Koeputkihedelmöityksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Lapsen teko aloitetaan aina vain myöhemmässä iässä. Koska naisen hedelmällisyys vähenee iän myötä, lapsettomuushoitoa tarvitsevien parien määrä lisääntyy jatkuvasti. Lapsettomuushoitojen suurin ongelma on kasvanut monisikiöraskauksien määrä, joka on merkittävä riski sekä äidin että syntyvän lapsen terveydentilalle.

Zdravka Veleva

Kuvantamis-tutkimukset nivelreumassa

Nivelreuman kulkua on vaikeaa ennustaa sairauden alkuvaiheessa. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko magneetti- ja isotooppikuvantamisen avulla ennustaa niveltuhon kehittymistä rannenivelessä potilailla, joilla reuma on juuri puhjennut. 28 potilaalle tehtiin merkkiainetehosteiset magneetti- ja isotooppikuvaukset taudin alkuvaiheessa sekä seurannassa yhden ja kahden vuoden kohdalla.

Kari Palosaari

Uutta lasten keuhkokuumeen diagnostiikkaan

Keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin tai viruksen löytäminen on nykyisillä tutkimusmenetelmillä vaikeaa, ja käytännön työssä lasten keuhkokuumeen aiheuttaja jääkin usein selvittämättä. Bakteerien lisääntyvä vastustuskyky antibiooteille ja keuhkokuumeen komplikaatioiden kuten keuhkopussin märkäkertymän yleistyminen korostavat keuhkokuumeen mikrobiologisen diagnostiikan tärkeyttä.

Elina Lahti

Bulimialla yhteys serotoniiniaineenvaihduntaan

Useisiin psykiatrisiin sairauksiin, esimerkiksi masennukseen ja syömishäiriöihin, uskotaan liittyvän aivojen serotoniinijärjestelmän (5-HT) häiriö. Serotoniinitransportteri (SERT) on 5-HT:n kuljettajaproteiini, joka poistaa 5-HT:a solunulkoisesta tilasta ja siten säätelee vaikuttavan 5-HT:n määrää. Aivojen serotoniinitransporttereita voidaan kuvantaa käyttämällä yksifotoniemissiotomografiaa (SPET) tai positroniemissiotomografiaa (PET).

Anu Koskela

Spirometrialla mitatut keuhkofunktiot väestössä

Astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa virtaus-tilavuusspirometria on keskeisessä asemassa. Kansainvälisten kriteerien mukaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen, jossa todetaan keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva ilman virtausnopeuden ja keuhkotilavuuksien pienentyminen; tosiasiassa tauti on kuitenkin monivivahteisempi. Osalla potilaista keuhkorakkuloiden tuhoutuminen johtaa keuhkon laajentumaan (emfyseemaan) ja toisilla potilailla taudinkuvaa hallitsee krooninen keuhkoputkitulehdus. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 10 % väestöstä ja lääkärin toteama astma on aikaisempien tulosten perusteella noin 6 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.

Annette Kainu

Työoloilla merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin terveyseroihin

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset sairastavuuden ja heikentyneen toimintakyvyn erot sekä fyysisen työkuormituksen ja työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa.

Akseli Aittomäki

Mahapanta sairaalloisen lihavuuden hoidossa

Sairaalloisen lihavuuden hoidossa pitkäaikaisia tuloksia on saavutettu vain leikkaushoidolla. Tässä tutkimuksessa on seurattu Vaasan keskussairaalan 280 mahapantapotilaan leikkaustuloksia 11 vuoden aikana vuodesta 1996 alkaen. Tutkimuskohteena on ollut painonlaskun lisäksi erityisesti elämänlaadun parantuminen, leikkauskomplikaatiot, haittavaikutukset ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet. Näin laajan potilasmateriaalin pitkäaikaistuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu.

Pekka Tolonen

Sykliinien merkitys rintasyövässä

Periytyvä alttius on yksi vahvimmista rintasyövälle altistavista tekijöistä. Tunnetut alttiusgeenit selittävät yhteensä vain noin 25 % periytyvästä rintasyöpäalttiudesta.

Kirsimari Aaltonen

Geenivariaatiot varhaisessa valtimonkovettumistaudissa

Valtimonkovettumistaudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumistaudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumistaudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.

