Antioksidantit estivät syöpää Kiinassa

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävän ruokavalion ja sen sisältämien vitamiinien on arveltu vähentävän monien syöpien riskiä. Näihin syöpiin kuuluvat myös ruokatorven ja mahalaukun syövät, joita esiintyy erikoisen paljon Linxianin maakunnassa Kiinassa, missä ravinto sisältää niukasti tuoreita hedelmiä ja lihaa. Tutkiakseen ravinnon hivenaineiden vaikutusta kuolleisuuteen amerikkalaiset ja kiinalaiset tutkijat käynnistivät vuonna 1985 Linxianissa 29 584 aikuista käsittävän tutkimuksen, jossa asukkaiden ravintoa täydennettiin erilaisilla vitamiineilla ja hivenaineilla tai lumepillereillä viiden vuoden ajan.

Vanhusten krooninen ummetus

Britanniassa tehtiin monikeskustutkimus, johon osallistui 77 ummetuksesta kärsivää vanhusta. Tutkimuksessa verrattiin laktuloosia ja toisaalta sennaglykosideja ja kuitua sisältävää valmistetta ristikkäissokkotutkimuksessa. Laktuloosin ja laktuloosiplasebon suositusannos oli 15 ml kahdesti päivässä, mutta jos vaste oli huono, sallittiin 60 ml päivässä. Senna-kuituyhdistelmä sisälsi 54 % ispaghulaa ja 12 % sennaa ja sitä annettiin alkuun 10 ml päivässä ja, jos vaste oli riittämätön, 10 ml x 2.

Toinenkin mielipide tarvitaan?

Patologin histopatologista lausuntoa on totuttu pitämään jumalansanana, mutta kokemus on osoittanut, että patologit sittenkin ovat lähempänä kreikkalaisia jumalia, jotka olivat erehtyväisiä. Pienehkössä, 230 sairaansijaa käsittävässä kalifornialaisessa kunnallisessa sairaalassa tehtiin mielenkiintoinen kokeilu. Toinen patologi tutki histopatologiset näytteet välittömästi primaaritutkimuksen jälkeen. Sairaalassa toimi viisi patologispesialistia, joista kolme oli täysipäiväistä ja joiden keskimääräinen ammattikokemus oli 12 vuotta. Tarkistusmenettely perustui kiertoon siten, että kaikki patologit saattoivat toimia myös toisen mielipiteen antajana. Jos konsensusta diagnoosista ei saatu, konsultoitiin muita patologeja, tarvittaessa myös sairaalan ulkopuolisia.

... ja pitäisikö tutkimusten määrää rajoittaa?

Australiassa on puolestaan tutkittu sitä, onko vastasyntyneen terveys parempi, jos kaikututkimus tehdään kerran raskauden aikana (18. viikolla, n = 1 419) vai jos se tehdään viisi kertaa raskauden eri aikoina ja vieläpä niin, että tutkimukseen yhdistetään dopplertekniikalla saatavia virtaustietoja (n = 1 415). Tutkijat näet arvelivat, että tarkka tieto sikiön verenkierrosta raskauden eri aikoina edistäisi oikea-aikaisia obstetrisia ratkaisuja ja siten sikiön vointia ja vastasyntyneen tilaa.

Koliikkilapsi ja psykososiaalinen ympäristö

Osana laajaa suomalaista sosiaalilääketieteellistä tutkimusta on Turussa kerätty prospektiivisesti tietoja varsinaissuomalaisten perheiden ns. koliikkivauvoista ja heidän vanhemmistaan. 1 443 äidiltä ja 1 279 isältä kysyttiin raskauden 10. ja 28. viikolla sekä viikko ja kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen erilaisia parisuhteeseen, raskauden hyväksymiseen, terveyteen ja raskaudenaikaisiin oireisiin, itsekuvaan ja sosiodemografisiin muuttujiin liittyviä asioita. Kaikki naiset olivat ensisynnyttäjiä. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin erilaiset psykososiaaliset muuttujat assosioituvat koliikkilasten ilmaantuvuuteen - ei näet ole lainkaan varmaa, että huutavat, rauhattomat pikkulapset häiriköivät juuri gastrointestinaalivian takia, vaan huutamisen syy voi olla muuallakin.

Bruselloosi - maailman yleisin zoonoosi

Bruselloosin diagnostiikka on ollut ongelmallista pitkään, sillä Brucella-bakteerien viljely on varsin hankalaa. Uudet molekyylibiologiset ja immunologiset menetelmät tarjoavat kuitenkin ratkaisun tähänkin pulmaan. Diagnostiikan kehittyessä on myös taudin torjunnassa aktivoiduttu. WHO on käynnistänyt bruselloosin torjunta-ohjelman YK:n maatalousorganisaation FAO:n kanssa. Tavoitteena on hävittää bruselloosi maailmasta 15-20 vuodessa.

Sklerohoito vai kuminauhaligeeraus ruokatorvikohjuihin?

Vuotavat ruokatorvikohjut voidaan tehokkaasti hoitaa skleroterapialla gastroskoopin kautta. Vaikka hoito lopettaakin vuodon ja vähentää mortaliteettia, noin puolet potilaista saa sivuvaikutuksia (striktuura, perforaatio, keuhkotoiminnan huononeminen) ja puolella hoito on toistettava uusintavuodon takia. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin sklerohoitoa ja suonikohjujen kuminauhaligeerausta. Silloin todettiin hoidot ainakin yhtä hyviksi, ja kuminauhahoidolla oli vähemmän sivuvaikutuksia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030