Vyöruusukivun hoito

Vyöruusu on kivulias hermo- ja ihotulehdus, josta voi seurata postherpeettinen neuralgia. Akuutin vyöruusun hoidossa ensisijaisia ovat kipulääkkeet ja viruslääkkeet, kun taas neuralgian hoidon kulmakivi ovat trisykliset masennuslääkkeet. Antikonvulsiiviset lääkkeet lievittävät tuikkauskipuja. Eri hoitomuotoja yhdistelemällä saadaan kivut lievenemään kohtuullisesti kahdella kolmasosalla potilaista.

Maija Haanpää

Voisiko sukeltamisesta johtuvia selkäydinvaurioita ehkäistä?

Joka kesä sattuu maassamme 2-6 tapaturmaa, jossa nuori mies hyppää matalaan veteen tutussa rannassa ja törmää pää edellä järven pohjaan tai vedenalaiseen esteeseen. Seurauksena on pysyvä selkäydinvamma ja neliraajahalvaus. Lisätekijänä on usein saunominen, alkoholin nauttiminen sekä liukastuminen tai kompastuminen. Tyypillisen sukellustapaturmassa vaikeasti vammautuneen profiili on muotoutunut Käpylän kuntoutuskeskuksessa tehdyssä kartoituksessa 1990-luvulta. Jokainen tapaus on henkilökohtainen katastrofi vammautuneelle ja hänen läheisilleen. Kirjoittajien mielestä tehostettua valistusta sukeltamisen vaaroista tulisi antaa keväisin koulujen yläasteen oppilaille ja varusmiespalveluksessa oleville. Valistuksen tuloksellisuutta on kuitenkin vaikea todentaa.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Toiminnallisten sappivaivojen diagnostiikka ja hoito

Ylävatsalla oikealla puolella tuntuvia kipuja selviteltäessä sappikivet ovat usein ensimmäinen tutkimuskohde, mutta vaikka niitä ei löydy, voi kipu siltikin olla sappi- tai haimatieperäinen. Kun sapen ja lähielinten orgaaniset sairaudet on suljettu pois, voidaan ryhtyä selvittämään sappi- ja haimatiehyiden toimintahäiriön mahdollisuutta. Oddin sulkijalihaksen toimintahäiriö voidaan todeta manometrialla, ja endoskooppinen sfinkterotomia auttaa valtaosaa potilaista.

Isto Nordback, Väinö Turjanmaa, Juhani Sand

Interferonia neutraloivat vasta-aineet multippeliskleroosin beetainterferonihoidossa

Aaltomaisen multippeliskleroosin hoidossa on otettu käyttöön kaksi geenitekniikan menetelmin valmistettua beetainterferonia, 1b ja 1a. Ensimmäiset havainnot MS-tautia hillitsevästä vaikutuksesta saatiin beeta-1b-interferonista, jolla pahenemisvaiheiden määrä ja magneettikuvauksella todettu taudin aktiivisuus ja aivomuutokset vähenivät. Beeta-1a-interferonin vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta lisäksi sen on esitetty hidastavan MS-potilaan toimintakyvyn heikkenemistä. Seurantatutkimus beeta-1b-interferonin vaikutuksista on osoittanut lääkkeen tehon heikentyvän osalla potilaista, joille kehittyi interferonia neutraloivia vasta-aineita. Kolmanneksella potilaista vasta-aineiden muodostus käynnistyi ensimmäisen hoitovuoden kuluessa. Kolmen vuoden hoidon jälkeen neutraloivia vasta-aineita todettiin 38 %:lla potilaista. Kolmasosalla heistä taudin pahenemisvaiheet ja magneettikuvauksessa havaitut muutokset lisääntyivät puolentoista vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Beeta-1a-interferonia neutraloivien vasta-aineiden kliinisestä merkityksestä tiedetään vähemmän. Koska vasta-aineiden muodostumiseen ei aina liity toimintakyvyn heikkenemistä, päätökset hoidon jatkamisesta perustuvat ensisijaisesti kliiniseen kuvaan. Testejä vasta-aineiden toteamiseksi tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa päätöksenteon tueksi.

