Kenelle päiväkirurgia soveltuu

Päiväkirurgiaa on lisätty Suomessa voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien lähinnä kustannussyistä. Potilas hyötyy päiväkirurgiasta selvästi, sillä se rikkoo mahdollisimman vähän, erityisesti lasten, normaalia elämää. Leikkausten jälkeiset komplikaatiot ovat olleet vähäisiä. Anestesiamenetelmien ja kirurgisten tekniikoiden kehittyminen on tuonut entistä vaativampia leikkauksia päiväkirurgiaan. Huolellinen arviointi päiväkirurgian soveltuvuudesta potilaalle on mahdollistanut myös entistä huonokuntoisempien päiväkirurgisen hoidon. Tässä kirjoituksessa valotetaan potilaiden valintaan ja leikkausriskiin liittyviä kysymyksiä operatiiviselta ja anestesiologiselta kannalta.

Juhani Lahtinen, Jukka Valanne

Suusyöpäpotilaiden kuntoutus - haasteellinen tiimityö

Syöpäsairaus voidaan nykyään melko usein parantaa ja syöpäpotilaiden kuntoutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suusyövän hoidossa kuntoutuksella on tärkeä tehtävä. Nykyaikaisista hoito- ja rekonstruktiomenetelmistä huolimatta potilaille kehittyy syömis-, nielemis- ja puheongelmia. Näistä aiheutuu huomattavaa toiminnallista ja sosiaalista haittaa. Kuntoutuksen sisällyttäminen hoitoon jo sen suunnitteluvaiheessa ja asiallisen tiedon välittäminen sairaudesta ja sen hoidosta takaavat potilaille enemmän oireettomia päiviä, paremman toimintakyvyn ja elämänlaadun. Nopea kuntoutus auttaa potilasta saavuttamaan mahdollisimman täysipainoisen elämän. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suusyöpäpotilaan hoito toteutetaan sitä pienempi ja lyhytaikaisempi on kuntoutuksen tarve ja tulokset usein erinomaiset.

Anna-Lisa Söderholm, Ville Husa

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi I

Muistitutkimus on tehnyt selväksi sen, että muistikuvat eivät tallennu aivoihimme videonauhan kaltaisena kopiona alkuperäisistä tapahtumainkulusta, vaan ne rakennetaan muistelemisen aikana heränneistä mielikuvista. Muistikuvien rakentamisessa taas käytetään hyväksi monenlaisia vihjeitä ja olettamuksia. Missä määrin voimme luottaa siihen, että muistikuvat heijastavat aikaisempia tapahtumia totuudenmukaisesti? Yhdysvalloissa tämä kysymys on noussut viime vuosina hyvin polttavaksi, koska yhä kasvava joukko ihmisiä kertoo mieleensä äkisti nousseen traumaattisia muistikuvia, useimmiten lapsuudessa tapahtuneeseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai ufojen suorittamiin sieppauksiin liittyviä. On kyseenalaista, voidaanko ylipäätään jokin äärimmäisen merkittävä tapahtuma ensin täysin unohtaa ja sitten palauttaa yksityiskohtaisesti mieleen vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Entä voidaanko muistikuvia manipuloida tai jopa synnyttää tyhjästä: onko osa elävän tuntuisistakin muistikuvistamme ehkä sittenkin vain valemuistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan? - Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Antti Revonsuo, Hannu Lauerma, Sakari Kallio

Masennustilojen biologinen tausta

Masennus on etiologialtaan monitekijäinen oireyhtymä, jolle voivat altistaa sekä psykologiset, biologiset että sosiaaliset tekijät. Viime 10-15 vuoden siihen on saatu uutta merkittävää tietoa siihen liittyvistä keskushermoston säätelytoimintojen häiriöistä ja muista neurobiologisista muutoksista.

Antti Ahokas, Saija Turtiainen

Persoonallisuus sairautena Käsityksiä rajatilan ja persoonallisuushäiriöiden suhteesta ja taustasta

Käsitettä rajatila käytetään psykiatriassa varsin epätäsmällisesti. Persoonallisuushäiriö ja rajatila -käsitteitä käytetään esimerkiksi toisilleen rinnakkaisina, vaikka termeillä on aivan erilaiset perustat. Psykodynaamisella rajatila-käsitteellä on teoreettinen, häiriön syntyyn liittyvä perusta, mutta persoonallisuushäiriö viittaa nykyisten tautiluokitusten kuvailevaan lähtökohtaan. Tässä artikkelissa kuvataan etenkin psykodynaamisen psykiatrian, mutta myös kognitiivisen terapian ja biologisen psykiatrian näkökulmista rajatilahäiriötä ja sen suhdetta nykyisin käytössä olevien diagnostisten järjestelmien persoonallisuushäiriökategorioihin.

Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson

Kaamosmasennus lapsilla ja nuorilla

Vuodenaikamasennus, seasonal affective disorder (SAD) on mielialahäiriö, jonka oireet ilmenevät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Häiriön tavallisin muoto on kaamosmasennus (= syys- ja/tai talvimasennus), jota sairastavilla on usein keväällä ja kesällä oireeton - joskus jopa hypomaaninen tai maaninen jakso. Tyypillisiä oireita ovat liikanukkuminen, ylensyönti, etenkin hiilihydraattien ahmiminen, väsyneisyys ja toimintatarmon väheneminen.

Marja Pihlajamäki, Simo Saarijärvi

Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutukset ihon autoimmuunisidekudostauteihin

Ihon autoimmuunisidekudostaudeista etenkin lupus erythematosus -ryhmässä esiintyy valoherkkyyttä. Ultraviolettisäteily voi sekä provosoida ihomuutoksia että aktivoida jo olemassa olevia vaurioita. Kirjoittajien työryhmä on äskettäin todennut, että miltei puolella lupus erythematosus -potilaista esiintyy LE-ihottuman lisäksi myös monimuotoista valoihottumaa. Tauteja ei ole aina helppo erottaa kliinisesti toisistaan. Valoprovokaatiolla saadaan ihottumamuutos keinotekoisesti aikaan valtaosassa kummastakin taudista, ja samalla voidaan selvittää iho-oireita aiheuttavan UV-säteilyn aallonpituusalue.

Taina Hasan, Annamari Ranki

Päihdeongelmien hoito kognitiivisen terapian avulla

Kognitiivisessa terapiassa ajatellaan, että henkilön ajatuksilla ja mielikuvilla on suuri vaikutus hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Päihdeongelman hoidossa on pitkälti kysymys käyttäyttymisen muutoksesta ja siksi kognitiivisen terapian menetelmiä voidaan soveltaa myös siihen. Terapian tavoitteena on muuttaa haitallista käyttäytymistä ohjaavia ajatusvääristymiä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää hoitointerventioiden oikea ajoitus, terapeutin kyky motivoida potilas haluamaan muutosta ja työskentelemään sen aikaansaamiseksi. Kognitiivisessa terapiassa käytetään paljon erilaisia tehtäviä, aktiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa motivoivan haastattelun tekniikkaa ja rationaalista ajattelua, jolla korvataan vanhat ajatusvääristymät.

Pekka Tuomola

Skitsofreniapotilaan, hänen omaistensa ja lääkärin kohtaaminen terveydenhuollossa

Skitsofreniaan sairastuminen on traaginen tapahtuma potilaalle ja hänen omaisilleen. Se johtaa perheessä massiiviseen ahdistukseen, joka siirtyy myös hoitaviin ihmisiin. Tässä artikkelissa esitetään skitsofrenian haavoittuvuusteoriaan perustuen keinoja ymmärtää skitsofreniapotilaan muuttunutta logiikkaa eli ajatushäiriöitä. Lisäksi kuvaillaan omaisten reaktioita ja kuinka niihin tulisi suhtautua. Lääkäri voi luoda myönteisen suhteen potilaaseen ja hänen omaisiinsa ja siten varmistaa, että potilasta voidaan tulevaisuudessa hoitaa onnistuneesti terveyskeskuksessa. Keskeistä lääkärin ja potilaan sekä hänen omaistensa kohtaamisessa kriisitilanteessa on tilanteen jäsentäminen niin, että kaikille selviää, mistä on kysymys.

Karl-Erik Wahlberg

Psykiatriset oireet Parkinsonin taudissa

Psykiatriset oireet ovat yleisiä Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Ne voivat liittyä sairauden aiheuttamiin neuronaalisiin ja hermovälittäjäainemuutoksiin, lääkkeiden sivuvaikutuksiin tai toimintakyvyn huononemisen aiheuttamaan psykologiseen stressiin. Masennus, psykoottiset oireet, ahdistuneisuus ja persoonallisuuden muutokset ovat yleisiä ja monesti vaikeahoitoisia, joskin psykiatrisen lääkehoidon kehitys on lisännyt mahdollisuuksia yksilöllisesti sopivan hoidon löytämiseen.