Auni Collings

Mahalaukun motorisen toiminnan tutkiminen

Mahalaukun motorisen toiminnan häiriöitä voivat olla hidastunut mahalaukun tyhjeneminen (gastropareesi), heikentynyt aterian jälkeinen mahalaukun yläosan täyttyminen (funduksen relaksaatio) sekä häiriöt tyhjenemistä säätelevässä mahalaukun sähköisessä toiminnassa. Häiriöt voivat liittyä kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai munuaisten vajaatoimintaan tai olla toiminnallisten vatsavaivojen taustalla. Gastropareesiin liittyviä oireita voivat olla aterian jälkeiset ylävatsakivut, varhainen täyttymisen tunne, turvotus, pahoinvointi ja oksentelu. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia.

Jari Punkkinen

Keski-ikäisten miesten työkyky ja elämänlaatu ovat yhteydessä toisiinsa

Tämän varhaiskuntoutujista ja poliiseista tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten suomalaisten miesten työkyky ja elämänlaatu näyttävät kulkevan käsi kädessä. Fyysinen kunto on myös yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. Pääasiassa raskaassa teollisuudessa ja rakennusalalla työskenteleville varhaiskuntoutujille tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti kahden kilometrin kävelytestin ja yläraajojen 10 kilon painolla tehdyn toistotestin tulokset näyttivät olevan yhteydessä sekä työkykyyn että elämänlaatuun. Lisäksi poliiseille tehty 15-vuotisseurantatutkimus osoitti vatsalihastestin tuloksen ennustavan työkykyä.

Lars Sörensen

Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Tässä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Anne Jauhiainen

Uusi hermoston rappeumasairaus MIRAS

Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu uusi peittyvästi periytyvä hermoston rappeumasairaus, MIRAS (mitochondrial recessive ataxia syndrome), ja sen geenitausta. Tauti osoittautui Suomen yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiasairaudeksi. Tutkimuksessa on tutkittu perinnöllisiä aivosairauksia, joissa yhtenä oireena on ataksia (kävelyn epävarmuus, tasapainovaikeus ja liikkeiden haparointi) ja joissa on lukuisia muita aivojen toimintahäiriöstä johtuvia oireita. Seulonnassa, jossa haettiin suomalaisilta ataksiapotilailta MIRAS-geenivirhettä, 27 potilasta sai diagnoosin aikaisemmin tuntemattomalle, etenevälle ataksiasairaudelleen. Tutkimuksen tuloksena kyseisen geenivirheen DNA-diagnostiikka on otettu käyttöön suomalaisissa ja eurooppalaisissa laboratorioissa, ja toistasataa potilasta ympäri maailman on saanut diagnoosin.

Anna Hakonen

Harvinainen TRAPS diagnostisena ongelmana

Systeemiset autoinflammatoriset oireyhtymät ovat joukko harvinaisia, autosomaalisesti periytyviä tauteja, joiden oirekuvaan kuuluvat toistuvat kuumekohtaukset ja muut tulehdusoireineen. 1990-lopulla lääketieteellisessä kirjallisuudessa perinnöllisiin kuumeoireyhtymiin luettiin välimerenkuume (FMF) ja "hyperimmunoglobulinemia D with periodic fever syndrome " (HIDS), jotka ovat peittyvästi periytyviä, sekä "tumour necrosis factor receptor-associated periodic syndrome " (TRAPS), joka periytyy vallitsevasti. Näihin on viime vuosina liitetty ainakin viisi vallitsevasti periytyvää oireyhtymää. Kaikissa nåissä oireyhtymissä kohdegeenin mutaatiot aiheuttavat aggressiivisen ja pitkittyneen tulehdusreaktion. Yhteistä kuumeoireyhtymille on jaksoittaisesti esiintyvä korkea kuume, peritoneumin, pleuran, perikardiumin ja nivelten tulehdus, sekä lihassärkyä ja erilaisia ihottumia. CRP ja SAA sekä muut akuutin faasin proteiinit nousevat voimakkaasti, jonka seurauksena saattaa olla komplikaatioita, kuten AA-amyloidoosi. Varsinkin FMF:ssa, jonka taustalla on tulehdusreaktiota ja apoptoosia säätelevää pyriiniä koodaavan MEFV-geenin mutaatio, AA-amyloidoosi on yleinen komplikaatio. Kolkisiinilääkityksen myötä FMF-potilaiden amyloidoositapaukset ovat vähentyneet.