Irina Elovaara

Diabeettisen retinopatian seulonta ja seuranta

Retinopatia kuuluu diabeteksen tavallisimpiin lisätauteihin. Retinopatian aiheuttama näkövammaisuus uhkaa siten jopa kymmeniätuhansia suomalaisia. Jos retinopatia todetaan ajoissa ja hoidetaan asianmukaisesti, näkövammaisuus on useimmissa tapauksissa estettävissä. Silmänpohjien säännöllistä seurantaa ei siksi saisi unohtaa. Silmänpohjatutkimusten tärkeyttä pitää korostaa myös potilaille, koska jopa pitkälle edenneet näköä uhkaavat muutokset ovat alkuvaiheessa usein lähes oireettomia.

Leila Laatikainen, Paula Summanen

Bentsodiatsepiinivieroitushoito Järvenpään sosiaalisairaalassa

Päihdehuoltoon tulee yhä enemmän lääkkeistä riippuvaisia asiakkaita. Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan diatsepaami ja oksatsepaami aiheuttivat eniten riippuvuutta, seuraavaksi yleisin oli alpratsolaami. Vieroituksessa käytettiin yleensä sitä lääkeainetta, josta potilaat olivat riippuvaisia. Bentsodiatsepiineja käytettiin alun perin mm. masennuksen hoitoon.

Tarja Kallio, Mika Jaakkola, Kari Poikolainen, Pekka Heinälä

Selkäpotilaan hoitosuosituksista alueellisiin hoitoonohjausmalleihin

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat vaihdella somaattisista tautiprosesseista ja vammoista psyykkisiin sekä sosiaalisiin oireyhtymiin. Selkäpotilaan huolellinen diagnostiikka ja oikea-aikaiset hoito- sekä kuntoutustoimet ovat edellytyksenä sille, että potilaiden kokemia kipuja, toiminta- ja työkyvyn alenemista sekä taudin kansanterveydellistä merkitystä kyettäisiin tehokkaasti minimoimaan. Kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset sekä konsensuslausumat luovat pohjan hoitoonohjausmalleihin, joissa on mahdollista ottaa huomioon alueellisten resurssien vaihtelut maassamme.

Markku Hupli

Ultraäänitutkimus vai lantinheitto? Akuutin poskiontelotulehduksen ongelmallinen diagnostiikka

Ultraäänitutkimus on valtaamassa alaa myös akuutin poskiontelotulehduksen diagnostisena välineenä. Laitevalmistajat vakuuttavat, ettei diagnosoinnissa synny tulkintavaikeuksia ja Stakesin asiantuntijat ovat tuoreissa kirjoituksissaan tässä lehdessä suositelleet terveyskeskuksille ultraäänitutkimusta luotettavana diagnosointimenetelmänä.

Ilkka Suramo, Seppo Lähde, Peter Lanning, Pentti Kursula

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito

Yleislääkärin vastaanotolle tulevista potilaista yllättävän monella esiintyy asentohuimausta. Korvalääkärin huimauspotilaista jopa joka neljäs tai viides potee hyvänlaatuista asentohuimausta. Vaikka ongelma pienenee kun oireen vaarattomuus selviää, hoitamattomana vaiva saattaa kiusata usein viikkoja ja kuukausia, joskus jopa vuosia. Patofysiologisen mekanismin tarkentuminen on tarjonnut työlään totutushoidon tilalle tehokkaita, parhaimmillaan kerralla parantavia korjausliikkeitä tasapainoelimen normaalin toiminnan palauttamiseksi.

Kyösti Laitakari

Uudet psykoosilääkkeet vanhusten hoidossa

Tavanomaiset neuroleptit ovat osoittautuneet tehokkaiksi psykooseihin liittyvien aistiharhojen ja harha-ajatusten hoidossa sekä uusien psykoosivaiheiden ehkäisyssä. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin usein haittavaikutuksia, jotka heikentävät hoitomyöntyvyyttä, hoitovastetta ja elämänlaatua. Siksi on pyritty kehittämään uusia, paremmin siedettyjä antipsykoottisia lääkeaineita. Nämä uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet tarjoavat uusia vaihtoehtoja myös vanhusten vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Hannu J. Koponen

Aktiivisen selkäkuntoutuksen toteutus ja laadunvalvonta erikoissairaanhoidossa

Aikaisemmin Suomessa on raportoitu selkäpotilaiden aktiivisen kuntoutushoidon tuloksista laitosolosuhteissa, mutta terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi on johtanut edullisempien ja joustavampien toimintamuotojen kehittämiseen. Kirjoituksessa esitetään aktiivisen selkäkuntoutuksen syntyhistoriaa Suomessa, polikliinisen erikoissairaanhoitotasoisen selkäkuntoutuksen ideologiaa, sen laatukontrollijärjestelmiä sekä kontrolloimattoman hoitotutkimuksen aikaansaamia muutoksia näillä toimintakykymittareilla mitatuissa tuloksissa kuntoutusprosessin kuluessa.

