Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkausosastoilla

Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla.

Esa Rintala, Erkki Laurikainen, Anne-Mari Kaarto, Marianne Routamaa

Lääkärien kokemuksia potilaana

Lääkäreillä on tapana hoitaa itse oireitaan ja jatkaa työntekoa sairaanakin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia lääkäreillä on ollut, kun he ovat itse olleet potilaana.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena lisää pään vamman riskiä

Suurin osa polkupyöräilijöiden tapaturmista jää Tilastokeskuksen virallisen tieliikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle. Alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilevien tapaturmista ja niiden seurauksista tiedetään hyvin vähän.

Noora Airaksinen, Ilona Nurmi-LÜThje, Peter LÜThje

Transobturatorinen inkontinenssileikkaus (TVT-O) naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on merkittävä naisten terveysongelma. Ponnistuskarkailu on yleisin virtsankarkailutyyppi, ja sitä arvioidaan olevan yli puolella kaikista naisista, jotka kärsivät karkailusta. Virtsankarkailua voidaan hoitaa joko konservatiivisesti tai operatiivisesti. Vain ponnistukseen liittyvää karkailua voidaan korjata leikkauksella. TYKS:ssa on käytetty vuodesta 2004 alkaen vähän kajoavaa TVT-O (tension-free vaginal tape obturator) -leikkaustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssa vuosina 2004-2011 tehtyjen TVT-O-leikkausten onnistumista.

Eija Laurikainen, Katri Niemi

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Kokemukselliset oppimismenetelmät edistävät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kokemukselliset oppimismenetelmät ovat vuorovaikutusosaamisen oppimisessa tehokkaampia kuin luennot tai mallioppiminen. Kokemuksellisista oppimismenetelmistä on kuitenkin vähän vertailututkimusta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty laajasti huomiota menetelmien erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja verrataan lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä työpajateatterin, simuloitujen potilaiden ja roolipelin erityispiirteistä sekä menetelmien soveltuvuudesta vuorovaikutusosaamisen oppimiseen. Vuorovaikutuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan itsearvioitujen oppimistulosten ja asenteiden muuttumisen näkökulmista.

Jonna Koponen, Eeva Pyörälä

TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita

Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa.

Heini Ahveninen, Jyrki Rintala, Jyrki Ollikainen, Jaana Suhonen, Heikki Arola

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito - päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarisesta hoidosta julkaistiin Lääkärilehdessä HALO-katsaus viime huhtikuussa, ja sitä täydennetään tässä kolmen satunnaistetun tutkimuksen tuloksilla.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Eeva Mäkinen

Oikaisu: Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Lääkärilehdessä 1-2/2014 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut (s. 31-6) oli virhe kuviossa 2. Julkaisemme kuvion korjattuna ohessa uudelleen.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien mikrobien aiheuttamien hoitoon liittyvien oireisten infektioiden määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Esitämme arvion vuoden 2011 tilanteesta.

Mari Kanerva, Jukka Ollgren, Outi Lyytikäinen

Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Sepelvaltimotauti on yksi tärkeimpiä kansanterveysongelmiamme. Akuuttien sepelvaltimotapahtumien luonne ja diagnostiset kriteerit ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuneet, minkä takia taudin esiintymistä on tarpeen seurata yhtenäisiä kriteereitä noudattavalla infarktirekisterillä. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä ja ennusteessa FINAMI-tutkimusalueilla ajanjaksolla 1993-2007.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä

Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Nykyään eturauhassyöpä todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti on paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. Paikalliseen eturauhassyöpään on useita hoitovaihtoehtoja, mutta ne kaikki aiheuttavat monenlaisia haittavaikutuksia.

Ulla-Sisko Lehto, Heli Tenhola, Kimmo Taari, Arpo Aromaa

Päihdelääkärien asenteet potilaitaan kohtaan

Päihteitä käyttävät potilaat asettavat terveydenhuollon ammattilaisille kiperiä haasteita. Päihtyneet potilaat voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia, heidän ongelmansa ovat usein laaja-alaisia ja huumeiden käyttöön jo sinänsä liittyy laittomuutta. Lääkärien asenteet vaikuttavat oleellisesti päihdeongelman tunnistamiseen, hoidon aloittamiseen, sen sisältöön, toteuttamiseen ja onnistumiseen. Silti lääkärien asenteista ja mielipiteistä päihdepotilaita kohtaan on vain vähän tutkittua tietoa ja jopa päihdelääkärien on väitetty kohtelevan potilaitaan huonosti.

Tiina Koivisto, Pekka Heinälä, Mika Helminen, Kaija Seppä

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolesterolilääkityksen käyttöä ja sen tarvetta väestössä sekä eri potilasryhmissä vuosina 2007 ja 2012.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Antti Jula

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
Harvinaiset, mutta tärkeät kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajat

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on harvinainen ja vakava sairaus, jonka lääkehoito on kehittynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti (KTEPH) kehittyy noin 1-4 %:lle keuhkoembolian sairastaneista. Se tulee tunnistaa muista kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajista, koska siihen on olemassa tehokas kirurginen hoito, keuhkovaltimoiden endarterektomia.

Katriina Kahlos, Maija Halme, Anu Turpeinen, Tom Pettersson, Maila Turanlahti, Riitta Luosujärvi, Pentti Korhonen, Tapani Vihinen, Maija Kaartinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Eija-Riitta Salomaa, Markku Kupari

Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa
Tupakointi on merkittävä taustatekijä

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 30-vuotiaiden koulutusryhmittäisiä elinajanodotteen eroja sekä arvioida yli 50-vuotiaiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta näihin eroihin vuosien 1971 ja 2010 välillä.

Pekka Martikainen, Jessica Ho, Samuel Preston, Riina Peltonen, Irma T Elo

Voi ja sydäninfarktiriski

Alustavien FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten rasvan käytössä on tapahtunut selvä muutos viiden viime vuoden aikana ja yhä useampi käyttää voita ja voipohjaisia rasvaseoksia päivittäin. Tyydyttyneen rasvan saannin lisääntyminen on nostanut esiin huolen sen mahdollisista kansanterveysvaikutuksista. Tämän tutkimus selvitti voin käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin suomalaisessa seuranta-aineistossa.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

FinIP-tutkimus osoitti pneumokokkirokotteen tehokkuuden vakavaa pneumokokkitautia vastaan

FinIP-rokotetutkimus suunniteltiin osoittamaan uuden GlaxoSmithKlinen kehittämän 10-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PHiD-CV10) tehokkuus vakavaa pneumokokkitautia vastaan lapsilla.

Arto A. Palmu, Jukka Jokinen, Heta Nieminen, Esa Ruokokoski, Lotta Siira, Taneli Puumalainen, Terhi M. Kilpi