Ohjelmoituvatko kansantautimme jo sikiökaudella ja varhaislapsuudessa?

Useassa tutkimuksessa on todettu, että monelle kansantaudille, kuten tyypin 2 diabetekselle, verenpainetaudille ja sepelvaltimotaudille, altistavat riskitekijät ovat peräisin sikiökaudelta ja varhaislapsuudesta. Syntymälaihuus, usein yhdistyneenä hitaaseen kasvuun varhaislapsuudessa, näyttää lisäävän sairastumisriskiä moneen kansantautiin. Riski sairastua varttuneemmalla iällä näyttää latautuvan elimistöön erittäin varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden haasteena on selvittää varhaisen kasvun ja kehityksen, perimän sekä ympäristön yhteisvaikutukset aikuisiän terveyteen.

Johan G. Eriksson, Tom Forsén, Eero Kajantie, Hilkka Ylihärsilä

Ruokavalion merkitys aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä

Aivoverenkiertohäiriöiden suurimmat ravitsemukseen liittyvät vaaratekijät ovat kohonnut verenpaine, dyslipidemia, arterioskleroosi, tyypin 2 diabetes ja lihavuus. Ruokavaliolla on tärkeä merkitys näiden vaaratekijöiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja siten myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä. Keskeistä on vähentää suolaa ravinnossa ja rajoittaa runsasta alkoholin käyttöä. Kovan eläinrasvan sijaan kannattaa suosia pehmeitä kasvirasvoja sekä lisätä mm. kalan syömistä. Ylipainoisille myös laihduttaminen on eduksi.

Paula Hakala

Mitä teen, kun lapsella on virtsassa verta

Verivirtsaisuus merkitsee toistetusti osoitettua ja lisääntynyttä punasolumäärää virtsassa. Ensimmäisen kerran todettu ja varmennettu makroskooppinen verivirtsaisuus sekä mikroskooppinen tai makroskooppinen verivirtsaisuus yhdessä valkuaisainevirtsaisuuden kanssa edellyttävät aina syyn selvittämistä. Verivirtsaisuuden tutkiminen aloitetaan esitietojen huolellisella keräämisellä ja lapsen tutkimisella.

Timo Jahnukainen, Kai Rönnholm

Hengitysteiden virusinfektioiden spesifinen lääkehoito

Hengitystieviruksiin tehoavien lääkkeiden kehittelyyn on panostettu viime vuosina runsaasti. Toistaiseksi yleiseen käyttöön on tullut ainoastaan influenssaviruksiin tehoavia lääkkeitä, mutta lähivuosina markkinoille on odotettavissa uusia valmisteita myös muita hengitystieviruksia vastaan. Uusien influenssalääkkeiden on osoitettu lyhentävän taudin kokonaiskestoa ja vähentävän influenssaan liittyviä komplikaatioita. Vaikka koko ajatus hengitystieinfektioiden hoitamisesta spesifisillä viruslääkkeillä onkin uusi ja monet asiaan liittyvät käytännön ongelmat ovat vielä ratkaisematta, lääkärikunnan tulisi keskustella ennakkoluulottomasti uusien viruslääkkeiden optimaalisesta käytöstä.

Terho Heikkinen

Lääkkeiden yhteisvaikutukset - hallittavissa oleva ongelma

Lääkkeiden yhteisvaikutukset lisääntyvät lääkkeiden kasvavan käytön sekä uusien valmisteiden markkinoille tulon myötä. Yhteisvaikutukset voivat olla myös hyödyllisiä, jolloin interaktiota käytetään hyväksi lääkehoidossa. Joitakin haitallisia yhteisvaikutuksia kyetään nykyään tutkimaan melko hyvin uuden lääkkeen kehittelyn aikana. Myös jo markkinoilla olevien lääkkeiden haittojen seuranta on tehostunut, ja kohdennetuilla kliinisillä kokeilla voidaan paljastaa uusia yhteisvaikutuksia ja niiden syitä. Monilääkitys on erittäin yleistä, ja siihen nähden vakavia yhteisvaikutuksia on kuitenkin varsin vähän. Tulevaisuudessa pystymme todennäköisesti hallitsemaan lääkkeiden yhteisvaikutukset ja tiedottamaan niistä selvästi nykyistä paremmin.

Hannu Raunio

Vaskuliittien luokittelu ja hoito

Hankalasti diagnosoitavien vaskuliittien luokittelua helpottaa Chapel Hill -nimistö, jonka avulla saadaan selville yhteydet kudosopillisiin muutoksiin ja taudin syntymekanismeihin. Termistö kuvaa myös useita vaskuliittien korvikemuutoksia, jotka mahdollistavat vaskuliitin diagnoosin sairastuneessa elimessä ilman että sitä välttämättä tarvitsee vahvistaa koepalalla. Tämä on erityisen tärkeää vaskuliiteissa, joissa sairastuu useita elimiä ja joissa kaikkia sairastuneita elimiä ei voida tutkia kudosopillisesti. Vaskuliittiepäilyn herätessä tulisi päivystyksenä konsultoida vaskuliittien hoitoon perehtynyttä sairaalalääkäriä.