Susanna Stjernberg-Salmela

Sopeutuminen vanhemmuuteen lapsettomuuskokemuksen jälkeen

Koeputkihedelmöitys sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoidoksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään 3,4 % Suomessa vuosittain syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla. Hoitojen tehokkuus ja turvallisuus ovat parantuneet, mutta vähän tiedetään lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen psyykkisistä vaikutuksista tulevien vanhempien henkiseen hyvinvointiin.

Leena Repokari

CYP2C8-välitteiset lääkeinteraktiot

Vasta aivan viime vuosina on havaittu, että CYP2C8-entsyymillä voi olla tärkeä merkitys mm. lääkeaineyhteisvaikutuksissa. Eräät lääkeaineet voivat estää CYP2C8-entsyymin kautta tapahtuvaa metaboliaa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin CYP2C8-entsyymiä estävien lääkkeiden vaikutusta sellaisten lääkeaineiden pitoisuuksiin, joiden aikaisemman tiedon perusteella arveltiin metaboloituvan CYP2C8-välitteisesti. Näiden lääkeaineiden metaboliaa tutkittiin myös koeputkiolosuhteissa. Lisäksi CYP2C8-entsyymiä estävän lipidilääke gemfibrotsiilin yhteisvaikutusmekanismia tutkittiin selvittämällä interaktion säilymistä koehenkilöillä gemfibrotsiilin annon lopettamisen jälkeen.

Aleksi Tornio

TNF-salpaajat lastenreumassa

Lastenreuma on invalidisoiva heterogeeninen tautiryhmä, jonka esiintyvyys lapsiväestössä on 0,1 %. Siihen liittyy 20 %:lla potilaista yleensä silmän etuosan reumaattinen krooninen tulehdus, anteriorinen uveiitti. Tavanomaisen antireumaattisen hoidon teho on riittämätön 20-30 %:lla potilaista. Uudet biologiset lääkkeet, lähinnä tuumorinekroositekijän (TNF) salpaajat, ovat parantaneet hoitotuloksia.

Pirjo Tynjälä

Eturauhassyöpäpotilaiden sydänriskit ja ennustetekijät

Paikallisesti levinnyttä (T3-4 M0) ja luustoon levinnyttä (T1-4 M1) eturauhassyöpää sairastaneet potilaat satunnaistettiin kirurgiseen kastraatioon (orkiektomia) tai lääkkeelliseen kastraatioon lihaksensisäisellä polyestradiolifosfaatilla (PEP) annoksella 240 mg/kk. Tutkimuksessa verrattiin hoitojen kliinistä tehoa sekä sydän- ja verisuonikomplikaatioita ja hoitoa edeltäviä plasman testosteroni- ja estradiolipitoisuuksia levinneisyysasteen mukaan sekä selvitettiin potilaiden yleistilan vaikutusta näihin hormonitasoihin. Lopuksi luotiin T1-4 M1 -potilaille eturauhassyövän aiheuttaman kuoleman ennusteellinen luokittelu kolmeen riskiryhmään käyttämällä hoitoa edeltäviä ennustetekijöitä.

Arto Mikkola

Osteoporoosi- ja tulehduskipulääkkeiden uusia luustovaikutuksia

Bisfosfonaatteja on käytetty jo lähes 40 vuoden ajan luukadon hoidossa ja esimerkiksi pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamissa luupesäkkeissä vähentämään luunsyöjäsolujen aktiviteettia. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden joukkoon on tullut uusia tarkemmin suunnattuja lääkkeitä, syklo-oksygenaasi-2 (COX-2) -entsyymin estäjiä, joiden luustovaikutukset tunnetaan huonosti. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin näiden kahden lääkeryhmän tarkempia luustovaikutuksia sekä luuta hajottavissa että luuta muodostavissa soluissa.

Maarit Valkealahti

Persoonallisuushäiriöt Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä niiden yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin. Lisäksi arvioitiin persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimusaineisto muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta ja rekisteritutkimuksesta. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla.

Liisa Kantojärvi