Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio

Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa.

Lääke­tieteen maailma­sta 36/1993 Kommentteja

Parkinson-lääkkeet ja vaikea hyponatremia

68-vuotias mies sairastui Parkinsonin tautiin ja hänelle aloitettiin amantadiinihoito 100 mg kahdesti päivässä. Ennen hoitoa seerumin natriumpitoisuus oli 140 mmol/l. Kahden viikon kuluttua potilas tuli sairaalaan kollapsitaipumuksen ja huimauksen takia. Natrium mitattiin ja se oli 124. Amantadiini lopetettiin ja tilalle laitettiin L-dopa/karbidopa-lääkitys. Seuraavana päivänä potilas pyörtyi ja natriumpitoisuus oli 123 mmol/l. Osasyynä tähän oli sepelvaltimotauti. Kuitenkin haluttiin selvittää vielä amantadiinin vaikutus ja potilas altistettiin suostumuksensa mukaisesti amantadiinille muutaman päivän ajan. Natriumarvo laski 116 mmol:iin/l ja natriumin eritys virtsaan kasvoi. Samoin kävi, kun L-dopa/karbidopa-lääkitys aloitettiin.

Lääke­tieteen maailma­sta 36/1993 Kommentteja

Ruokatorven tukoksen uusi hoito

Syövän aiheuttamaa dysfagiaa on hoidettu toistuvilla laserkäsittelyillä, ulkoisella ja ruokatorven sisäisellä sädehoidolla, sekä ruokatorven sisään asetettavilla muoviproteeseilla. Viime aikoina käyttöön on tullut metalliverkosta tehtyjä proteeseja perinteisten muoviproteesien rinnalle. Ennen paikalleen asetusta verkkoproteesi on kiedottu vain 3 mm:n läpimittaiseksi kääröksi kalvon sisään, mutta kalvon poiston jälkeen metalliverkko laajenee ruokatorvessa huomattavasti laajentaen ahtaumakohdan.

Lääke­tieteen maailma­sta 36/1993 Kommentteja

Kuviensärkijä iskee jälleen

Vanha "ikonoklasti" A. Bernard Ackerman käy nyt melanooman paksuusmittauksen kimppuun. Jo parikymmentä vuotta on ns. Breslow'n luokitusta eli malignin melanooman paksuutta pidetty parhaana yksittäisenä ennustetekijänä. Se on kuitenkin altis useille virhetekijöille. Näitä ovat mm. orvaskeden paksuusvaihtelu eri ihoalueilla, melanooman pinnan haavautuminen, hyvänlaatuisen nevussolukon ottaminen mukaan mittaukseen, leikkeen mahdollinen vinous (tangentiaalinen leikkautuminen), ihon apuelimiin liittyvien melanoomasolujen mukaanotto ja mahdollisten satelliittipesäkkeiden olemassaolo. Ehkä tärkein virhelähde on kuitenkin se, että paksuin kohta ei ole mitattavassa leikkeessä. Tämän välttämiseksi tarvitaan sarjaleikkeitä tai ainakin taajaa läpileikkausta poistetusta ihopalasta.

Lääke­tieteen maailma­sta 35/1993 Kommentteja

Sepelvaltimo-ohite pysyy hyvin auki pelkällä ASA:llakin

Ohitusleikkauksen tärkein tavoite on taata kunnon verenkierto sydänlihakselle, ja siksi ohitteen tukkeutumista tulee kaikin tavoin ehkäistä. Ohite tukkeutuu 15- 30 %:lla potilaista vuoden kuluessa leikkauksesta. Tukkeutumista pyritään vähentämään antitromboottisilla aineilla (asetyylisalisyylihapolla ja dipyridamolilla) ja antikoagulanteilla. Mikä on näiden aineiden teho verrattuna toisiinsa?

Lääke­tieteen maailma­sta 34/1993 Kommentteja

Gravesin oftalmopatian hoito

Eutyreoosin saavuttamisen jälkeen Gravesin oftalmopatiaa hoidetaan usein immunosuppressiivisella hoidolla. Aktiivisen tulehduksen rauhoituttua monet potilaat myöhemmin vielä leikataan. Immunosupressiivisena hoitona on yleensä käytetty usean kuukauden kestävää kortisonikuuria, ja retrobulbaaritilan sädetystä on pidetty kortisonihoidon vaihtoehtona. Satunnaistettuun tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, kumpi immunosupressiivinen hoito olisi parempi, ei ole ollut käytettävissä. Niinpä 56 melko vaikeaa Gravesin oftalmopatiaa sairastavaa potilasta hoidettiin kaksoissokkokokeessa joko kolmen kuukauden ajan kortisonilla (alkuun 60 mg/vrk, sitten vähenevin annoksin) ja valesädehoidolla tai sitten kahden viikon sädehoidolla (kokonaisannos 20 Gy) ja lumelääkkeellä.

Lääke­tieteen maailma­sta 34/1993 Kommentteja

Raskaudenaikainen kaikututkimusseulonta - miksi?

Sveitsiläiskollegat ovat käyneet läpi kirjallisuudesta tutkimukset, joissa on esitetty raskaudenaikaisen sikiön kaikututkimusseulonnan tulokset. On mielenkiintoista tietää, että Britanniassa tehdään yksi raskaudenaikainen kuvaus, Saksassa kaksi, Ranskassa kolme ja Yhdysvalloissa ei seulontaa tehdä lainkaan. Tämäkin osoittaa, että seulonnan merkitystä painotetaan eri tavoin eri maissa.

Lääke­tieteen maailma­sta 33/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030