Prostanoidit ja typpioksidi tulehduksessa ja tulehduskivussa

Tulehduksen oireista kipu koetaan yleensä vaikeimpana, se häiritsee, ärsyttää, lamaa ja invalidisoi. Analgeetit ovat maailmanlaajuisesti eniten käytettyjä lääkkeitä; joka kymmenes suomalainen ottaa tänäänkin jotakin kipulääkettä. Syklo-oksigenaasi- ja typpioksidisyntaasijärjestelmät tuottavat tulehduksen ja tulehduskivun välittäjäaineita. Niiden estäjiä on aktiivisesti kehitetty tulehdustautien hoitoon. COX-2-selektiiviset lääkkeet tulivat hiljattain perinteisten tulehduskipulääkkeiden rinnalle apteekin hyllyyn. Typpioksidisyntaasin estäjät ovat vasta kokeellisessa vaiheessa, mutta niihin on jo asetettu paljon toiveita.

Eeva Moilanen

Iäkkäiden delirium ja sen seuraukset - mitkä ovat ehkäisyn mahdollisuudet?

Kolmannes sairaalaan otetuista iäkkäistä potilaista kärsii äkillisestä sekavuustilasta. Hoidon, kuntoutuksen ja tukitoimien kohdentamisen deliriumin vaaratekijöihin on todettu vähentävän sen ilmaantuvuutta. Kognitiivisen toimintakyvyn seuraaminen deliriumin väistyttyä tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen dementoivien sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Tehostetulla kuntoutuksella ja kotihoidon tukemisella voidaan pidentää deliriumin sairastaneiden iäkkäiden kotihoidon kestoa.

Terhi Rahkonen, Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Sulkava

Epävakaan persoonallisuushäiriöpotilaan hoito Yhteenveto APA:n hoitosuosituksesta

American Psychiatric Association (APA) julkaisi vuoden 2001 lokakuussa epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoa koskevan suosituksen. Se on kahdestoista APA:n laatima psykiatrisen hoidon suositus ja samalla ensimmäinen persoonallisuushäiriöiden ryhmää koskeva. Psykoterapeuttisen lähestymistavan merkitys painottuu APA:n suosituksessa, sillä tuoreissa tutkimuksissa on saatu näyttöä psykoterapeuttisten hoito-ohjelmien tuloksellisuudesta juuri epävakaan persoonallisuushäiriön kohdalla. Suositus antaa myös yksityiskohtaista tietoa näyttöön perustuvasta lääkehoidosta.

Risto Antikainen, Ulrich Tacke

Nuoruusiän psyykkisten häiriöiden juuret ja kulku

Nuoruusikä on kehityksellisesti tärkeä vaihe, jossa yksilön psyykkisten ongelmien korjaaminen on helpompaa kuin aikuisuudessa. Vaikka monet ongelmat kärjistyvät nuoruusiässä ja jatkuvat myöhemmin elämässä, mielenterveyden häiriöiden juuret ovat usein perinnöllisessä alttiudessa sekä varhaisissa somaattisen ja psyykkisen kehityksen ongelmissa. Osa häiriöistä puhkeaa jo lapsuudessa, muuntuu kehityksen edetessä ja altistaa samankaltaisille tai uusille häiriöille myöhemmin elämän aikana.

Hanna Ebeling

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna

Psykoosien varhainen toteaminen ja hoito

Viime vuosina on kehitetty hoito-ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään psykoosien ja erityisesti skitsofrenian puhkeamista. Esioireisiin puuttumalla saatetaan pystyä ehkäisemään psykoosin puhkeaminen. Vakuuttavia todisteita skitsofrenian ehkäisyn onnistumisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, mutta joidenkin tutkimusten tulokset ovat lupaavia. Psykoosien ehkäisy onkin lähivuosien suuri haaste. Vaikka psykoosien ehkäisyn onnistumisesta ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä, niin varsinaisten psykoottisten oireiden varhaisella hoidolla on voitu vaikuttaa sairausjaksoon.

Birgitta Alakare, Juha Veijola

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Depression varhainen toteaminen ja hoito

Depression tunnistamista vaikeuttavat käsitteen epämääräisyys ja oireiden monimuotoisuus. Depressioon viittaavat usein pitkään jatkuneet, epämääräiset psyykkiset tai fyysiset oireet. Potilaan perusteellinen haastattelu on erittäin tärkeää. Siinä pyritään selvittämään keskeiset oireet, niiden kesto ja vaikeusaste, itsemurhavaara ja sairausloman tarve. Depression hoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain biologisia ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja yhdistäen. Lääkehoito on keskeinen keskivaikeissa ja vaikeissa depressioissa, mutta lievään depressioon ei välttämättä lääkitystä tarvita.

