Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

Interleukiini 1:n reseptoriantagonisti nivelreuman hoidossa

Vaikeaa nivelreumaa ja muitakin tulehduksellisia tauteja voidaan hoitaa uusilla biologisilla lääkeaineilla ja täsmälääkkeillä. Suomessakin hoidetaan vaikeaa, muuhun hoitoon reagoimatonta nivelreumaa TNF-modulaattoreilla. Toinen tärkeä ja pitkään tunnettu nivelreumassa vaikuttava sytokiini on interleukiini IL-1beeta. Sen vaikutus voidaan estää tehokkaasti rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotetulla synteettisellä reseptoriantagonistilla (IL-1Ra). Suomessakin on aloitettu ensimmäiset IL-1Ra-hoidot nivelreumaa sairastaville, ja lääke on saanut vastikään myyntiluvan EU-maiden keskitetyssä hakumenettelyssä.

Dan C. E. Nordström, Visa Honkanen, Jami Mandelin, Heikki Valleala, Markku Kauppi, Seppo Santavirta, Yrjö T. Konttinen

Kardia- ja esofagus-karsinoomat - lisääntyvä ongelma?

Miesten ruokatorven rauhassyöpä lisääntyy voimakkaasti monissa länsimaissa, myös Suomessa. Näissä maissa yhä suurempi osa ruokatorvisyövistä on rauhassyöpiä. Ruokatorven ja mahalaukun raja-alueen rauhassyöpien luokittelumuutosten sekä määritelmä- että paikantamisongelmien vuoksi tilastollisen harhan mahdollisuus on suuri. Tämän vuoksi ruokatorven ja kardian rauhassyöpien ilmaantuvuuden muutokset tulisi käsitellä yhdessä. Näin laskettuna miesten ruokatorven ja kardian rauhassyöpien lisääntyminen Suomessa vastaa eturauhassyövän tai naisten rintasyövän lisääntymistä.

Eero Sihvo, Jarmo Salo

Kroonisen vaikean ummetuksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen vaikea ummetus on potilaan elämänlaatua merkittävästi huonontava vaiva, jonka taustalla voi olla parannettava sairaus. Hoidon valinnassa auttaa ummetuksen syyn selvittely. Hoidossa on oleellista riittävä kuidun saaminen ja tämän lisäksi usein joudutaan käyttämään myös osmoottisia laksatiiveja. Suolta stimuloivia laksatiivejä ei edelleenkään suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Pieni osa potilaista ei saa riittävää apua lääkehoidoista ja heille voidaan harkita biopalaute- ja leikkaushoitoja.

Perttu E. T. Arkkila

Päivystyksen yhteydet lääkärien terveyteen ja työssä suoriutumiseen

Päivystyksen käytännön järjestelyt ja työvoimapula sekä toisaalta lääkärien työssä jaksaminen ja hoidon taso ovat ylläpitäneet ajankohtaista keskustelua lääkäripäivystyksestä. Yhä useammassa tutkimuksessa on todettu, että valvomiseen liittyy suorituskyvyn huonontumista, joka ilmenee havaintolipsahduksina, hidastuneena toimintana ja virheellisenä päättelynä. On ilmeistä, että pitkät ja raskaat päivystysrupeamat heikentävät lääkärin suorituskykyä ja aiheuttavat lääkärille itselleen terveyshaittoja. Riskit ovat erityisen merkittävät ikääntyvillä työntekijöillä. Katsauksen tarkoituksena on kiinnittää lääkärikunnan huomioita päivystykseen liittyviin terveyshaittoihin ja työssä suoriutumiseen sekä tuoda uusia näkökantoja keskusteluun lääkäripäivystyksen järjestämisestä.

Olli Meretoja, Mikko Härmä

Selkäkipu kasvuiässä

Kasvuikäisten selkäkipuja on tutkittu viime vuosina yhä enemmän, ja niiden on arveltu yleistyneen yhtä lailla niska-hartiaseudun vaivojen kanssa. Tällöin kyse lienee heikkoon lihaskuntoon liittyvistä ongelmista. Käytännön lääkärin on syytä muistaa, että kasvuikäisen lapsen tai nuoren selkäkivun selvittelyssä on pyrittävä diagnoosiin. Vasta kun muut mahdollisuudet on perusteellisesti tutkittu, selkävaiva voidaan katsoa epäspesifiseksi.

Mikko Poussa

Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia?

Ruokatorven funktiotutkimuksia käytetään epäiltyjen ruokatorven sairauksien diagnostisoimisessa tai niiden vaikeusasteen määrittämisessä. Yleisesti käytössä olevia ruokatorven funktiotutkimuksia ovat ruokatorven supistustoimintaa mittaava manometriatutkimus ja gastroesofageaalista happorefluksia mittaava pH:n pitkäaikaisrekisteröinti. Tavallisen ns. laboratoriomanometriatutkimuksen lisäksi on valittavissa myös pitkäkestoinen eli ambulatorinen 24 tunnin manometriatutkimus, johon yhdistetään samanaikaisesti ruokatorven pH-tutkimus. On syytä muistaa, että ruokatorven tähystystutkimus on ensisijainen perustutkimus, joka tulisi aina olla tehty ennen funktiotutkimuksia, myös ruokatorven toiminnallisia sairauksia epäiltäessä.

