Uusittu eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä

Sydän- ja verisuonitaudit, erityisesti ateroskleroosin aiheuttamat valtimotaudit, ovat edelleen tärkeä kuolleisuuden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen toimintakyvyn menetyksen syy kaikissa Euroopan maissa. Ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien pääluokassa sepelvaltimotaudin osuus on kaikkein suurin, mutta väestöjen ikäjakauman siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin päin ahtauttavan aivovaltimotaudin osuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudin ja ahtauttavan aivovaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus ovat useimmissa Euroopan maissa huomattavasti vähentyneet, mutta eräissä Itä-Euroopan maissa kehitys on viimeisen vuosikymmen aikana ollut epäedullinen.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys - Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpainehdistys - Kunnallislääkärit, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys - Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymislääketieteen Jaos, Suomen Sydänliitto - Suomen Diabetesliitto - Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto

Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta 1

Hoitosuosituksissa pyritään esittämään kaikki oleellinen tieteellisesti perusteltu tieto kyseessä olevasta aihepiiristä, jotta lääkärit pystyisivät arvioimaan diagnostisten toimenpiteiden tai hoitotoimenpiteiden hyödyt ja haitat. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan hoitopäätösten tekemistä käytännön lääkärintyössä.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kun flunssa iskee - entä sinuiitti?

Flunssa ja sen seurauksena ilmenevä sinuiitti ovat ihmisen tavallisimpia infektioita. Flunssan ja sinuiitin yksiselitteinen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Sinuiitteja diagnosoidaan ja myös hoidetaan avohoidossa antibiooteilla liian usein niin meillä kuin muuallakin. Sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi suositellaan flunssaoireisen potilaan seurantaa ensimmäisen viikon ajan ilman radiologisia tai laboratoriotutkimuksia tai muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Jos antibioottihoitoa tarvitaan, niin hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 7-10 päivän ajan.

Anne Pitkäranta - Heikki Puhakka

Nuorten astman erityispiirteitä

Nuoruusiän astma on usein vähäoireinen, mutta keuhkoputkien ärsytysalttius jatkuu siitä huolimatta. Tärkeimmät syyt astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen ovat tupakointi, atopia ja perintötekijät.

Merja Kajosaari

Fysioterapia yhdyntäkipua aiheuttavan vulvan vestibuliittioireyhtymän hoidossa

Vulvan vestibuliittisyndrooma (VVS) aiheuttaa emättimen eteisen kosketusarkuutta ja on tärkeä dyspareunian syy. Potilaat ovat yleensä muuten terveitä nuoria naisia.

Vuokko Jernfors - Soile Rekonen - Jorma Paavonen

Terve ja häiriintynyt narsismi

Käytännön hoitotyötä tekevälle narsismista ja sen ymmärtämisestä on tullut merkittävä haaste. Narsistisilla ongelmilla, jotka vallitsevan käsityksen mukaan ovat lisääntyneet, on keskeinen asema erityisesti persoonallisuushäiriöiden ja rajatilojen etiologiassa ja oireistossa.

Jorma Myllärniemi

Narsistisen häiriön hoito

Narsistisella häiriöllä tarkoitetaan itsekeskeistä, huomionkipeää, kateellista, toisia omiin tarpeisiinsa hyväksikäyttävää, ihailua vaativaa, itsestään ja ominaisuuksistaan suuria kuvittelevaa käyttäytymistä.

Gustav Schulman

Identiteettiä vahvistava peilaus somaattisissa hoitosuhteissa

Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn. Sairaus voi muuttaa kehon fysiologisia viestejä niin, että emotionaalinen perustila siirtyy mielihyvän sävyttämästä hyvänolontunteesta epävarmuuden, pahanolon ja kivulloisuuden suuntaan. Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan, ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Nämä muutokset heijastuvat ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintakykyyn.

Irja Idman

Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa

Avohoitokeuhkokuumeen hoidosta ei ole kotimaista suositusta. Kansainväliset hoitosuositukset sisältävät paljon yksityiskohtaista ohjeistusta, mutta vain vähän tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa.

Seppo Saarelainen

Uudet immunomodulatoriset paikallishoidot atooppisen ihottuman hoidossa

Vuonna 2002 markkinoille tulivat atooppisen ihottuman hoitoon tarkoitetut steroidittomat immunomodulatoriset voiteet, takrolimuusi ja pimekrolimuusi. Ne estävät T-solujen varhaisaktivaatiota ja vähentävät siten tulehdusvälittäjäaineiden määrää ihossa.

Johanna Mandelin - Anita Remitz - Hannele Kyllönen - Sakari Reitamo

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön estohoito

Estohoito on tärkein osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito. Sen avulla pyritään estämään mielialan vaihtelu sekä masennuksen että manian suuntaan ja välttämään psykososiaalisen selviytymisen heikkeneminen.

Marko Sorvaniemi - Juhani Aer - Kirsi Suominen

Levinneen rintasyövän hormonihoito

Estrogeeni on rintasyövän tärkein tunnettu kasvutekijä. Kaikki hormonihoidot tähtäävät estrogeenivaikutuksen eliminaatioon. Syöpäsolujen estrogeeni- ja progesteronireseptoripositiivisuus osoittaa rintasyövän olevan hormonisäätelyn alainen. 70 % rintasyövistä on reseptoripositiivisia.

Riikka Huovinen

Levinneen rintasyövän sädehoito

Levinneen rintasyövän sädehoidon aihe on joko oireiden hoito tai uhkaavien oireiden estäminen.

Ritva Valavaara

Bisfosfonaatit levinneen rintasyövän hoidossa

Suurin osa rintasyöpäpotilaista paranee pysyvästi, mutta joka kolmannella syöpä uusii. Heistä kahdella kolmasosalla rintasyöpä leviääluustoon.

Tiina Saarto

Yhdistelmäpillereiden riskit ja sivuvaikutukset

Ehkäisypillerit tarjoavat tehokkaan ehkäisyn lisäksi useita hyötyjä käyttäjille.

Helena Tinkanen - Satu Suhonen

Suositus kliinisen kemian perustutkimusten viiteväleistä

Tavallisimpien kliiniskemiallisten tutkimusten viitevälit suositetaan muutettaviksi 1.5.2004 pohjoismaisen viitearvoprojektin tulosten mukaisiksi.

Jarkko Ihalainen - Kari Pulkki - Solveig Linko - Esa Hämäläinen, Matti Laitinen - Virva Huotari - Minna Loikkanen, Ulla-Riitta Nordberg - Olli Peltola - Veli Kairisto

Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis- behavioraalinen terapia

Lapsuuden erilaisista traumakokemuksista johtuva psyykkinen oireilu on yleistä.

Kirsti Kumpulainen

Valvottu kotialtistus lasten ruokiin liitettyjen oireiden tutkimisessa

-Ruoan epäillään aiheuttavan yliherkkyysoireita jopa joka kolmannelle lapselle, mutta oire voidaan toistaa vain noin 10 %:lla ja ruoka-allergiaan sopiva luotettava näyttö saadaan 3-5 %:lla.

Jorma Kokkonen - Teija Dunder - Tuomo Kokkonen - Raili Ekfors, Anneli Salokannel - Leea Järvi - Mila Haapalahti - Olavi Linna

Tupakkariippuvuuden etiologia ja tupakoinnin keskeiset terveydelliset vaikutukset

-Tupakointi on tärkein ennaltaehkäistävissä oleva keuhko- ja sydänsairauksien aiheuttaja. Tupakansavun sisältämät kemikaalit aiheuttavat solutasoisia muutoksia mm. hengityselimistössä, lisäävät veren hyytymistä ja siten tromboosiriskiä ja vaikuttavat hemodynamiikkaan. Lisäksi tupakansavun häkä on haitallinen sekä hengitysteille että verenkierrolle.

Taru Mustonen - Juha Mustonen - Tuomo Kava

Rintasyövän diagnostiikka

- Rintasyövän mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa potilaan ennusteeseen.

Heli Reinikainen - Tarja Rissanen - Eija Pääkkö