Anne Herva

Veriturvatoiminta

Veriturvatoiminta on SPR:n Veripalvelun ylläpitämä ohjausjärjestelmä, johon kerätään sairaaloiden verikeskusten antamat tiedot verensiirtoketjun toiminnasta, verivalmistehoidon haittavaikutuksista ja virheistä. Veripalvelu kokoaa tiedot raportiksi ja laatii toimintasuositukset yhdessä sairaaloiden kanssa. Vuoden 2001 aikana tuli ilmoitus 145 verensiirtoreaktiosta, joista 17 luokiteltiin vakaviksi. Valtaosa johtui toimintatapavirheestä tai erehdyksestä, jotka olisi voitu välttää. Valmisteilla oleva EU:n veridirektiivi edellyttää tulevaisuudessa verivalmisteista johtuvien vakavien haittavaikutusten ilmoittamista viranomaisille, Suomessa Lääkelaitokselle.

Jukka Koistinen, Sinikka Koskinen, Tiina Mäki

Tympanometria välikorvatulehduksen diagnostiikassa ja seurannassa

Välikorvatulehdus on pienten lasten yleinen tulehdustauti, jonka diagnostiikan tulisi olla mahdollisimman tarkka. Perinteisen otoskopian lisäksi voidaan taudin toteamiseksi käyttää tympanometriaa, joka mittaa välikorvan äänenjohtamiskykyä. Tutkimus on kivuton, helppo ja nopea suorittaa. Se vaatii yhteistyökykyä tutkittavalta, koska korvakäytävä on suljettava ilmatiiviisti. Tutkimuksen herkkyys on kohtalainen, noin 70 %, ja tarkkuus on erinomainen, jopa 98 %. Laite soveltuu hengitystietulehduksia hoitavan lääkärin apuvälineeksi.

Arto Palmu

Mitä on näyttöön perustuva lääketiede?

Näyttöön perustuva lääketiede on kliinisen lääketieteen paradigma, joka perustuu kriittiseen ajatteluun kliinisen tiedon soveltamisessa. Lisäksi se helpottaa tiedon hankintaa ja tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja tutkimustiedon kriittiseen arviointiin. Työkalut ovat laadullisia kriteerejä tai yksinkertaisesti listoja asioista, joihin artikkelia lukiessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Näiden menetelmien avulla voidaan sekä opettaa että yhdenmukaistaa artikkeleiden kriittistä arviointia. Muuntuvan tiedon soveltamisessa käytäntöön tarvitaan edelleen perinteistä lääkärin taitoa.

Minna Kaila, Matti Korppi

Mielenterveyshäiriöiden epidemiologia

Noin joka viidennellä tai ehkä jopa joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö. Uusien mielenterveyshäiriöiden vuotuinen ilmaantuvuus on 1,5 %. Vaikeisiin häiriöihin liittyy lisääntynyt kuoleman vaara. Psykiatrisen hoidon käyttö on vähäistä. Kaikista mielenterveyshäiriöisistä vain viidennes on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla hoitoa. Erityisen huolestuttavaa on psykooseja lievempiä häiriöitä sairastavien potilaiden hoidon vähäisyys.

Matti Joukamaa, Juha Veijola

Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka

Laktoosin imeytymishäiriö esiintyy noin puolella maapallon väestöstä ja joka kuudennella aikuisella suomalaisella. Se on yleisin vatsavaivoja aiheuttava perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvä geenimuutos on äskettäin tunnistettu suomalaisperheistä kerätyn aineiston pohjalta. Muutos johtaa laktaasientsyymin säilymiseen suolessa läpi elämän. Tutkimustulos mahdollistaa potilaiden genotyypin määrittämisen pienestä EDTA-verinäytteestä. Tutkimus on helpompi kuin aiempi rasituskoe, mutta tuloksen merkityksen arvioiminen vatsavaivojen syiden selvittelyssä on edelleen haasteellista.

Erkki Savilahti, Irma Järvelä

Huumevauvojen hoito

Vastasyntyneen vieroitus huumeista on mahdollista toteuttaa jo synnytyssairaalassa, mutta huumevauvan perheen kokonaishoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista erityisosaamista. Vauvan vieroitushoitoa selkiyttää oireseurantalomake, jonka avulla arvioidaan lääkkeellisen hoidon tarve. Sikiöaikaisen huumealtistuksen selvittämiseksi on otettu käyttöön mekoniumanalyysi, joka antaa altistustietoa huomattavasti pidemmältä aikaväliltä kuin virtsanäyte. Kotiutuvan vastasyntyneen tulevalle elämälle ensiarvoisen tärkeä on riittävän hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Sen turvaamiseksi tarvitaan koko hoitotiimin panosta unohtamatta perhettä lähellä olevaa neuvolaa.

