Tehoaako kaksoispaineventilaatio krooniseen hengitysvajaukseen?

Hoito on yleistynyt nopeasti käyttöaiheiden laajentuessa ja potilaiden elinajan pidentyessä.

Heidi A. Rantala, Petra Kotanen

Milloin väsymys on uniapneaa?

Kun pääoire on fyysinen väsymys, uniapnea on harvinaista.

Aino Laine, Heidi Avellan-Hietanen, Tiina Mattila, Adel Bachour

Mitä mpox-epidemia opetti?

Aiemmin tuntematon oirekuva vaikeutti tunnistamista Euroopassa.

Eija Hiltunen-Back, Hannimari Kallio-Kokko

Sarjoittainen päänsärky – tunnista ja hoida oikein

Diagnoosi viivästyy usein.

Marja-Liisa Sumelahti

Sydäninfarkti mutta ei sepelvaltimotautia – mistä on kyse?

Tyyppioireista ja löydöksistä huolimatta infarktin aiheuttajaksi sopivaa ahtaumaa ei aina löydy.

Juha Sinisalo

Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu – hoito ja kuntoutus

Avainasemassa ovat yksilöllisesti valitut lääkkeettömät menetelmät ja perhekeskeisyys.

Minna Ståhl, Reetta Sipilä, Annette Collin, Maiju Marttinen, Hanna Vuorimaa

Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu – epidemiologia ja diagnostiikka

Toimintakykyä uhkaava kipu tulisi tunnistaa jo kouluterveydenhuollossa.

Minna Ståhl, Maiju Marttinen

Milloin ja miten potilaan itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa?

Rajoittamisesta somaattisessa sairaanhoidossa ei ole lainsäädäntöä.

Eeva Nykänen, Tuomas Pulkkinen

Muista immunosuppressioon liittyvä infektioiden riski

Osa infektioista on estettävissä rokotuksin tai ehkäisevällä mikrobilääkityksellä.

Suvi Niku, Reetta Huttunen

Pelit oppimisprosessin rikastajina – kolme esimerkkiä

Katsauksessa malleina juurihoito, kromosomit ja syöpägenetiikka.

Hanna Hytönen, Mirja Methuen, Jarno Helminen, Minna Kankuri-Tammilehto, Tiina Salmijärvi, Sanna Brauer

Ruoansulatuskanavan stroomakasvainten hoito perustuu huolelliseen riskiluokitukseen

Nykyhoidolla yli 80 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Joonas H. Kauppila, Olli Helminen, Heikki Joensuu

Pitkittyneiden kehollisten oireiden hoito – mitä uutta?

Mekanismit ja hoitokeinot tunnetaan yhä paremmin.

Helena Liira, Hélène Virrantaus, Markku Sainio

Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus tukee vaativimpien palvelujen yhteistyötä

Erityispalvelujen yhteensovitus parantaa perheiden avunsaantia.

Ilona Luoma, Tarja Saharinen

Kolmas sektori on tuki kliinikoille harvinaissairauksissa

Järjestöihin kertynyt kokemustieto voi tuoda lisäarvoa hoidon ja palvelujen edistämiseen.

Risto Heikkinen, Merja K. Laine, Hannele Koillinen, Satu Salmi, Elina Rantanen

Rekisteritietojen kerääminen harvinaisista sairauksista on erityisen tärkeää

Erityistarpeet tulisi huomioida kansallisessa ja eurooppalaisessa lainsäädännössä.

Satu Wedenoja, Kimmo Porkka, Mikko Seppänen

ERN-verkostot kokoavat harvinaissairauksien osaajat yhteen

Verkostot ylläpitävät harvinaissairauksien potilasrekistereitä.

Johanna Lempainen, Reetta Kälviäinen, Tarja Heiskanen-Kosma

Harvinaissairauksien kirjo on laaja ja monialainen

Yleislääkärin on tärkeintä osata epäillä harvinaista sairautta ja lähettää potilas jatkotutkimuksiin.

Satu Wedenoja, Helena Kääriäinen, Mikko Seppänen

Tie harvinaissairauden epäilystä diagnoosiin voi olla mutkikas

Tunnistaminen vaatii herkkyyttä ja yleisten sairauksien hyvää osaamista.

Pasi I. Nevalainen, Vesa Jormanainen, Mikko Seppänen

Ei mikä tahansa läiskä – ovelat ihon T-solulymfoomat

Alkuvaiheen ennuste hyvä, parantavaa hoitoa ei ole.

Liisa Väkevä, Annamari Ranki

Akupunktuuri – huuhaata vai pätevää fysikaalista hoitoa?

Hoivavaikutuksella on akupunktuurissa merkittävä asema.

Timo Strandberg