Perinnöllinen haimasyöpäalttius – kansallinen seurantasuositus

Suosituksen tavoite on yhtenäistää seurantaa ja vähentää kuolleisuutta.

Sini Keskinen, Reea Ahola, Kristiina Aittomäki, Perttu Arkkila, Maria Haanpää, Outi Kuismin, Pekka Lammi, Johanna Louhimo, Marika Mäkinen, Minna Nortunen, Minna Pöyhönen, Irina Rinta-Kiikka, Minna Kankuri-Tammilehto*, Saila Kauhanen*

Kuinka tukea vaihdevuosi-ikäistä työelämässä

Työkykyä voidaan parantaa oireiden asianmukaisella hoidolla.

Eija K. Laakkonen, Mervi Viljamaa, Pauliina Aukee, Liisamari Krüger

Keuhkoverenpainetauti – näin diagnosoin ja hoidan

Sairaus on vakava mutta reagoi yleensä suotuisasti hoitoihin.

Elina Heliövaara, Piia Simonen, Maija Halme, Markku Pentikäinen

Miksi, milloin ja miten synnytys käynnistetään?

Käynnistykset ovat lisääntyneet sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä.

Heidi Kruit, Leena Rahkonen

Koronapandemia ja nuorten mielenterveys – oliko koulusuluilla merkitystä?

Pandemian edetessä sulut vähenivät mutta mielenterveyden heikkeneminen jatkui.

Arja Rimpelä, Anna Myöhänen

Maahanmuuttajalapsen poikkeava verenkuva – huomioi hemoglobiinisairaudet ja taustatekijät

Anemian taustalla voi olla niin aliravitsemus kuin perinnöllinen hemoglobiinisairaus, kuten talassemia.

Marika Grönroos, Pauliina Utriainen

Kotihappihoidon käytännöt vastaavat suosituksia hyvin

Liikkumishapen määräämisen käytännöissä on vaihtelua.

Antti Saarinen, Herkko Ryynänen, Tuula Vasankari

Tutkimusnäyttö auttaa kehittämään mielenterveyspalveluita

Mitä nopeammin potilas saa vaikuttavaa hoitoa ja palaa työkykyiseksi, sitä kannattavampi hoidon järjestämisen malli on.

Outi Linnaranta

Lapsi loukkasi päänsä – näin hoidat päivystyksessä

Lievän aivovamman ennuste on hyvä.

Päivi Koroknay-Pal, Anna Piippo-Karjalainen

Jännityspäänsärky tunnetaan yhä huonosti

Tautitaakalla on huomattavat yhteiskunnalliset vaikutukset.

Laura Mustonen, Hanna Harno

Uniapneakiskon kysyntä kasvaa – mitä hoidosta tulee tietää?

Suosituksen mukaan apneapotilaiden tulee saada kiskohoitoa asuinpaikasta riippumatta.

Riitta Pahkala

Työn imu ja voimavarat tukevat jaksamista

Työhyvinvointia kannattaa tarkastella myös positiivisen psykologian näkökulmasta.

Jari J. Hakanen

Kognitiivinen ergonomia keventää digityön kuormaa

Lääkärin työn kognitiivinen vaativuus on työelämän digitalisoituessa kasvanut.

Virpi Kalakoski, Kaisa Kujansivu, Katinka Tuisku, Teppo Valtonen

Eettinen stressi – mitä se on?

Lääkärin eettisen kuormituksen tunnistaminen on tärkeää.

Jan Nyberg, Sara Launio, Tarja Melartin

Työhyvinvoinnin ongelmiin tulee tarttua

Jotkut lääkäreitä kuormittavat tekijät ovat olleet samoja pitkään.

Tuula Oksanen, Jenni Ervasti, Peppiina Saastamoinen

Saalistajat, tiedejulkaisemisen syöpä

Lääkäritutkijan tulee olla tietoinen saalistajajulkaisijoiden vaarasta.

Juha Kere, Mikko Seppänen

Syntymävauriot harvinaistuvat – riskitekijät yleistyvät

Suuri syntymäpaino ja imukuppisynnytys altistavat vaurioille.

Maiju Kekki, Anne Salonen, Kati Tihtonen

Väkivaltarikoksen tekijällä on usein mielenterveyden häiriö

Yleisiä ovat etenkin persoonallisuus- ja päihdehäiriöt, ADHD sekä psykoosit.

Riittakerttu Kaltiala, Alfred Sarno

Aktigrafia ja unipäiväkirja selvittävät unihäiriöitä

Poikkeavasta päiväväsymyksestä kärsii ajoittain jopa viidennes väestöstä.

Anniina Norrkniivilä

Tupakointi heikentää haavan paranemista

Tuleva leikkaus voi motivoida tupakoinnin lopettamiseen.

Tuukka Veija, Virve Koljonen