Joergen Petersen, Claes Friman, Yrjö T. Konttinen

Urheilijan pakaraperäiset iskiasoireyhtymät

Urheilijalla pakaran ja takareiden kiputilat ovat varsin yleisiä, mutta silti niitä on hankala diagnosoida ja joskus erityisen vaativaa hoitaa. Tavallisten lihasvammojen ohella pakaran alueella esiintyy myös harvinaisempia kiputiloja, kuten piriformis- ja hamstring-oireyhtymä. Oireina näissä vaivoissa ovat pakarakipu rasituksessa, sen jälkeen tai istuessa sekä säteilykipu reiden taakse, polvitaipeeseen tai pohkeeseen. Diagnoosi on useimmiten kliininen, mutta poissulku- ja varmistusmielessä voidaan tarvita kaiku-, magneetti- tai ENMG-tutkimuksia. Hoito on tavallisesti konservatiivinen, mutta myös operatiivista hoitoa voidaan tarvita, jos oireet muuttuvat kroonisiksi ja haittaavat huomattavasti liikuntaa tai jokapäiväistä elämää.

Sakari Orava, Tommi Vasankari, Ilmo Helttula

Lapsen poskiontelotulehdus

Rajanveto lapsen tavallisen nuhakuumeen ja hoitoa vaativan bakteeritulehduksen välille on vaikeaa. Pienillä lapsilla jo tavalliseen nuhaan liittyy usein eritteen kertymistä poskionteloihin. Sivuonteloiden kuvantamistutkimuksista ei pienen lapsen flunssan akuutissa vaiheessa ole hyötyä. Kuvantaminen on paikallaan vasta taudin pitkittyessä tai komplikaation uhatessa. Poskionteloiden kaikututkimus ei ole luotettava. Diagnoosi ja lääkehoidon tarve perustuvat oireiden pitkittymiseen tai pahenemiseen. Hoidoksi suositellaan amoksisilliiniä. Toistuvaa tai kroonista tulehdusta sairastavat, kuten myös rajuoireiset lapset, on syytä ohjata korvalääkärin ja tarvittaessa myös lasten infektiolääkärin hoitoon.

Anne Pitkäranta, Jouko Suonpää

Lactobacillus GG akuutin ripulin ehkäisyssä ja hoidossa

Probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien käyttö suolistosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on yleistynyt. Lactobacillus GG estää rotaviruksen ja joidenkin muiden, tunnistamattomien patogeenien aiheuttamaa ripulia ja lyhentää jo alkaneen ripulin kestoa. Sen teho antibioottien sivuvaikutusten ehkäisyssä on selvä ja yhdenmukainen lapsilla tehdyissä tutkimuksissa sekä aikuisilla Helicobacter pylorin häätöhoidon yhteydessä. Aikuisilla muiden antibioottihoitojen yhteydessä teho on epäselvä. Mikäli potilas kärsii neste- ja elektrolyyttihukasta, paras tulos saadaan, kun LGG-hoito aloitetaan nesteytysjuomaan yhdistettynä.

Maija Saxelin

Vesiepidemiat - kasvava ongelma?

Kansanterveylaitokselle raportoitiin vuosina 1998-2002 yhteensä 33 Suomessa tapahtunutta vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä lähes 15 000 henkilöä. Epidemioihin sairastuneita on toki ollut rekisteröityjä tapauksia enemmän, sillä vain pieni osa lyhytkestoiseen ripuliin sairastuneista tulee tietoon. Vesivälitteiset epidemiat ovat siis edelleenkin kansanterveysriski, vaikka talousvesien kemiallinen ja mikrobiologinen laatu on yleensä hyvä.

Terttu Vartiainen, Ilkka Miettinen, Outi Zacheus

Skitsofrenian syyt, ehkäisy ja hoito perhenäkökulmasta

Viime vuosina skitsofrenian tutkimuksessa ja hoidossa ovat korostuneet biologinen etiologia ja lääkehoito, mutta potilaan ja perheen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen on biologisen hoidon kehittymisestä huolimatta edelleen ensiarvoisen tärkeää. Skitsofrenian prodromaalioireiden epäspesifisyyden vuoksi preventiiviset interventiot ovat vasta tutkimuskäytössä ja niihin liittyy lukuisia eettisiä ongelmia. Psykoedukatiivinen perheterapia vähentää relapseja ja sitä tulisi tarjota yhtenä hoitomuotona uusille psykoosipotilaille ja heidän perheilleen.

Riikka Roisko, Kaisa Saari, Karl-Erik Wahlberg

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito Yhteenveto Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) suosituksesta

Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.