Esa Leinonen, Maire Santala

Kansainvälinen selkäydinvaurioiden neurologinen tasoluokitus

Selkäydinvaurion tason perinteisessä määrittelyssä on ongelmana ollut epätäsmällisyys, koska siinä ei ole mm. otettu huomioon toiminnallisen motoriikan ja sensoriikan epäsymmetrisyyttä. Pitkän kansainvälisen valmistelutyön tuloksena on valmistunut selkäydinvaurioiden uusi neurologinen tasoluokitus, jolla pyritään täsmentämään ja yhdenmukaistamaan tasomäärittelyä ja terminologiaa. Vaikka luokitus vaatii harjoittelua, sen käyttöön olisi syytä siirtyä myös Suomessa.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi, Antti Dahlberg, Eeva-Maija Hokkinen, Paula Leppänen, Heikki Palomäki, Mikko Kannisto

Potilaan itsetuhoisuuden tunnistaminen ja ensihoito perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit kohtaavat usein ensimmäisinä itsetuhoprosessin eri vaiheissa eläviä potilaita. Mahdollisuudet itsetuhokriisin tunnistamiseen ja hoitointerventioihin voivat kuitenkin olla puutteelliset. Lyhyet vastaanottoajat sekä oire- ja toimenpidekeskeinen työtapa eivät luo edellytyksiä sellaiselle empaattiselle dialogille, jossa potilas rohkaistuisi tarkastelemaan psyykkiseen kipuiluunsa liittyviä tekijöitä. Tällöin hän ei myöskään tunnista lääkärissään henkilöä, jonka avulla vaikeiden asioiden kohtaaminen ja läpikäynti olisi mahdollista. Olisikin mietittävä, millainen vastaanottotapahtuma loisi edellytyksiä itsetuhoisuuden tunnistamiselle ja saisi potilaan tuntemaan tulleensa kuulluksi.

Esa Aromaa

Ajankohtaista kehitysvammalääketieteestä

Helsingissä kesällä 1996 pidetty kehitysvammatutkimuksen maailmankongressi osoitti, että normalisaatioperiaate on toteutunut kehitysvammaisuuden lääketieteellisellä lohkolla: tutkimusmenetelmät, jotka ovat eettisesti ja lääketieteellisesti hyväksyttäviä aivo- ja muista sairauksista kärsivien normaaliälyisten potilaiden tutkimuksessa, ovat nyt käytössä myös kehitysvammaisten tutkimisessa samoja tutkimusaiheita ja vasta-aiheita noudattaen. Toinen tärkeä ilonaihe on, että tieteiden väliset kontaktit ovat jatkuvasti rikastuttaneet ja hyödyttäneet kehitysvammaisuuden tutkimustyötä ja sen tuloksia. Tämä on oikea tie myös tulevaisuudessa. Kongressin tunnus "International advances in research and practise: global problems - local approaches" täyttyikin hyvin myös biolääketieteellisten aiheiden kannalta.

Matti Iivanainen

Kuinka hoidat kouristavaa lasta?

Lasten kouristukset ovat tärkeä ja yleinen osa jokapäiväistä lääketiedettä. Kouristuksen syynä voi olla korkea kuume, epileptinen kohtaus, keskushermostoinfektio ja myrkytys, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita. Akuutin kouristuskohtauksen erotusdiagnostiikka on vaativa tehtävä, ja lääkärin on osattava nopeasti arvioida tarvittavien toimenpiteiden aikataulu ja laajuus, sillä pitkittyneenä kouristuskohtaus voi johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Tutkimus- ja hoitokaavioista on apua, mutta ne voivat johtaa myös harhaan.

Raija Korpela

Miehen sterilisaatio

Miesten osuus sterilisaatioista on ollut Suomessa viime vuosiin saakka varsin vähäinen, koska ehkäisyvalistus on maassamme perinteisesti kohdistunut naisen käyttämään ehkäisyyn. Elokuusta 1995 alkaen TYKS:n synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. Tähän toimintaan liittyneessä tiedotuskampanjassa on kerrottu sekä lääkäreille että suurelle yleisölle miehen sterilisaatiosta osana kokonaisvaltaista perhesuunnittelua. Tarkoituksena on ollut tehdä tutuksi tämä ulkomailla laajalti käytössä oleva vaihtoehto ehkäisymenetelmien joukossa ja samalla lisätä miehen mahdollisuutta osallistua aktiivisesti raskauden ehkäisyyn.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Béatrice Ewalds-Kvist, Risto Erkkola