Markku Hupli, Anne Pylkkönen

Psoriaasi voidaan hoitaa avohoidossa Hoitokäytännöissä suuri aluevaihtelu

Psoriaasin hoito voidaan nykyisin toteuttaa lähes aina avohoidossa. Vuodeosastohoitoa käytetään kuitenkin vielä paljonkin joissain sairaanhoitopiireissä. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä on vähentynyt noin 50 % ja hoitojaksojen määrä lähes 40 % vuoden 1988 tilanteesta. Nivelpsoriaasin hoitopäivien määrä on sen sijaan pysynyt ennallaan. Väestömäärään suhteutettu läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä vaihteli vuonna 1996 erittäin suuresti alueittain, ja myös keskimääräinen hoitoaika sairaaloissa vaihtelee huomattavasti. Suomessa tulisi käynnistää psoriaasin alueellisten hoitoketjujen ja hoito-ohjelmien kehitystyö, jolla hyödynnettäisiin maan kaikissa osissa täysimääräisesti nykyisten hoitomenetelmien tarjoama tehokas ja taloudellinen avohoitomahdollisuus.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Lääkkeiden anto lasiaiseen

Silmän pinnan ja etuosan tauteja hoidettaessa lääkkeet annetaan useimmiten paikallisesti, silmän takaosaa hoidettaessa taas systeemisesti. Sekä paikallislääkkeiden että systeemisen annon hyötyosuus silmässä on kuitenkin huono, ja siksi silmätippoja ja -voiteita laitetaan useita kertoja päivässä ja systeemilääkityksessä käytetään suuria annoksia. Tämä taas huonontaa hoitomyöntyvyyttä ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Viime vuosina systeemilääkitystä on pyritty korvaamaan ruiskuttamalla lääkkeet paikallisesti silmän sisään. Lääkkeiden antoa lasiaiseen käytetään erityissyistä mutta toisaalta yhä useammin, joten muidenkin kuin silmälääkärien on paikallaan tietää tämän antotavan perusteet, varsinkin kun silmän sisään asennettava lääkeannostelija on saanut eurooppalaisen myyntiluvan.

Lotta Salminen, Hanna Tähti

Eteisvärinän kirurginen hoito

Kohtauksellisen eteisvärinän estohoito epäonnistuu usein ja jo krooniseksi muuttuneen eteisvärinän kääntäminen pysyvään sinusrytmiin on melkein aina tuomittu epäonnistumaan. Viime vuosina on myöskin rytmihäiriölääkkeiden turvallisuus asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Eteisvärinän lääkkeetön hoito on yllämainituista syistä kiinnostanut tutkijoita vuosikausia. Tässä artikkelissa kuvataan eteisvärinän kirurgisen hoidon mahdollisuuksia ja hoitotuloksia. Tavanomaisen läppäkirurgian lisäksi tehdystä ns. MAZE-leikkauksesta (engl. sokkelo, labyrintti) on saatu rohkaisevia tuloksia. Leikkauksessa katkaistaan eteisvärinää ylläpitävät reitit ja palautetaan sydämen normaali sinusrytmi.

Olli Anttonen, Rod Landymore

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus

Sydänpotilaan kuntoutus on monen ammattiryhmän yhteistyötä. Liikunnallisen kuntoutuksen hyöty on kiistattomasti osoitettu. Psykososiaalisiin tekijöihin kohdistuvien interventioiden vaikutuksista ei samanlaista näyttöä ole, mutta psykologinen tuki on elämän laadun kannalta ilmeisen tärkeä. Sydänpotilaan kuntoutus näyttää olevan taloudellisesti kannattavaa, joskin lisää tutkimusta tästä tarvitaan. Valtaosa tähänastisista tutkimuksista on kohdistunut työikäisiin miehiin, ja olisikin syytä selvittää, soveltuvatko nykyiset kuntoutusohjelmat samalla tavoin myös vanhemmille sydänpotilaille ja naisille.

Heikki Takkunen, Matti Romo

Syömisongelmat ja -häiriöt - sukupolvien välinen yhteys?