Urpo Nieminen

Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita

Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti.

Anna-Liisa Enkovaara

Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?

EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.

Ilkka Lehtinen, Marja Koivu

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen

Lievitystä ärtyvään suoleen

Ärtyvän suolen oireet ovat yleisiä suolistovaivoja, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa potilaan hyvinvointiin. Hoito perustuu luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen ja oireenmukaisen lääkehoidon oikea-aikaiseen käyttöön. Viime vuosina kertynyt tieto oireiston taustalla olevista patofysiologisista mekanismeista auttaa ymmärtämään paremmin oireistoa sekä helpottaa uusien lääkkeiden kehitystyötä. Katsauksessa käsitellään ärtyvän suolen oireiston diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jouni Silvennoinen

Ruokavalio- ja liikunta-neuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista Diabetes Prevention Study, DPS

Aikuistyypin diabeteksen puhkeamista voidaan ratkaisevasti ehkäistä tai siirtää jo kohtuullisen pienillä elämäntapojen muutoksilla. DPS-tutkimuksen interventioryhmässä mukana olleet osallistuivat tehostettuun ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen, jonka tuloksena lähes puolet laihtui vähintään 5 % lähtöpainostaan ja valtaosa alkoi harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Elämäntapamuutosten tulisi olla pitkäaikaisia ja mieluiten pysyviä, joten henkilön motivaatiolla ja sitoutumisella on suuri merkitys.

Virpi Salminen, Jaana Lindström, Anne Louheranta, Merja Rastas

Rintakipu ja somatisaatio

Elimellisoireiset eli somatoformiset psykiatriset häiriöt ovat tiloja, jotka eivät selity somaattisella sairaudella tai biokemiallisella tai rakenteellisella poikkeavuudella. Somatisaatioon liittyvä rintakipu on haasteellinen diagnosoitava, ja näitä potilaita hoitavat usein muut lääkärit kuin psykiatrit, erityisesti yleislääkärit vastaanotoillaan. Hoito edellyttää toimivaa hoitosuhdetta.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Kroonisen munuaissairauden pysähdyttäminen: mikä lääke ja missä vaiheessa?

Kroonisen munuaissairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada se ehkä pysähtymäänkin huolellisella munuaisia suojaavalla lääkehoidolla. Verenpainetta tulisi laskea totuttuja arvoja alemmaksi ja saada proteinuria mahdollisimman vähäiseksi. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat lääkityksessä keskeisiä, koska niillä on myös verenpaineen laskusta riippumaton suojavaikutus. Jotkut kalsiumkanavan salpaajat antanevat yhtä hyvän suojan ainakin diabeetisessa nefropatiassa. Varsin vaativien verenpainetavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleensä monen verenpainelääkkeen yhteiskäyttöä.

Mirja-Liisa Aitio

Kroonisen C-hepatiitin lääkehoito

Krooninen C-hepatiitti on merkittävä maksakirroosin ja maksasyövän riskiä lisäävä sairaus, jonka hoitoon on pitkään käytetty alfa-interferonia. Viime vuosina sen lisäksi on potilaille annettu ribaviriinia. Kuitenkin vielä yli puolet hoidetuista on jäänyt viruksen kantajiksi. Uusi menetelmä, interferonimolekyylien polyetyleeniglykosylaatio, on parantanut hoitotuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Jatkossa tullaan yhä yleisemmin käyttämään tätä kahden lääkeaineen yhdistelmähoitoa.

Ilkka Krekelä, Martti Färkkilä

Hengitysteiden tukkeutumisen tavallisimmat syyt ja toimintalinjat hätätilanteissa

Hengitysteiden tukkeutumisesta johtuva, äkillisesti alkanut tai pahentunut hengityksen vaikeutuminen johtaa herkästi hätätilanteeseen. Avohoidossa pyritään esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella arvioimaan obstruktion vaikeus ja hengitysvajaus. Veren hapettumista seurataan pulssioksimetrilla ja tarvittaessa annetaan lisähappea naamarilla tai viiksillä. Lääkkeiden ja nesteiden antoa varten pyritään laittamaan laskimokanyyli. Vaikeaoireinen potilas on viivyttelemättä siirrettävä erikoisklinikkaan. Hengitysteiden hätäavaukseen tulee olla valmius sekä ensihoidossa että kuljetuksen aikana.

Pirkko Ruoppi, Juhani Nuutinen

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen