Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 24/1993 Kommentteja

Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 24/1993 Kommentteja

Paksusuolisyövän seulonta

Ulosteen veren analyysiä käytetään paksusuolisyövän seulontaan. Ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että okkultin veren tutkiminen vähentäisi kuolleisuutta tähän syöpään. Yhdysvalloissa käynnistettiin vuonna 1975 suuri, 46 551 vapaaehtoista 50-80-vuotiasta tutkittavaa käsittävä tutkimus, jossa ulosteen verianalyysin avulla pyrittiin toteamaan paksusuolisyöpä jo varhaisvaiheessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 22-23/1993 Kommentteja

Serotoniininestäjät depression hoidossa - jäitä hattuun!

Ryminällä markkinoitujen serotoniinin takaisinoton estäjien väitetään olevan perinteisiä trisyklisiä masennuslääkkeitä paremmin siedettyjä ja tehokkaampia. Asiaa selvitetään laajasti brittiläisessä meta-analyysissä: leedsiläiskollegat ovat käyneet läpi 63 satunnaistettua tutkimusta, joissa fluoksetiinia, fluvoksamiinia, paroksetiinia ja sertraliinia on verrattu trisyklisiin masennuslääkkeisiin. Kirjoittajat vertasivat ilmoitettuja masennuksen astetta mittaavia suureita eri tutkimuksissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 22-23/1993 Kommentteja

Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 19-20/1993 Kommentteja

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030