Syömishäiriöitä ja erilaisia piileviä syömisongelmia esiintyy yhä enemmän ja yhä nuoremmilla. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat kasvaneet hoikkuutta ja laihduttamista ihannoivan kulttuurin keskellä. Lasten syömisongelmien taustalta voi löytyä korostuneen terveystietoisia vanhempia, jotka tarkkailevat omaa ja jälkikasvunsa ruokavaliota. Myös syömishäiriöisten tai kroonisesti laihduttavien äitien lapset saattavat olla alttiita negatiivisille ateriakokemuksille ja syömiseen liittyville komplikaatioille.

Susanna Saarilehto, Helena Lapinleimu, Soili Keskinen

Keuhkoahtaumatautia sairastavan riskit ja happilisän tarve lentomatkalla

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus eli keuhkoahtaumatauti (COPD) on erityisesti tupakoivien kansantauti Suomessakin. COPD-potilaille lentomatka voi aiheuttaa merkittävän hypoksemian, jonka vaaroja potilaat harvoin tiedostavat. COPD-potilaan lentokelpoisuus tulisi arvioida ennen matkaa objektiivisin mittauksin. Valtimoveren happiosapaineen tai happikyllästeisyyden määrittäminen levossa ja spirometriatutkimus antavat yleensä riittävän käsityksen hypoksemiariskistä. Lisätutkimuksena voidaan tehdä hypoksia-altistuskoe. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsisivat happilisää lentomatkan aikana. Kaikissa lentoyhtiöissä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä happilisää saatavissa muutoin kuin hätätilanteita varten.

Paula Pallasaho, Anssi Sovijärvi

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi II

Arkikokemukseenkin perustuvan käsityksen mukaan muistikuvat voivat kadota tietoisuudesta ja myöhemmin palata. Tältä pohjalta on tehty myös virheellisiä oletuksia muistin toiminnasta. Eräissä psykoterapian muodoissa traumaattisiin kokemuksiin liittyvien muistikuvien mieleenpalautumista ja uudelleen käsittelyä pidetään keskeisenä hoidon elementtinä. Tietoisuudesta katoamista pidetään tällöin tiedostamattomana psyykkisenä puolustuskeinona, joko torjuntana tai dissosiatiivisena amnesiana. Toistaiseksi tutkimus ei tue tällaista mallia muistin toiminnasta. Yhdysvalloissa käydään kiivasta mielipiteenvaihtoa ja oikeudenkäyntejäkin siitä, ovatko esimerkiksi eräät aikuisiällä esiin nousseet insestimuistot virheellisesti toimivien psykoterapeuttien aikaansaamia ns. valemuistoja. Suomessakin pari maallikkohypnotisoijaa on pyrkinyt esittelemään rikoksesta syytetyn hypnotisointia keinona tuottaa "autenttisia" muistikuvia, joilla todistettaisiin syyttömyyttä tai syyllisyyttä jopa henkirikokseen. - Lääkärilehden edellisessä numerossa alkaneen artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan muistisuoritusten parantamiseen tähtäävän hypnoosin sovellutuksia ja vasta-aiheita.

Hannu Lauerma, Sakari Kallio, Antti Revonsuo

Seksuaalinen vaihtoehtokäyttäytyminen, perversio vai normopatia?

I hereby appoint myself aesthetician. And thereby - as self-assured as an art critic - pronounce as truth my conviction that the construction of erotic excitement is every bit as subtle, complex, inspired, profound, tidal, fascinating, awesome, problematic, unconscious-soaked, and genius-haunted as the creation of dreams and art. - Robert Stoller.

Hilkka Huopainen

Hermoston toimintahäiriöt ja puhe

Puhe on ihmisen tärkeimpiä taitoja ja puheen kehittyminen on vastaavasti lapsen kehityksen keskeisimpiä kohtia. Jos kielellinen kehitys viivästyy tai tapahtuu poikkeavasti, on luonnollista etsiä tämän syytä hermostosta ja sen toiminnasta. Vaikka häiriöt hermoston toiminnassa heijastuvat usein puheeseen, poikkeavuuksien tarkka mekanismi jää nykymenetelmillä usein epäselväksi. Kielellisten häiriöiden luokittelu on tästäkin syystä vaikea, eikä tässä kirjoituksessa oteta kantaa siihen muuten kuin hermoston poikkeavuuksista käsin. Äännevirheitä ei käsitellä, vaan puhehäiriöillä tarkoitetaan tässä ensisijaisesti kielellisiä ongelmia.

Matti Koivikko, Marja Marttinen