Mielialaa tasaavat lääkkeet vanhusten hoidossa

Myös iäkkäille potilaille tarvitaan bipolaarisen häiriön relapseja estämään ja mielialaa tasoittamaan pitkäaikaista lääkitystä. Lääkkeen valinnassa vanhukselle joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten lääkitys onnistuu säännöllisenä ilman intoksikaation vaaraa ja sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi on selvitettävä, mitä muita sairauksia potilaalla on ja mitä lääkkeitä hän niihin käyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutukset mutkistavat vanhusten pitkäaikaista lääkehoitoa. Litium on ollut mielialaa tasaavana peruslääkkeenä käytössä vuosikymmeniä ja se soveltuu edelleenkin vanhuksillekin, mutta epilepsialääkkeinä markkinoille tulleet karbamatsepiini ja valproaatti ovat paremmin siedettyinä tulleet ensisijaislääkkeinäkin kliiniseen käyttöön psykogeriatriassa vanhusten mielialahäiriöitä hoidettaessa.

Maire Santala

Pedofilia - terveydenhuollon ja lastensuojelun ongelma

Joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle. Ahdistus, pelko ja masennustilat vaivaavat lasta vielä useiden vuosien kuluttua hyväksikäytöstä. Kodin ulkopuolinen seksuaalinen hyväksikäyttö eli pedofilia voidaan jakaa erilaisiin alaryhmiin pedofiilisten tekojen ja pedofiilien ominaisuuksien mukaan. Viime vuosina on huomio kiinnittynyt organisoituun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mitä vastaan on pyritty löytämään keinoja sekä lainsäädännöstä että pedofilian dynamiikan tutkimuksesta. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden perehtyminen pedofiliailmiöön on tärkeää mahdollisimman selkeän työskentelyn aloittamiseksi pedofiliatapauksissa.

Raija Hukkanen

Lasten synnynnäisten sydänvikojen kuvantaminen

Lapsen synnynnäistä sydänvikaa epäiltäessä huolellinen kliininen tutkimus ja thoraxkuva ovat edelleen selvittelyn peruspilarit, mutta diagnoosin varmistamisessa kaikututkimus on osoittautunut ylivertaiseksi. Vastasyntyneiden ja pikkulasten sydänvikojen selvittelyyn ei muita kuvantamismenetelmiä yleensä tarvita. Muut kuvantamismenetelmät ovat saaneet jalansijaa lähinnä leikkausten suunnittelussa ja erityistapauksissa.

Eero Jokinen

Latentti keliakia

Latentilla keliakialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilöllä on gluteeni-intoleranssi, mutta keliakialle tyypillinen limakalvomuutos kehittyy vasta myöhemmin. Tämä keliakian taudinkulku on osoitettu useissa tutkimuksissa. Latenttia keliakiaa on syytä epäillä, kun potilaalta todetut IgA-luokan retikuliini- tai endomysium-vasta-aineet viittaavat gluteeni-intoleranssiin, mutta ohutsuolen nukka on normaali. Tila lienee tavallinen keliakiapotilaan lähisukulaisilla. Latenttiin keliakiaan saattaa liittyä tulehdussolujen, etenkin gammas+-lymfosyyttien lisääntyminen ohutsuolen limakalvon epiteelissä. Nämä voidaan tutkia ohutsuolen jääleikkeestä immunohistokemiallisilla värjäyksillä.

Pekka Collin, Kati Holm, Katri Kaukinen, Kaija Laurila, Markku Mäki

Hyvänlaatuisten silmäluomimuutosten jäädytyshoito

Nestetyppijäädytystä on viime aikoina alettu etenkin Yhdysvalloissa käyttää monien silmäluomen hyvänlaatuisten muutosten hoidossa, jotka perinteisesti on hoidettu leikkauksella tai laser- ja muilla polttotekniikoilla. Myös Suomessa se on nykyään mahdollista, kun jäädytyshoidon saatavuus on ihotautilääkäreiden koulutuksen ja kokemuksen myötä parantunut. Menetelmän käyttö silmäluomen hoidossa vaatii erityisen hyvää perehtymistä sekä alueen tautien diagnostiikkaan että jäädytyshoidon tekniikkaan.

Raimo Suhonen, Kimmo Kiviluoto