Hypertyreoosin hoito - väheneekö radiojodin käyttö?

Hypertyreoosia hoidetaan tyreostaatein, radiojodilla ja leikkauksella.

Matti J. Välimäki

Lasten fyysinen pahoinpitely - diagnostiikka, menettelytavat ja seuranta

Lasten fyysinen pahoinpitely voi aiheuttaa kuolemantapauksia, pysyviä fyysisiä vammoja sekä muita pitkäkestoisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Sarimari Tupola - Pentti Kallio

Dementiaa sairastavan hoito ja seuranta avoterveydenhuollossa

Dementiapotilaan hoidossa ja seurannassa tulee selvittää kognitiivisten toimintojen ohella käytösoireita, toimintakykyä, omaisen jaksamista sekä koko perheen muuttunutta elämäntilannetta ja sopeutumista.

Kaisu Pitkälä

Klamydian pitkäaikaishaitat - gynekologin näkökulma

Vuoteen 2003 asti klamydiatapausten määrä kasvoi noin 15 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2002 tapauksia oli lähes 14 000.

Jorma Paavonen

Laktoosin imeytymishäiriön geenitestin soveltuvuus lasten ja nuorten tutkimiseen

Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvän emäsmuutoksen määrittäminen on nopeasti yleistynyt. Hankinnaisesta laktoosin imeytymishäiriöstä kärsivien perintötekijätyyppi on C/C-13910 ja laktoosia sietävien perintötekijätyyppi on T/T-13910 tai C/T-13910.

Kaija-Leena Kolho - Heli Rasinperä - Irma Järvelä - Erkki Savilahti

Solisluun murtumat aikuisilla

Solisluun murtumat ovat verrattain yleisiä vammoja erityisesti nuorilla miehillä.

Jarkko Pajarinen - Vesa Savolainen - Jan-Magnus Björkenheim, Ville Remes - Eero Hirvensalo

Antiestrogeenien endometriumvaikutukset

Tamoksifeeni aiheuttaa postmenopausaalisilla naisilla kaksin-kolminkertaisen riskin sairastua endometriumkarsinoomaan.

Johanna Mäenpää

Influenssatalvi 2003-2004 oli A/Fujian/411/02-viruksen läpimurto

Influenssa A -virusten aiheuttama epidemia osui Suomessa poikkeuksellisen varhaiseen ajankohtaan ja laantui nopeasti. Epidemiassa sairastui etenkin lapsia, ja heillä tauti saattoi kehittyä tavanomaista vakavammaksi. Varusmiehillä epidemia jäi pieneksi.

Reijo Pyhälä - Niina Ikonen - Heikki Korpela - Markku Toivonen, Riitta Santanen - Anja Villberg - Thedi Ziegler - Petri Ruutu

Äkillisten poskiontelo- ja välikorvatulehdusten diagnostiikka avoterveydenhuollossa

Äkillisten poskiontelo- ja välikorvatulehdusten ylidiagnostiikka on yleistä. Jopa puolet diagnooseista saattaa olla vääriä. Yli 90 % suomalaisista terveyskeskuslääkäreistä uskoo, että poskiontelotulehduksiin määrätään liikaa mikrobilääkkeitä.

Karin Blomgren - Anne Pitkäranta

Tulehtunut korva myös kuulee huonosti Toimenpiteet toistuvien otiittien hoidossa

Välikorvatulehdus on paitsi hengitystieinfektion osa myös tärkeimmän aistinelimen toimintahäiriö.

Jukka Luotonen - Petri Koivunen - Tiia Kujala - Olli-Pekka Alho

Auttaako hoito? - eettisiä näkökohtia lääketieteellisen tutkimustiedon esittämisestä

Tutkimustuloksia hoitojen vaikuttavuudesta voidaan kuvata päätetapahtuman (esimerkiksi kuolema) suhteellisena vähenemisenä, absoluuttisena vähenemisenä tai niin sanotulla NNT-arvolla (number needed to treat).

Raimo Puustinen - Juho Nummenmaa - Pekka Louhiala

NNT-lukujen lisäksi tarvitaan arvokeskustelua

Kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala pohtivat edellä olevassa artikkelissaan ansiokkaasti tutkimustiedon esittämistapoja. Suhteellisen muutoksen sijaan kannattaa kertoa päätetapahtumien riskin absoluuttinen vähenemä (ARR, absolute risk reduction) tai käyttää sen käänteislukua NNT:tä (number needed to treat). NNT kertoo, montako ihmistä on hoidettava, jotta yksi paranisi. Tällaisen käsitteen osaa ihminen - siis myös lääkäri - ymmärtää ja tulkita arkitilanteeseen paljon helpommin kuin suhteelliset muutosluvut (1).

Marjukka Mäkelä

Liikunta ja rintasyöpävaara

Rintasyöpä yleistyy länsimaissa, ja ennaltaehkäisevien menetelmien kehittelylle on suuri tarve.

Pirjo Rintala

Muuttuuko kipu ihmisen vanhetessa?

Kipujen esiintyvyydessä on havaittu vaikeasti selitettäviä ristiriitaisuuksia, ja tutkimuksissa on pyritty selvittämään mm. iän vaikutuksia.

Reijo Tilvis

Ahdistuksen hallinta syömishäiriöiden hoidossa

Syömishäiriöiden yhteydessä esiintyy aina ahdistusoireita, jotka hoitamattomina pahimmillaan estävät potilasta luopumasta syömishäiriöoireistaan.

Pia Charpentier

Eturauhassyövän sädehoito

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän hoitokäytäntö on ollut seuranta- ja hormonihoitopainotteista.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän hormonihoito

Eturauhassyövän hormonihoidon käytössä ja ajoituksessa on paljon avoimia kysymyksiä.

Teuvo Tammela - Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Mitä sitten, kun eturauhassyövän hormonihoitojen teho hiipuu?

Suotuisan hormonihoitovasteen jälkeen levinnyt eturauhassyöpä etenee ja muuttuu hormonirefraktoriseksi (hormonihoidoille reagoimattomaksi), missä tilanteessa potilaiden keskimääräinen elossaoloennuste on enää 1-2vuotta. Tällöin hoidon ensisijainen tavoite on oireiden lievittäminen.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen - Petteri Hervonen, Inkeri Elomaa - Timo Joensuu

Downin oireyhtymän seulonta alkuraskaudessa

Downin oireyhtymän varhainen seulonta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana on tehokkainta, jos odottavan naisen verinäytteestä tutkitaan raskausproteiini A (PAPP-A) ja istukkagonadotropiini (beeta-hCG) raskausviikolla 10 ja sikiön niskaturvotus mitataan ultraäänellä 1-2 viikkoa myöhemmin. Näiden yhdistetystä tuloksesta lasketaan riskiluku, jossa huomiodaan myös äidin ikä ja sikiön pääperämitta.

Marko Niemimaa - Aydin Tekay - Seppo Heinonen - Markku Ryynänen

Kyynärpään tekonivelet

Suomessa tehdään vuosittain noin sata kyynärpään tekonivelleikkausta.

Ville Remes - Jouko Pekkarinen, Timo Silvennoinen - Pekka Paavolainen