriaalit ovat monilta ominaisuuksiltaan hyvin vaihtelevia. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuutta IgAN:ssa ja IgMN:ssa on näin ollen vaikea tarkasti arvioida. Arviolta kuitenkin 10-20 %:lla potilaista vajaatoiminta etenee terminaalivaiheeseen 10-20 vuoden seurannan aikana. IgAN:n riskitekijöistä tiedetään jo paljon, toisin kuin IgMN:sta. Voimakas valkuaisvirtsaisuus, kohonnut seerumin kreatiniinitaso, korkea verenpaine, vahva-asteinen munuaiskerästen kovettuminen sekä soluvälitilan arpeutuminen ovat selviä huonon ennusteen merkkejä. Myös seerumin virtsahappopitoisuuden suureneminen näyttää ennustavan munuaistaudin etenemistä IgAN:ssa. Virtsahapon merkitys taudin synnyssä on selvittämättä. Aktiivisen tulehdusreaktion merkityksestä IgAN:n taudinkulussa tiedetään varsin vähän. Vaikea-asteista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on selvästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Näyttää siltä, että myös lievä munuaisten toimintahäiriö vaikuttaa näiden tautien ilmaantuvuuteen. Epäselvää on, vaikuttaako munuaistauti itsessään sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen ilman havaittua munuaisten vajaatoimintaa.

Juhani Myllymäki

Istukkahormonilla vaikutuksia rintarauhaseen

Istukkahormoni (hCG) on ihmisellä raskauden aikana istukasta erittyvä hormoni, joka muistuttaa lutenisoivaa hormonia (LH). Istukkahormoni ylläpitää alkuraskaudessa munasarjojen hormonitoimintaa ja mahdollistaa raskauden jatkumisen. LH ja istukkahormoni sitoutuvat samaan reseptoriin, jota on erityisesti munasarjoissa, mutta sitä on löydetty myös eräistä muista kudoksista, kuten ihmisen rinnasta. Aiemmin on ajateltu, että istukkahormoni ja luteinisoiva hormoni vaikuttavat ainoastaan munasarjoissa.

Aino Rönnblad

Lapsuusiän ongelmat ennakoivat myöhempää päihteiden käyttöä ja tupakointia

Nuorilla miehillä runsas päihteiden käyttö on osa jo lapsuusiässä alkanutta ongelmajatkumoa. Valtakunnallisen lastenpsykiatrisen seurantatutkimuksen mukaan ylivilkkaus, käytösongelmat sekä samanaikaiset käytös- ja tunne-elämän ongelmat lapsuusiässä ennustavat runsasta humalajuomista, päivittäistä tupakointia sekä päihderikoksia varhaisaikuisuudessa. Varhaisaikuisuudessa päihteitä runsaammin käyttävillä nuorilla miehillä esiintyi enemmän sekä antisosiaalista käyttäytymistä että psykiatrisia häiriöitä.

Solja Niemelä

Epiteliaalisen natriumkanavan merkitys keuhkojen toiminnassa syntymän jälkeen

Raskauden aikana sikiön keuhkot ovat täynnä nestettä. Keuhkojen pintasolukko tuottaa nesteen erittämällä osmoottisesti aktiivista kloridia. Vesi seuraa kloridia passiivisesti täyttäen keuhkot. Syntymän yhteydessä keuhkojen tyhjeneminen ylimääräisestä nesteestä on välttämätöntä normaalin kaasujen vaihdon onnistumiseksi. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää epiteliaalisen natriumkanavan (ENaC) merkitystä vastasyntyneen lapsen keuhkonesteen poistossa. Väitöskirjassa selvitettiin myös, miten bronkopulmonaarisesta dysplasiasta (BPD) kärsivälle ennenaikaisesti syntyneelle lapselle annettu deksametasoni vaikuttaa ilmateiden ENaC:n mRNA:n määrään eli ilmentymiseen. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa on mitattu ilmateiden ENaC:n ilmentymistä sekä välillisesti ENaC:n toimintaa mittaamalla nenän pintasolukon eli epiteelin transepiteliaalista potentiaalieroa (N-PD) ja keuhkojen myötäävyyttä, keuhkokomplianssia (LC).

Otto Helve

Maksa rasvoittuu vaikeammin metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa

Vaikka metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes ovat yleisempiä lihavilla kuin normaalipainoisilla, on epäselvää, miksi joillekin lihaville näitä häiriöitä ei kehity. Insuliini estää normaalisti maksan sokerin ja rasvojen tuotantoa, mutta rasvaisessa maksassa nämä vaikutukset ovat heikentyneet. Tässä väitöskirjassa selvitettiin, kuinka rasvainen maksa on henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes, ja mikä veren merkkiaine tai kehon koostumuksen poikkeavuus parhaiten heijastaa maksan rasvapitoisuutta. Lisäksi tutkittiin, miten hoito insuliiniherkiste-lääkeaineella (glitatsonilla) vaikuttaa poikkeuksellisen paljon insuliinia (keskimäärin yli 200 yks/vrk) tarvitsevien tyypin 2 diabeetikoiden maksan rasvapitoisuuteen, insuliinintarpeeseen ja hoitotasapainoon.

Anna Kotronen

Ultraäänihoito liukenevia luunkiinnittimiä käytettäessä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon soveltuvuutta liukenevien luunkiinnittimien kanssa käytettäväksi. 20 minuuttia kestävän päivittäisen matalaintensiteettisen ultraäänihoidon on eräissä tutkimuksissa esitetty nopeuttavan luunmurtuman paranemista. Tutkimuspotilaille asetetut sauvat ja ruuvit oli valmistettu elimistössä liukenevasta polylaktidista.

Lauri Handolin

Lasten sairaalainfektiot

Lasten sairaalainfektioiden aiheuttajat ja infektiotyypit poikkeavat aikuisten infektioista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sairaalainfektioiden esiintyvyyttä suomalaisessa lastensairaalassa. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä: veriviljelypositiivisten infektioiden seurantatutkimuksesta, kahdesta vastasyntyneiden teho-osastolla tehdystä epidemiaselvityksestä sekä sydänleikkauksessa olleiden lasten sairaalainfektiotutkimuksesta.

Emmi Sarvikivi