Tiina Heliö, Jyrki Olkinuora, Lasse Lehtonen, Jyri Lommi, Markku S. Nieminen

Ateroskleroosin varhaismuutokset lapsilla ja nuorilla

Valtimokovettumataudin riskitekijät ennustavat jo lapsuudessa varhaisia valtimomuutoksia ja riskitekijöihin voidaan vaikuttaa lapsuusiässä suoritetuilla interventioilla. Varhaisia valtimomuutoksia voidaan tutkia ultraäänimenetelmien avulla myös lapsilla ja siten arvioida yksilöllistä riskiä. Kun halutaan tutkia oireettomien henkilöiden ateroskleroosia, käytettävissä ovat valtimoiden endoteelitoiminnan tutkiminen ja verisuonten seinämäpaksuuden mittaaminen. Tulevaisuudessa noninvasiiviset ultraäänitutkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta.

Mikko Järvisalo, Olli Raitakari

Rokotukset raskauden aikana

Suomen oloissa on harvoin välttämätöntä rokottaa odottavaa äitiä. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaudenaikaisista immunisaatiokäytännöistä ei ole tehty, ja sen vuoksi odottavan äidin rokottamista erityisesti eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävillä rokotteilla suositellaan välttämään. On kuitenkin tilanteita, joissa raskaana olevan naisen rokottamisesta saatava hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, kuten altistuminen tetanukselle, rabiekselle ja B-hepatiitille tai matkustaminen keltakuume-endeemiselle alueelle. Vastasyntyneen vakavien pneumokokki-, meningokokki-, RSV- ja hemofilustautien ehkäisemisestä äidin immunisaation avulla on saatu osin lupaavia tuloksia.

Marja-Liisa Eloranta, Seppo Heinonen

Tobacco epidemic in Finland

Finland has implemented a comprehensive strategy to control and constrain tobacco consumption among the population since the 1970s. A virtual epidemic of tobacco consumption with a prevalence in excess of 70 % of smoking among the adult male population has changed to a moderate prevalence of 28 %. Female smoking has become a problem, as is the case in many western countries, and 20 % of all adult women smoke daily. The decrease in male smoking prevalence continued until the 1990s and was due to both a decrease in smoking initiation and an increase in smoking cessation. The consumption of tobacco products peaked in the early 1970s and was annually 1,75 kilos per capita for every Finn aged 15-year and older. The consumption of tobacco decreased from 1973 to 1977 by 10 % and over the next 15 years by one percent annually. The enforcement of the Tobacco Control Act has had a positive effect on supporting the decrease of smoking and tobacco consumption.

Kristiina Patja, Erkki Vartianen

Epidemiology of tobacco related cancers in Finland

The paper reviews the trends in the incidence and mortality of lung cancer and some non-pulmonary tobacco related cancers in Finland and the other Nordic countries. The incidence of lung cancer is declining among men and increasing among women. Smoking is a significant cause of mortality and morbidity.

Risto Sankila

Cardiovascular disease mortality trends in Finland

The prevalence of smoking has changed markedly and rapidly since the 1970s. This paper examines the concomitant changes in cardiovascular mortality since 1973 on the basis of data extracted from the National Causes of Deaths Register (Statistics Finland). For comparison, international mortality data from the World Health Organization's database was used.

Pekka Jousilahti

Trends in adolescents' tobacco use in Finland in 1977-2003

Preventing children's tobacco use was particularly emphasized in the health-focused tobacco control policy expressed in the Tobacco Act of 1977. The effects of the policy on tobacco use have been monitored every second year by the Adolescent Health and Lifestyle Survey. Daily tobacco use by 14-18-year-olds decreased after the 1977 Tobacco Act, but the effect was short-term. A slow increase in daily tobacco use among the girls started in the mid-1980s. Changes were less consistent among the boys. As a consequence, sex differences have nearly disappeared. Today, girls aged 14-16 use tobacco more often than boys. Experimenting with tobacco has been postponed to an older age since the beginning of the 1980s, particularly among boys. The results of 2003 suggest that daily tobacco use is decreasing among the 14-16-year-olds, particularly among boys with the exception of 18-year-olds.

Arja H. Rimpelä, Susanna U. Rainio

How to reduce exposure to environmental tobacco smoke?

Exposure to environmental tobacco smoke (ETS) occurs when a person inhales tobacco smoke originating from the smoking of other people. Tobacco smoke is a mixture of over 4 000 chemical substances of which 40 are carcinogenic. ETS constitutes a serious but preventable cause of morbidity and mortality among exposed individuals.

Kari Reijula

Finnish Current Care Guidelines Now Target Tobacco Cessation

In 1994 the Finnish Medical Society Duodecim initiated the development of national evidence based Current Care Guidelines. The scientific specialist societies can suggest guideline topics. Preference is given to important public health issues. The board of Current Care prioritise the topics. The guideline development group consists of relevant clinical experts, always including a general practitioner. Other health professionals are included when appropriate. The writing group for the guideline on Smoking, Nicotine Dependence and Interventions for Cessation also included a dentist, a nurse and psychological expertise.

Klas Winell, Minna Kaila, Marjukka Mäkelä