MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa

Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.

Johan Eriksson, Simo Taimela, Ilkka Vuori

Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen

Sekä eriasteiset masennusoireet että masennustilat yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään edettäessä. Nuorten depression oirekuvaa ja ikäspesifisiä piirteitä koskevia tutkimuksia on toistaiseksi suhteellisen vähän. Useimmissa tutkimuksissa korostetaan, että vakavan masennuksen oirekuva on etenkin varttuneemmilla nuorilla monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressioista. Aikuisiin verrattuna yleisemmät epätyypilliset oireet ja monihäiriöisyys vaikeuttavat nuorten depression tunnistamista. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisiä depressioista kärsivillä nuorilla, ja selvästi masentuneelta nuorelta tulee aina kysyä itsemurha-ajatuksista. Nuoren depressioita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja tiedon kokoaminen nuoren itsensä lisäksi vanhemmilta, koulun aikuisilta ja ystäviltä on hyödyksi.

Mauri Marttunen

Tetrasykliinit anti-inflammatoreina ihotautien hoidossa

Tetrasykliinit ovat laajakirjoisia, bakteriostaattisia mikrobilääkkeitä. Ihotautialalla niitä on totuttu käyttämään erityisesti aknen hoidossa. Tetrasykliinien antimikrobisten vaikutusten ohella niiden anti-inflammatoriset ominaisuudet ovat avuksi monien muidenkin ihotautien hoidossa.

Pekka Autio, Jorma Keski-Oja

Olkapään natiiviröntgenkuvaus

Natiiviröntgenkuvaus on säilyttänyt vankan asemansa olkapään peruskuvantamismenetelmänä. Tärkeimpiä natiivikuvauksen aiheita ovat traumaattiset, degeneratiiviset ja reumamuutokset, ja natiivikuvia tarvitaan edelleen diagnostiikan tukena uudempiakin tekniikoita käytettäessä. Artrografia on varsin luotettava kiertäjäkalvosimen täydellisten repeämien diagnostiikassa. Kaikukuvauksella on mahdollista diagnosoida tendiniitti sekä osittainen ja täydellinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Magneettikuvaus on osoittautunut parhaimmaksi menetelmäksi pehmytkudosmuutosten ja ongelmallisten luuprosessien selvittelyssä.

Markku Päivänsalo, Pekka Jalovaara, Eija Pääkkö, Valtteri Myllylä

Liuottimien ja melun yhteisvaikutukset sisäkorvaan ja kuuloon

Melu on kohtalaisen hyvin tunnettu "sisäkorvamyrkky". Se aiheuttaa tyypillisesti sensorineuraalisen kuulovian, jonka anatomisena vastineena on kuvattu degeneratiivisia muutoksia kuuloelimessä (Cortin elimessä), ennen kaikkea sen aistinsoluissa. Altistuminen voimakkaalle melulle on keskeinen työelämän terveysriski. Huolimatta tehostuneesta meluntorjunnasta ja kuulonsuojainten käytöstä, meluvammojen määrä ei näytä vähentyneen, joskin niiden vaikeusaste on lieventynyt. Maassamme on edelleen ilmoitettu vakuutusyhtiöille ammattitautina vuosittain noin 1 800 uutta meluvammaa.

Antti Mäkitie, Vesa Riihimäki, Ulla Pirvola, Jukka Ylikoski

Mitä ovat psykosomaattiset häiriöt - vai onko niitä enää?

Käsitteellä psykosomaattinen häiriö on ollut useita eri merkityssisältöjä. 1900-luvun alussa psykosomaattisina pidettyjen sairauksien määrä oli hyvin vähäinen. Sittemmin sanan psykosomaattinen merkitys on väljentynyt ja koko käsitteen psykosomaattinen häiriö mielekkyys on kyseenalaistettu. Kaikkien sairauksien diagnosoinnissa, tutkimuksessa ja hoidossa on tärkeää ottaa huomioon niin somaattiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Vuoden alussa voimaan tulleessa tautiluokituksessa on joitakin häiriöitä, joihin nimike psykosomaattinen edelleen sopii. Ne ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden oirekuva on kokonaan tai lähes kokonaan somaattinen. Käytännön lääkärin pitää tunnistaa psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden osuus näissä häiriöissä.

Matti Joukamaa, Minna Koskinen

Bisfosfonaattien kliininen käyttö

Bisfosfonaatit ovat endogeenisen pyrofosfaatin synteettisiä analogeja, joilla on voimakkaita vaikutuksia luun aineenvaihduntaan. Ne hakeutuvat tehokkaasti luustoon ja estävät osteoklastien välittämää luun resorptiota. Bisfosfonaattien käyttömahdollisuuksia on selvitelty erityisesti osteoporoosin, pahanlaatuisen hyperkalsemian sekä Pagetin luustotaudin hoidossa. Kliinisiä tutkimuksia on tehty myös näiden aineiden käytöstä eri syöpätautien tukihoitona.

Esa Jantunen, Leo Niskanen

Liuottimien vaikutukset sisäkorvaan ja kuuloon

Orgaanisia liuottimia käytetään laajasti sekä työelämässä että vapaa-aikoina. Runsas altistuminen niille aiheuttaa tunnetusti keskushermosto-oireita ja pitkään jatkuva kosketus myös ääreishermoston toimintahäiriöitä. Pikäaikaisen liuotinaltistuksen aiheuttamasta kuuloviasta on havaintoja useiden vuosikymmenien ajalta. Viime vuosien kliinisissä ja kokeellisissa tutkimuksissa useat liuottimet on todettu sisäkorvaa ja kuuloa vaurioittaviksi.

Antti Mäkitie, Vesa Riihimäki, Jukka Ylikoski

Kehitysvammaisuuden syyt on tärkeää selvittää

Kehitysvammaisuuden diagnosointiin ja syytaustan selvittämiseen on saatu viime vuosikymmeninä paljon uusia työvälineitä. Vammaisuuden syiden tuntemus on tärkeää monella tasolla: Hoitomahdollisuudet, liitännäissairauksien ennakoiminen ja ennusteen summittainen arviointi auttavat kehitysvammaisen kuntoutuksessa. Elämän kokonaisjärjestely perustuu etiologian tuntemukseen. Perinnöllisyysneuvonta ja väärien epäilyjen oikaiseminen tiedon avulla tukee perhettä, ja epidemiologinen tieto on pohja palvelujen suunnittelulle. Tiedon karttuessa on avautumassa myös uudenlaisia hoitomahdollisuuksia.

Maija Wilska

Propofolin nonhypnoottiset ominaisuudet

Propofoli on uudehko, päiväkirurgiassa tärkeä anestesia-aine. Aineen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi on tutkittu sen soveltuvuutta myös muuhun hoitoon ja muille erikoisaloille. Anestesiologin valvonnassa propofolilla voidaan hoitaa mm. leikkauksen ja sytostaattihoidon jälkeistä pahoinvointia sekä eri syistä johtuvaa kouristelua ja vaikeaa kutinaa silloin, kun muut lääkkeet eivät potilaalle tehoa.

Jussi Kanto

Clostridium difficile - yleinen sairaalainfektioiden aiheuttaja

Clostridium difficile on ainoa mikrobilääkitykseen liittyvän ripulin aiheuttaja, jonka kliininen merkitys on kiistattomasti todettu. Sen aiheuttamia sairaalainfektioita lienee Suomessa vuosittain muutamia tuhansia, joten tartunnan saaminen sairaalasta ei ole epätavallista. Huomattava osa potilaista, jotka saavat tartunnan sairaalasta, saa ripulitaudin. Sairaalahoitoon liittyvien C. difficile -tapausten esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa mikrobilääkekäytännön lisäksi myös sairaalahygieenisin toimenpitein.

Matti Ristola

Kaikututkimus vatsavaivojen selvittelyssä

Potilaalle helppona ja turvallisena sekä nopeasti saatavana menetelmänä kaikututkimusta käytetään perusterveydenhuollossa varsin paljon myös vatsanalueen vaivojen ensimmäisenä tutkimuksena. Useiden akuuttien vatsasairauksien diagnostiikassa siitä onkin merkittävää hyötyä. Sen sijaan pitkäaikaisten ruoansulatusvaivojen syistä saadaan selvästi luotettavampaa tietoa mahantähystyksellä. Kaikututkimuksen rajoituksia ovat myös sen tulosten riippuvuus tekijän kokemuksesta sekä vähäiset dokumentointimahdollisuudet.

Juhani Sand

Klamydian aiheuttamat silmätulehdukset

Klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus ilmenee noin 2 %:lla urogenitaalialueen klamydiainfektiota sairastavista potilaista ja jopa puolella klamydiatartunnan saaneista vastasyntyneistä. Aikuisella sidekalvotulehdus on usein raju ja toispuoleinen. Silmämunan sidekalvo on kaikkialta hyvin verestävä, ja sen follikkelirakenne on huomattavasti korostunut. Vastasyntyneellä oireet ilmenevät yleensä 5.-12. päivänä syntymän jälkeen. Jos klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus jää lapsella hoitamatta ja jatkuu viikkoja, lapselle voi kehittyä kuumeeton pneumonia.

Lotta Salminen

Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö?

Traumaperäinen stressihäiriö on ankaran stressin ja järkytyksen vaikutuksesta syntynyt, vuosiakin kestävä oireyhtymä. "Puhtaana", kaikki kriteerit täyttävänä tila on erittäin harvinainen, sillä lähes aina siihen liittyy aikaisempaa tai vamman jälkeen ilmaantunutta psyykkistä sairastavuutta. Korvausneuroosi on psykiatrinen ongelma, jonka esiintyvyys on kasvanut sosiaalietuuksien lisääntyessä.

Matti Viukari

Infektion ja tulehduksen osuus sepelvaltimotaudin synnyssä

Sepelvaltimoahtaumat kehittyvät, paitsi hitaasti etenevän prosessin tuloksena, todennäköisesti myös sysäyksittäin valtimoiden endoteelia vaurioittavien ajoittaisten tapahtumien vaikutuksesta. Näissä syntyvät intiman paksunnokset ja arpeumat pahenevat endoteelivaurioiden uusiessa ja kehittyvät aste asteelta ateroomiksi. Toistuvat infektiot saattavat olla yksi kyseisiä endoteelivaurioita aiheuttava tekijä.

Erkki Pesonen, Ilari Paakkari

Kalsiumkanavan salpaajat sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen lääkkeinä

Kalsiuminsalpaajat ovat tehokkaita ja oikeassa käytössä hyvin siedettyjä verenpainelääkkeitä. Niiden yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen odotetaan kuitenkin lisätietoa mm. käynnissä olevista seurantatutkimuksista. Niinpä lyhytvaikutteista nifedipiiniä tulee käyttää varovasti sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa. Verapamiili ja diltiatseemi vaikuttavat turvallisilta vaihtoehdoilta monoterapiassa. Yhdistelmähoidossa erityisesti beetasalpaajien kanssa dihydropyridiinijohdannaiset ovat ensisijaisia.

Aapo Lehtonen

Endoftalmiitin mikrobitausta ja hoitoperiaatteet

Endoftalmiitti on yleisimmin bakteerien, harvemmin sienten aiheuttama silmänsisäinen tulehdus, joka kehittyy useimmiten leikkaushoidon komplikaationa. Se saattaa syntyä myös silmän puhkeamavammojen yhteydessä tai muualla elimistössä sijaitsevasta tulehduspesäkkeestä. Aiemmin saprofytaarisina pidettyjen silmäluomissa ja sidekalvolla esiintyvien bakteerien osuus infektioissa on huomattava. Aiheuttajaorganismin mukaan määräytyy paljolti se, miten nopeasti ja rajuiksi oireet kehittyvät. Mikrobimaailman haasteisiin tulee osata vastata kulloinkin ajan hengen mukaisilla hoitoperiaatteilla. Hoidon päärunko on mikrobilääkitys. Vaikeimpiin infektiotapauksiin sovelletaan leikkaushoitoa.

Tuomo Puustjärvi, Ulla Kärkkäinen

Pohjois-Karjala-projektin tulokset 20 vuoden ajalta

Pohjois-Karjala-projekti alkoi runsaat kaksikymmentä vuotta sitten laaja-alaisella tutkimus- ja terveyskasvatusohjelmalla Pohjois-Karjalan työikäisen väestön suuren sydäntautikuolleisuuden pienentämiseksi. Viiden vuoden kokeilun jälkeen hanke laajennettiin koko Suomeen ja sen piiriin otettiin myös muita keskeisiä kansantauteja. Projektin ohjelmiin ja tulosten seurantaan on sisältynyt runsaasti kansainvälistä yhteistoimintaa, mutta ensisijaisesti kyseessä on ollut suomalainen pioneerityö, josta on saatu malleja sekä kotimaahan että ulkomaille.

Pekka Puska, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Erkki Vartiainen

Onko aurinkovoiteesta hyötyä?

Aurinkovoiteet pystyvät oikein käytettyinä estämään auringonpolttaman, mutta niiden suojateho muita ultraviolettisäteilyn aiheuttamia terveyshaittoja vastaan ei ole yhtä kiistaton. Voiteen suojakerroin ilmoittaa suojan UVB-säteitä kohtaan, UVA-säteiltä voiteet sen sijaan suojaavat huonommin. Aurinkovoiteiden salakavala riski onkin UVA-altistuksen lisääntyminen: tehokas UVB-suoja estää ihoa palamasta ja saattaa siten pitkittää auringossa oleskelua yli voiteiden UVA-suojatehon. Auringonottajien on myös havaittu käyttävän huomattavasti pienempiä voidemääriä kuin suojakertoimia testattaessa käytetään. Suojaava teho riippuu kuitenkin suoraan voiteen määrästä iholla: kun voiteen määrä vähenee puoleen testauksessa käytetystä, pienenee myös suojakerroin puoleen.

Leena Koulu