Liisa Lehtonen, Martin Renlund

EU-maiden kansalaisten käsitykset syömisen, liikunnan ja painon vaikutuksesta terveyteen

Koko EU:n kattaneessa haastattelututkimuksessa selvitettiin asenteita syömistä, liikuntaa, painoa ja terveyttä kohtaan. Muissa maissa vastaajat pitivät liikuntaa painon kannalta selvästi vähämerkityksisempänä kuin ruokaa, mutta suomalaiset poikkesivat tässä muista. Alkoholia suomalaiset pitivät vähäisempänä painoon vaikuttavana tekijänä kuin muut. Liikunnan lisäämiseen valtaosa suomalaisista näyttää suhtautuvan myönteisesti, vaikka kävelyä harrastetaan enemmän kuin muualla. Lihavuuden ehkäisyä ja vähentämistä ajatellen syömisen ja erityisesti rasvan ja alkoholin vaikutusta tulisi Suomessa korostaa etenkin miehille - liikuntaa kohtaan lihavuuden torjunnassa ihmisillä näyttää jo olevan myönteinen asenne.

Martti T. Tuomisto, Raimo Lappalainen

Mitä psyykenlääkkeitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana

Psyykenlääkityksen edut ja riskit joudutaan raskauden ja imetyksen aikana harkitsemaan tapaus kerrallaan. Monesti psykiatrisen sairauden uusiutumisen vaara on suurempi ongelma kuin sikiövaurioiden tai imeväiseen kohdistuvien sivuvaikutusten riski. Raskauden ensimmäinen kolmanneksen aikana tulisi välttää lääkkeitä, joilla tiedetään olevan teratogeenisia vaikutuksia. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Psykoosipotilaan lääkehoitoa joudutaan yleensä jatkamaan. Trisyklisiä ja serotoniini-selektiivisiä masennuslääkkeitä voidaan yleensä käyttää niin raskauden kuin imetyksenkin aikana. Sen sijaan ainakin säännöllisestä bentsodiatsepiinien käytöstä on hyvä pidättäytyä ainakin synnytyksen lähestyessä ja imetysvaiheessa.

Esa Leinonen

Riittävätkö akuutin otiitin oireet ja tärykalvolöydökset oikeaan diagnoosiin pääsemiseen?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektion komplikaatio, mutta sen erottaminen tavallisesta flunssasta oireiden perusteella on vaikeaa. Useimmat otiittiin yleisesti liitetyt oireet ovat itse asiassa samanaikaisen virusinfektion oireita, jotka eivät ole lainkaan spesifisiä otiitille. Korvakipu on käytännössä ainoa selvästi otiittiin viittaava oire. Merkittävällä osalla otiittilapsista ei kuitenkaan todeta korvakipua, ja toisaalta korvakipua esiintyy yleisesti myös ilman otiittia.

Terho Heikkinen

Suunnittelu parantaa diabeetikon raskausennustetta

Nuoruusiän diabeteksen esiintyvyys Suomessa on maailman suurimpia ja lisääntyy yhä. Samalla sen merkitys raskautta komplisoivana ja äitiyshuoltoa kuormittavana tekijänä kasvaa. Koska huono alkuraskauden verensokeritasapaino on yhteydessä useisiin raskaudenaikaisiin ongelmiin, on sen korjaaminen edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi. Tämän ohella etenkin lapsen ennusteeseen vaikuttavat hyvä raskaudenaikainen diagnostiikka sekä oikea hoitopaikan valinta. Raskauden suunnittelukäynnillä on oleellista paitsi keskittyä optimoimaan verensokeritasapaino, myös arvioida yksilöllisesti muut tulevan raskauden seurantaan vaikuttavat riskit ja ongelmat.

Marja Vääräsmäki, Anna-Liisa Hartikainen

Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys

Masennus vaikuttaa äidin kykyyn toimia sensitiivisesti vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Affektiivista mielialahäiriötä sairastavien vanhempien lapsilla on todettu huomattavasti suurentunut riski sairastua paitsi masennukseen myös muunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Riskiprosessit alkavat jo raskauden aikana. Erityisen haitallista on äidin krooninen tai toistuva masentuneisuus ja monien riskitekijöiden kumuloituminen. Lapsen kannalta tärkeää on äidin masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito sekä riskitekijöiden kasaantumisen ja negatiivisten ketjureaktioiden ehkäisy.

Ilona Luoma, Tuula Tamminen

Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä