Leukosyytti-infuusio lymfooman hoidoksi

Allogeenisen luuytimensiirron saaneille potilaille voi muutama kuukausi siirron jälkeen ilmaantua lymfooma, jossa voidaan todeta Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta. Tehokasta hoitoa tällaiseen hoidon komplikaationa ilmaantuvaan lymfoomaan ei ole ollut, sillä kemoterapia ja sädehoito tehoavat siihen huonosti. Koska lymfoomasolut ovat DNA-analyysin perusteella yleensä peräisin luuytimen luovuttaneelta henkilöltä, saivat amerikkalaiset tutkijat päähänsä ajatuksen yrittää hoitaa luuytimensiirron jälkeen kehittyneitä EBV-positiivisia lymfoomia infusoimalla potilaaseen luuydintä luovuttaneen henkilön sytotoksisia T-lymfosyyttejä.

Solunsalpaajien annostelun merkitys rintasyövän liitännäishoidossa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon tiedetään parantavan eloonjääneisyyttä, mutta mikä merkitys on solunsalpaajien annostelulla? Toisten mielestä tulos on todennäköisesti sitä parempi, mitä enemmän solunsalpaajia voidaan antaa tietyn ajan kuluessa, kun taas jotkut arvelevat, että on olemassa tietty optimiannostelu, jonka ylittäminen lisää pääasiassa vain sivuvaikutuksia ja kustannuksia.

Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Mitä tehdä epärehelliselle tieteelle?

Tiedelehti Nature käsittelee pääkirjoituksessaan epärehellisen tieteen problematiikkaa. Tällainen tiede voi olla suoranaista väärennöstä tai kyseenalaisten tutkimuskäytäntöjen harjoittamista. Epärehellisyys tieteessä on ilmennyt monenlaisina ilmiöinä: toistuvaa väärentämistä, plagioimista, väärien tulosten puolustamista ja julkista johtopäätösten tekemistä ennen tulosten valmistumista.

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Lihansyöjäbakteeri - mediaepidemia

On lohdullista, että arvostetun Lancetin toimittajan näkemys kohutusta "tappaja-" tai "syöjästreptokokki"-epidemiasta on täsmälleen sama kuin meikäläisten asiantuntijoiden. Raportoitu epidemia on pitkälti joukkoviestimien luoma. Vaikeita A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia on ollut aikaisemminkin; niistä ei vain ole puhuttu. Muutamista brittiläisistä lööpeistä lähti lumivyöryn lailla liikkeelle mediamylly.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030